Eläkepiikki ei välttämättä luo vapaita työpaikkoja

Lähes 10 000 suomalaista voisi tässä kuussa jäädä halutessaan eläkkeelle. Suurin ikäluokka Suomessa syntyi vuonna 1948.

Suomessa suuret ikäluokat saatettiin maailmaan huomattavasti aiemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Ennustepäällikkö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta sanoo, että suomalaiset pääsivät nopeasti kiinni normaaliin elämään.

– Meillä vallitsi täysi järjestys, mutta esimerkiksi Saksassa täysi kaaos. Saksassa suuri ikäluokka syntyi vasta 1950-luvulla.

Itse asiassa suomalaiset ottivat varaslähdön välirauhan aikana.

Norjassa suuret ikäluokat ovat vasta keski-iässä. Siellä sodan jälkeen syntyneet synnyttivät vielä suuremmat määrät vauvoja 20-25-vuotiaina.

Norjan tilastokeskus antaa maan suurelle ikäluokalle vain tilastoselityksen. Esimerkiksi tutkija Svein Holm latelee pelkkiä lukuja, kun häneltä kysyy syytä 1960-luvun vauvabuumiin. Holm ei lämpene spekulaatioille kansojemme eroista.

Myöskään ennustepäällikkö Risku ei arvaile ilman tutkimusta, miksi suomalaiset eivät edenneet läntisen naapurimaan tahdissa. Maallikko etsii vastausta siitä, että e-pillerit ja perhekäsityksen muutokset tulivat viiveellä läntiseen vuorivaltioon.

Buumi ei näy tilastossa

Tampereen yliopistosairaalassa puhutaan vauvavuodesta, mutta tilastokielessä hienoista kasvua ei kuitenkaan lasketa syntyvyyden nousuksi.

– Nyt parhaassa synnytysiässä olevat ikäluokat ovat meidän 1970-luvun pieniä ikäluokkiamme, Ismo Risku muistuttaa.

Yhtä vaikeaa on Riskun mielestä löytää tilastoista sitä, onko suurten ikäluokkien eläköityminen tuomassa paljon vapaita työpaikkoja tarjolle. Suuri ikäluokka eläköityy kymmenen vuoden haarukassa, ja yhtä pitkä on nuorten työelämään siirtyminen opiskelujen kautta.

Risku pitää syyskuun mahdollista suurta eläköityvien määrää sinänsä kiinnostavana, mutta ei tilastollisesti ihmeellisenä.

– Se piikki ei ole mikään draaman aihe.

Moni keski-ikäinen on puhjennut kirosanoihin saatuaan kirjeen eläketiedoistaan. Vuonna 1971 syntynyt Risku rauhoittelee kiihtyneitä. Vanhuuseläke on vielä niin kaukana, että sitä ehtii kertyä lisää.

Todellisempi murhe on Riskun mielestä tähän päivään mennessä kertynyt eläke. Jos hän jäisi työkyvyttömäksi, eläke olisi vain puolet nykypalkasta.

– Suurille ikäluokille ei kannata olla kateellinen. Joka tapauksessa meillä nuoremmilla on parempi koulutus ja ansaitsemme keskimäärin paremmin kuin suuret ikäluokat. Meillä menee hyvin, jos pidämme itsemme työkykyisinä, Risku muistuttaa.

Lähde: Aamulehti 29.9.2008, lue artikkeli