Kuukausittaiset arkistot: elokuu 2008

Ammattikuskiksi pääsee jatkossa jo 18-vuotiaana

Linja-auton rattiin pääsee jatkossa 18-vuotiaana, ja D-kortin voi suorittaa heti B:n jälkeen. Aiemmin linja-autonkuljettajilta on vaadittu 21 vuoden ikä ja pohjaksi C-luokan kortti.

Valtioneuvosto pyrkii paikkaamaan pahenevaa kuljettajapulaa ikärajaa alentamalla. Toimenpiteen jälkeen ammatillisen koulutuksen voi aloittaa heti peruskoulun jälkeen. Muutoksen on arvioitu houkuttelevan myös lisää naisia alalle.

Ammattipätevyyden ja B-kortin lisäksi nuoret linja-autonkuljettajat tarvitsevat perustutkintokoulutuksen. Ilman sitä ikävaatimus on edelleen 21 vuotta.

Uudistuksen yhteydessä C-ajokorttilaiset menettävät oikeuden tilapäisiin siirtoihin D- ja E-luokan kalustolla. Poikkeuksena ovat ajoneuvojen huoltoon ja korjaamiseen liittyvät koe- ja siirtoajot sekä hälytys- ja liikennevalvontatehtävät.

Uudet asetukset tulevat voimaan syyskuun 10. päivä. Valtioneuvosto päätti kelpoisuusvaatimusten muutoksista torstaina.

Lähde: YLE Uutiset 29.8.2008, lue artikkeli

Keskipalkka ei kerro tästä maailmasta

Keskipalkka on kätevä väline erilaisten poliittisten pyrkimysten perusteluun, sillä sen määrän voi valita tarpeen mukaan.

Maailmaa pitää toisinaan yksinkertaistaa. Kätevä keino siihen on monimutkaisten ilmiöiden tiivistäminen yhdeksi luvuksi.

Viime aikoina jälleen päätään nostanut keskustelu tasaverosta tarjoaa yhden hyvin käytetyn tiivistämisesimerkin: suomalaisen keskipalkan.

Politiikassa usein esiin nouseva keskipalkka tuntuu häilyvältä käsitteeltä. Samalla viikolla saattaa esiintyä toisistaan sadoilla euroilla eroavia käsityksiä.

Kun TEHYn viimevuotisen palkkataistelun yhteydessä valtiovarainministeri mainitsi sairaanhoitajan keskipalkaksi tietyn summan, nostatti se etenkin maakuntalehtien yleisönosastoilla ihmettelyjen ryöpyn: kuka vie palkkapussista useita satoja euroja kuukausittain?

– TEHYn tapauksessa erilaisiin käsityksiin keskipalkasta vaikuttivat maantieteelliset erot. Keskipalkka on hyvä esimerkki siitä, että kun asian tiivistää yhteen lukuun, se harvoin ottaa huomioon kaikkea todellisuudesta, sanoo sosiaalipolitiikan yliassistentti Ilpo Airio.

Perussuomalainen nostaa kolmea palkkaa

Toisistaan eroaviin summiin vaikuttaa myös se, että keskipalkka voidaan määrittää ainakin kolmella eri tavalla. Suomen virallisen statistiikkanikkarin, Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten keskipalkka on 2780 euroa bruttona kuukaudessa.

– Tämä on aritmeettinen keskiarvo, joka on muodostettu laskemalla tietyn ryhmän tulot yhteen ja jakamalla luku ryhmän henkilöiden lukumäärällä. Muita tapoja keskiluvun määrittämiseen ovat mediaani ja moodi.

Sosiaalitieteellisessä tilastollisessa tutkimuksessa käytetään usein mediaania, joka tarkoittaa joukon keskimmäistä havaintoa.

– Ansiotason määrittelyssä siis 1001 palkansaajan mediaania edustaa henkilö, jonka edellä on 500 enemmän tienaavaa ja takana 500 vähemmän tienaavaa. Tämä menetelmä karsii keskipalkan määrittelystä pois ”Jorma Ollila -efektin”, jossa yksi miljoonia tienaavien pieni ryhmä nostaa keskipalkan määrää, Airio selittää.

Moodi taas tarkoittaa ryhmän useimmin esiintyvää havaintoa, eli keskipalkassa summaa, jonka tienaa suurin lukumäärä suomalaisista.

Otos ratkaisee

Suhteellista tuloköyhyyttä tutkineen Airion mukaan keskiluvun määrittelytapaa olennaisempi kysymys on, mistä otoksesta luku on määritelty.

– Tilastokeskus esimerkiksi ilmoittaa, että keskipalkka on laskettu ryhmästä, jossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Luvussa eivät siis näy osa-aikaiset tai epäsäännöllisissä työsuhteissa olevat palkansaajat.

Todellisen keskipalkan metsästys on hankalaa. Jos haluttaisiin edes hieman todellisuutta muistuttava kuva, pitäisi palkkatulot lajitella tarpeeksi moneen ryhmään ja ottaa vielä maantieteelliset erot huomioon.

– Tuollainen puhelinluettelon paksuinen kirja olisi taas vaikeasti käytettävä väline esimerkiksi verokeskusteluun, jossa välttämättä kaivataan yleistyksiä, jotta asioista voidaan neuvotella. Siitä olisi myös median huono repiä otsikoita, Airio hymyilee.

Keskipalkka valitaan tarpeen mukaan

Airion mukaan tilastomenetelmistä tai otoksen koostumuksesta ei poliittisessa retoriikassa yleensä kerrota kahdesta syystä.

– Saatetaan pelätä, että kansalaiset tippuvat kärryiltä. Tätäkin enemmän pelätään, että ihmiset ymmärtävät mistä on kysymys.

– En usko, että lukujen kanssa todella kukaan lähtisi huijaamaan. Kyse on usein ajatusvirheestä: puhutaan esimerkiksi kaikkien palkansaajien keskipalkasta vaikka pitäisi puhua kokoaikaisten  palkansaajien osasta, sanoo Airio ja jatkaa:

 – Toisaalta tilastokikkailu, kulloiseenkin tarpeeseen sopivan keskipalkan valitseminen, on kätevä väline poliittisten pyrkimysten perusteluun. Siinä ei jää kiinni valheesta.

Lähde: Turun yliopiston verkkolehti UTUOnline 29.8.2008, lue artikkeli

Naisopiskelijat odottavat alusta asti pienempää palkkaa

Nordean selvityksen mukaan opiskelijat odottavat saavansa heti valmistumisen jälkeen keskimäärin 2 200 euron kuukausipalkan.

Miesopiskelijoiden odotus ensimmäisestä työstä tulevasta palkasta on 300 euroa naisten palkkaodotusta suurempi.

Opiskelijamiehet myös mainitsevat isomman palkan tärkeäksi opiskelun syyksi naisia useammin.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström muistuttaa, että jos naiset vaativat ensimmäisessä työpaikassaan 15 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet, he jäävät jälkeen miesten palkkakehityksestä jo uransa alussa.

– Naisille pehmeät arvot ovat tärkeitä jo opiskeluaikana, he haluavat tasapainoa työn ja muun elämän kesken. Nyt pitäisi saada naiset ymmärtämään, että he voivat saada tämän, mutta myös palkkaa, Svartström muistuttaa.

Erot eri sukupuolten taloudellisissa odotuksissa alkavat jo varhain. Svartström kertoo, että tytöt odottavat saavansa miehiä vähemmän rahaa jo viikkorahaiässä.

Suomalaisopiskelijat ovat varsin luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Noin puolet opiskelijoista uskoo, että heidän taloudellinen tilanteensa on nelikymppisenä parempi kuin heidän vanhemmillaan.

Lähde: Taloussanomat 29.8.2008, lue artikkeli

Turun ja Porin alueella rikotaan ylityörajoja muuta maata useammin

Turun ja Porin työsuojelupiirin alueella asiat ovat keskimääräistä heikommin, tiedottaa Turun ja Porin työsuojelupiiri.

Asia ilmeni työsuojelupiirien valtakunnallisessa työaikakirjanpitoa ja ylityötuntien teettämistä koskevassa valvonnassa. Kyseessä ovat vuoden 2007 työajat.

Turun ja Porin alueella joka viidennessä teollisuuden alan työpaikassa teetettiin ylitöitä yli sallittujen rajojen.

Lähde: Turun Sanomat 29.8.2008, lue koko artikkeli

TNT keskittää lentonsa Turkuun

Pikakuljetuspalvelujen tarjoaja TNT keskittää Suomen lentonsa syyskuun alusta lähtien Turkuun.

Lähetysten toimitus- ja noutoaikatauluihin lentojen uudelleenjärjestelyllä ei ole vaikutuksia, joten yhtiön asiakkaisiin muutos ei tätä kautta vaikuta.

TNT lentää päivittäin yhden edestakaisen lennon Turun ja Belgian välillä. Rahtikone saapuu Liégestä Turkuun maanantaisin aamuviideltä ja muina päivinä kello 7:30. Turusta kone lähtee takaisin kello 22:20 Malmön kautta Liegéen.

”Saamme paremman hyödyn tehostuneesta autopalvelustamme eivätkä asiakkaamme joudu kärsimään alati nousevasta lentokerosiinin hinnasta”, TNT Suomi Oy:n toimitusjohtaja Åke Blomqvist kertoo.

TNT:n Suomen lentojen uudelleenjärjestelyt lisäävät Turun osalta työntekijöiden määrää. Vantaalla muutos ei vaikuta henkilöstön lukumäärään.

Lähde: Tekniikka & Talous 28.8.2008, lue artikkeli

Toisella vuosineljänneksellä oli 19 laitonta lakkoa

EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin ennakkotietojen mukaan 21 työtaistelua vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Niissä menetettiin noin 17 000 työtuntia.

Työtaisteluista 19 oli laittomia lakkoja. Lisäksi tilastoitiin yksi ylityökielto ja yksi jarrutus.

Työtaistelujen lukumäärä laski edelliseen neljännekseen verrattuna noin kolmanneksella. Työtaisteluissa menetettyjen työtuntien ja niihin osallistuneiden henkilöiden määrä pysyi kuitenkin huhti-kesäkuussa suunnilleen samalla tasolla kuin tammi-maaliskuussa.

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan työtaistelujen lukumäärä kasvoi muutamalla. Työtaistelut toimeenpantiin toisella neljänneksellä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta teollisuusyrityksissä.

Vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon aikana käytiin ennakkotietojen mukaan yhteensä 52 työtaistelua, joissa menetettiin lähes 40 000 työtuntia. Todellisuudessa työtuntien menetykset olivat kuitenkin huomattavasti tätä suuremmat, sillä yrityksiltä on saatu tilastointikelpoiset tiedot menetyksistä vain osasta työtaisteluita.

Työtaistelujen yleisin ilmoitettu syy toisella vuosineljänneksellä oli palkkavaatimus tai muu palkkaerimielisyys. Toiseksi yleisin syy oli työnjohdollinen menettely tai työn järjestelyt.

Lähde: EK Uutiset 28.8.2008, lue artikkeli

Näin teet hyvän ansioluettelon

Nykyinen työ on nyt nähty, on aika nostaa kytkintä. Tiedän, mitä osaan, mutten tiedä sitä, miten mahdollinen uusi työnantaja haluaa minuun ja osaamiseeni tutustua.

Onneksi työpaikkailmoitukset antavat osviittaa, pitää vain lukea ilmoitus viimeistä riviä myöten.

Työnantaja voi pyytää työpaikkailmoituksessa hakijaa lähettämään vapaamuotoisen hakemuksen palkkatoivomuksineen.

Toinen työnantaja antaa yhteystiedot työpaikasta lisätietoja antavalle henkilölle. Monet työnantajat ovat rationalisoineet työnhaun nettiin, jossa kaikki hakijat täyttävät samanlaisen lomakkeen.

Johto- tai päällikkötehtäviä hakeviin työnantajat haluavat tutustua myös ansioluettelon kautta. Myös vaativiin asiantuntijatehtäviin hakevien on syytä ylläpitää ansioluetteloa.

Ansioluettelo on sama kuin cv, joka on lyhenne latinan kielen sanoista curriculum vitae, suomeksi osapuilleen elämän juoksu, elämän kulku. Cv:n tarkoitus on helpottaa rekrytoijan työtä. Tiivis listaus hakijan koulutuksesta, työhistoriasta ja muista ansioista avautuu muutamalla silmäyksellä.

Cv siirtyy verkkoon

Konepajayhtiö Wärtsilässä cv-vaatimus on työpaikkahakemuksessa sääntö. ”Poikkeuksena on paikalliset, yleensä suorittavat työt”, sanoo yhtiön henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Monen muun yhtiön tapaan Wärtsilä on vienyt rekrytointitoimintonsa verkkoon. ”Työhakemukset ja ansioluettelot tulevat meille nyt sähköisesti kirjelähetysten sijaan”, Castrén sanoo.

Tehtävästä riippuen hakemuksen napsauttaa luettavaksi joko hakijan tuleva esimies tai henkilöstöosaston edustaja, jotka tekevät hakijoiden esikarsinnan.

Suomessa ansioluettelon laadinta on melko yksinkertainen ja karu prosessi.

”Useimmiten henkilötietojen lisäksi riittää koulutuksen ja työkokemuksen listaaminen”, Castrén sanoo.

Aukot esiin

Castrénin mukaan cv:ssä tärkeintä on kokonaisuus eli tiiviys ja johdonmukaisuus.

Joskus kielitaito kohenee kummasti ansioluettelossa.

Työnantaja iskee silmänsä työhistorian aukkoihin. ”Pitkät tauot työhistoriassa herättävät kysymyksiä. Jos tauko johtuu armeijasta, hoitovapaasta tai työttömyydestä, tauon syy on tuotava esiin”.

Työnantajaa kiinnostaa myös osaamisen ja kokemuksen karttuminen.

Uran ei aina tarvitse olla nousujohteinen. ”Tehtävä ratkaisee, painottaako työnantaja nousujohteisuutta vai monipuolista kokemusta”, Castrén sanoo.

 

Lähde: Talouselämä 27.8.2008, lue koko artikkeli

Välillä näin päin: Nestlé siirtää tuotantoa Suomeen

Sveitsiläinen elintarvikejätti lopettaa Norjan Hamarin lastenruokatehtaansa ja siirtää pääosan sen tuotannosta Suomen Turkuun.

Hamarin 100 vuotta vanha tehdas on ollut aikanaan Nestlén ensimmäinen ulkomaille perustama tehdas.

Itäviennin kasvattaman Turun tehtaan tuotanto on noussut ripeästi viime vuosina. Siirron myötä Turussa tullaan valmistamaan lasten purkkiruokia 13 000 tonnia vuodessa. Siirto tuo myös 15 uutta työpaikkaa Turkuun, jossa Nestléllä on tämän jälkeen yli 100 työpaikkaa.

Nestlén Suomen yhtiön toimitusjohtajan Sakari Kotkan mukaan Venäjälle ja sen naapurimaiden suuntautuva purkkiruokien vienti kasvoi viime vuonna 28 prosenttia.

– Täytyy toivoa, ettei poliittisen tilanteen kärjistyminen johda viennin hankaloitumiseen, hän sanoo.

Lähde: Kauppalehti 27.8.2008, lue artikkeli

Nokia pestaisi heti jopa 100 työntekijää

Nokia etsii jälleen vahvistuksia kännykkätuotantoon Salon-tehtaalleen. Viestintäpäällikkö Tapani Keskinen Nokiasta kertoo, että yhtiö on valmis palkkaamaan Saloon välittömästi jopa 100 ihmistä tuotantotehtäviin.

Nokialla on Salossa avoinna kokoonpanotehtävissä noin 70 vakinaista työpaikkaa.

Nokia on paikannut Salossa kännykkäkokoonpanon työvoimavajettaan lähinnä vuokratyöntekijöiden voimin ja määräaikaisia palkkaamalla. Nyt linja näyttää muuttuneen sikäli, että yhtiö palkkaa ihmisiä vakinaisiin suhteisiin.

Lähde: Keskisuomalainen 26.8.2008, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit