Suomen Pankki pitää kasvun näkymää edelleen lohdullisena

Suomen Pankki luonnehtii Suomen talouden näkymää kasvun hidastumisesta huolimatta suhteellisen lohdulliseksi. Keskuspankki pudotti ensi vuoden kasvuennustetta aiemmasta 2,3 prosentista 1,3 prosenttiin. Vuodeksi 2010 ennustetaan taas yli kahden prosentin kasvua.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan maailmanlaajuisen rahoituskriisin vaikutukset eivät ole vieläkään kokonaan nähtävissä ja kriisin synnyttämään epävarmuuteen liittyy talouden kasvun merkittävin riski.

– Suomi ei voi välttyä kriisin negatiivisilta vaikutuksilta, Liikanen totesi tiistaina esitellessään pankin ennustetta Helsingissä.

Suomen vastustuskykyä heikentävät Liikasen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus ja yritysten palkkakustannusten nousu.

Kotitalouksilla on velkaa nyt tuloihin suhteutettuna jo enemmän kuin 1990-luvun alussa. Velkojen korkoihin menee tuloista silti vain 4-4,5 prosenttia, kun viime vuosikymmenen lamavuosina korkoihin hupeni jopa 8-9 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan rakentamisen pitkään jatkunut korkeasuhdanne päättyy samalla, kun asuntojen hintojen nousu loppuu.

– Nimellishinnat pitävät, mutta ensi vuonna reaalihinnat laskevat, Liikanen sanoi ja lisäsi, että asuntojen hintakehityksessä on suuria alueellisia eroja.

Työttömyys jämähtää

Kasvun hidastuessa työllisyyden koheneminen hyytyy ja työttömyys jähmettyy Suomen Pankin mukaan kuuden prosentin tasolle. Työikäisen väen väheneminen alkaa pian rajoittaa Suomen talouden kasvumahdollisuuksia.

Työllisyysaste pysyy 70-71 prosentin hujakoilla.

Ennusteessa oletetaan, että rahoitusmarkkinoiden häiriötila jää tilapäiseksi ja maailmanlaajuiselta luottolamalta vältytään.

Rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa silti Suomessakin selvästi yksityisiin investointeihin. Ensi vuoden investointien kasvua on pudotettu aiemmasta ennusteesta peräti kolme prosenttiyksikköä.

Investointien keskuspankki uskoo elpyvän ensi vuoden lopulla.

Ennusteessa riskeihin luetaan se, että asuntojen hintojen lasku ja työllisyyden heikkeneminen saattavat lisätä kotitalouksien säästämisestä. Se johtaisi kulutuksen supistumiseen.

Lähde: Turun Sanomat 24.9.2008, lue koko artikkeli