Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2008

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus irtisanoo kahdeksan

Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen yt-neuvottelut ovat päättyneet. Kahdeksan työntekijää joudutaan irtisanomaan, heistä yhdelle on tarjottu mahdollisuutta kouluttautua oppisopimuksella uuteen tehtävään.

Suomen MS-liitto aloitti yt-neuvottelut toukokuussa. Tavoitteena oli saavuttaa noin miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Summa vastaa 25 henkilötyövuoden kustannuksia.

”Neuvottelutulos helpotus”

Irtisanomisten lisäksi jätetään täyttämättä avoinna olevia toimia ja myönnetään pitkiä virkavapaita, joihin ei oteta tilalle sijaisia.

– Neuvottelujen lopputulos oli helpotus. Pelkäsimme aiemmin irtisanottavien määrän olevan paljon suurempi. Itse olen tyytyväinen siihen, että saatiin aikaan suhteellisen pehmeä ratkaisu, toteaa keskuksen johtaja, ylilääkäri Juhani Ruutiainen.

Kuntoutuskeskuksen ongelmat ovat seurausta siitä, että keskukseen saapuvien maksusitoumusten määrä on vähentynyt merkittävästi. Kuntoutuksen järjestämisvastuussa olevat tahot, kuten Kela ja julkinen terveydenhuolto, eivät lähetä vaikeavammaisia laitoskuntoutukseen samassa määrin kuin aiemmin.

Suomen MS-liitto ry:n toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva vakuuttaa, että henkilöstöratkaisuista huolimatta Maskun kuntoutuskeskus täyttää jatkossakin kuntoutuksen laadulle asetetut sitovat laatustandardit.

Lähde: Turun Sanomat 25.7.2008, lue koko artikkeli

Pääluottamusmies rauhoittelee soneralaisia

TeliaSoneran pääluottamusmiehen Taru Maria Solakiven mukaan ketään ei olla irtisanomassa 2009 loppuun mennessä.

TeliaSoneran helmikuussa uutisoidut henkilövähennystavoitteet nousivat jälleen torstaina pöydälle tulosjulkistuksen yhteydessä.

Yhtiön pääluottamusmies Taru Maria Solakivi suhtautuu kuitenkin rauhallisesti yhtiön lähitulevaisuuteen.

– Ei ole odotettavissa henkilöstövähennyksiä, Solakivi painottaa.

Hän selventää, että Suomea koskevat noin tuhannen työntekijän vähennystavoitteet perustuvat arvioon, johon yhtiö on päätynyt, kun eri lukuja on vertailtu vastaavan alan eurooppalaisten yritysten tilanteeseen.

Yhtiö on ilmoittanut vähentävänsä noin 2 900 työntekijää Suomessa ja Ruotsissa tämän ja ensi vuoden aikana. Vähennykset tuovat 500 miljoonan euron vuosittaiset bruttosäästöt.

Ei irtisanomisia 2009 loppuun mennessä?

Solakivi painottaa, että yhtiö on päättänyt pitäytyä irtisanomisista vuoden 2009 loppuun asti.

Viestintäjohtaja Timo Saxén vahvistaa, ettei Soneralla ei ole käynnissä uusia yt-neuvotteluja. Vuodesta 2006 lähtien vain kaksi TeliaSoneran työntekijää on pääluottamusmiehen mukaan irtisanottu. Toisessa tapauksessa on käynnissä riita: työntekijä oli hakenut yhtiön sisältä 18:aa työpaikkaa, tuloksetta. Sitä seurasi irtisanominen.

Pääluottamusmiehen mukaan yhtiön tilanne tarkentuu koko ajan, mitä lähemmäs 2009 vuoden loppua päästään. Jos alan näkymät synkkenevät, Solakivi ei sulje pois mahdollisuutta, että 2009 jälkeen nähtäisiin irtisanomisia.

Osaajakeskuksissa tarjotaan lähtöpakettia

TeliaSoneran linja on ollut siirtää tarpeettomat työntekijät osaajakeskukseen, jossa työntekijälle pyritään löytämään uusi työ yrityksestä tai sen ulkopuolelta.

Työntekijä siirtyy keskukseen entisin työehdoin: palkka ja työpaikka pysyvät halutessa samana.

Osaajakeskuksessa työntekijälle tarjotaan myös lähtöpakettia, joka vastaa maksimissaan vuoden palkkaa. Lähtöpakettiin on Solakiven mukaan tarttunut jo noin 500–1 000 työntekijää.

Lähde: Taloussanomat 24.7.2008, lue koko artikkeli

Peliala hakee työntekijöitä ulkomailta

Suomalaisissa peliyrityksissä piilee kasvupotentiaalia, mutta tilannetta jarruttaa kokeneiden työntekijöiden kehno saatavuus, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Suurin pula on ohjelmoijista konsolipelipuolella: riittävän kokeneita työntekijöitä ei tahdo löytyä. Mobiilipelipuolella ei vastaavaa ongelmaa ole.

Peliyritykset etsivätkin nyt työläisiä ulkomailta. Suomen pelialan keskuksen Neogamesin johtajan KooPee Hiltusen mukaan pelifirmojen tarve on tänä vuonna 200 uudelle työntekijälle.

Jo nyt esimerkiksi Recoil-peliyrityksen 34 työntekijästä kolmasosa tulee ulkomailta.

 

Lähde: Taloussanomat 23.7.2008, lue artikkeli

Hallitus: Verohuojennuksella turvataan työpaikkoja

Hallitus patistelee suomalaisia puukaupoille ja esittää, että vuosina 2008–2010 myytävän puun myyntivoittoveroa huojennetaan merkittävästi.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan määräaikaisella toimenpiteellä on tarkoitus turvata metsäteollisuuden puunsaanti, kun Venäjän korotetut puutullit tulevat todennäköisesti voimaan vuoden vaihteessa. Näin hallitus haluaa turvata myös metsäteollisuuden työpaikkoja.

– Verohuojennuksella hallitus haluaa viestittää kaikille puukaupan osapuolille, että meidän pitää pystyä kansallisesti tekemään kaikki mahdollinen, jotta teollisuus saisi raaka-ainetta myös ensi vuoden vaihteen jälkeenkin, Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallitus esittää, että huhtikuun alusta ensi vuoden loppuun mennessä myytävän puun myyntituloista 50 prosenttia on verovapaata tuloa. Vuonna 2010 huojennus on 25 prosenttia.

Hallitus sai eilen Euroopan komissiolta tiedon, että huojennus ei riko yhteisön säädöksiä. Tuki kuuluu niin sanottuihin de minimis -tukiin, joista voidaan tehdä kansallisia päätöksiä. Niiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Pottiin lasketaan kaikki vastaavanlaiset tuet, kuten maatalouden minimituki.

Hallituksella on hätä metsäteollisuuden työpaikoista. Paperin kysyntäongelmat, energian ja muiden kustannusten nousut ovat saaneet metsäteollisuuden ahtaalle ja tekemään rajuja tuotannon sopeuttamistoimia. Puutullien korotus on hallituksen mielestä vain lisälasti metsäteollisuuden muutenkin ongelmallisessa toimintaympäristössä.

–Tällä toimenpiteellä tähdätään siihen, että ainakaan kotimaisen puupulan takia yhtään metsäteollisuuden työpaikkaa ei menetetä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Katainen: Piristyvä kauppa supistaa veromenetykset 

 Vanhasen mukaan hallitus ei ole kuitenkaan saanut takeita metsäyhtiöiltä, että verohuojennuksen ansiosta ne pidättäytyisivät uusista tuotannon supistamistoimista.

– Yhtiöt tekevät omat ratkaisunsa. Meillä ei ole mitään ennakkotietoa, Vanhanen sanoi.

Verohuojennuksen hintalappu on ensi vuonna 170 miljoonaa euroa. Kun huojennus astuu voimaan takautuvasti huhtikuun alusta, veromenetykset ovat tänä vuonna hieman pienemmät. Vuonna 2010 veroja menetetään noin 85 miljoonaa euroa.

Katainen kuitenkin muistutti, että laskelmat ovat vain teoreettisia.

– Uskon, että veromenetykset jäävät tätä pienemmäksi. Kun puukauppa virkistyy, saamme sitä lisää verotuloja, Katainen pohti.

Hallituksella on pohdinnassaan myös ansiotulojen verokevennykset ensi vuonna. Vanhasen mukaan nyt päätetyllä verohuojennuksella ei uhata muita verokevennysratkaisuja.

– Tämä on täsmätoimi, jolla pyritään minimoimaan vahinkoja Suomen taloudelle. Tällä ei ole vaikutusta muihin verokevennyksiin.

Hallitus antaa esityksensä puun myyntitulojen verohuojennuksista eduskunnalle syyskuussa.

 

Lähde: Taloussanomat 23.7.2008, lue koko artikkeli

Henkilöstön sairastelut vievät tehon valtion tuottavuusohjelmasta

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola katsoo, että valtion tuottavuusohjelmassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen.

Valtion tuottavuusohjelmalla pyritään henkilöstövähennyksin vähentämään valtionhallinnosta 9 645 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä.

Lisäksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk) toinen hallitus on linjannut, että vuosina 2012-2015 vähennetään vielä 4 800 henkilötyövuotta lisää. Palolan mielestä kaikille hallinnonaloille on taattava riittävä määrä henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa niille määrätyt lakisääteiset tehtävät.

– Henkilöstövähennykset eivät voi olla kestävän tuottavuuden ensisijainen tavoite. Tuottavuusohjelman kaavamaisista henkilöstövähennyksistä onkin luovuttava kokonaan ja tuottavuutta ryhdyttävä parantamaan kestävällä tavalla, Palola arvostelee.

Työhyvinvointi rapautuu

Palolan mielestä henkilöstön työhyvinvoinnin rapautuminen aiheuttaa sen, ettei tuottavuusohjelmalla saada aikaan toivottuja säästöjä. Hän viittaa valtiontalouden tarkastusvaliokunnan mietintöön, jonka mukaan lisääntyneet sairauspoissaolot melkein söivät viime vuonna ne henkilötyövuosien vähennykset, jotka tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksillä saatiin aikaan.

Tuottavuustoimien seurauksena valtio säästi viime vuonna 753 henkilötyövuotta, kun taas sairauspoissaoloina menetettiin 614 henkilötyövuotta.

Pardiaan on järjestäytynyt valtaosa valtion palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Järjestön kokonaisjäsenmäärä on lähes 70 000 jäsentä.

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2008, lue koko artikkeli

Varsinais-Suomen työllisyskatsaus 6/2008

Työttömyyden lasku jatkuu vahvana Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työttömyysaste laski kesäkuussa  6,3 %:iin (6,9 % 6/2007), työllisyysaste laski 74,1 %:iin. Tämä merkitsee katkosta työllisyysasteen lähes kolme vuotta kestäneeseen kasvuun. Työttömyyden lasku on nyt jatkunut samansuuntaisena vuoden 2004 kesästä lähtien.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat viime vuosina hyötyneet nuoret, sillä nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä aleni vielä 5 prosentilla, 1 610 henkilöön, vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 2 710, eli määrä supistui 18 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 8 prosentilla.

Lähde: Luotain.fi

Lue koko katsaus 6/2008

Työllisyyden myönteinen kehitys Varsinais-Suomessa jatkuu, mutta hidastuu

Työllisyyden ja työttömyyden kehitystrendit ovat pysyneet parin viime vuoden ajan vakaina. Vuosia jatkuneella samansuuntaisella kehityksellä on kuitenkin merkittäviä seurauksia, jotka peittyvät kuukausilukujen rivistöjen taakse. Nykyisen suhdanteen aikana, ts. neljässä vuodessa, työttömien määrä on vähentynyt kolmanneksella Varsinais-Suomessa, vaikka työvoimapoliittisten (koulutus- ja tukityöllistämis-) toimenpiteiden volyymikin on vähentynyt. Samana aikana on nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömien määrä supistunut alle puoleen. Työttömyyden ydinkin on purkautumassa, sillä myös pitkäaikaistyöttömien määrä on puolittunut nykyisen suhdanteen aikana.  

Työllisyyden myönteinen kehitys näyttää jatkuvan kuluvana vuonna vaikka ilmeisiä uhkatekijöitä kehitykselle on näkyvissä. Työpaikkojen määrän kasvun arvioidaan hidastuvan ja työttömyyden alenemistahdin puolittuvan verrattuna viime vuoteen.

Lähde: Varsinais-Suomen TE-keskuksen tiedote 22.7.2008, lue koko tiedote ja tiedotteen tausta-aineisto

Kesäkuussa työttömien määrä väheni 17000:lla ja avoimet työpaikat 5000:lla edellisvuodesta

Työttömyys laski edellisestä vuodesta kaikkien TE-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoissa kesäkuun lopussa 26 700, mikä on 3 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työvoimatoimistoissa oli kesäkuun lopussa 208 300 työtöntä työnhakijaa, mikä on 16 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin kesäkuun aikana 37 100, mikä on 300 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan työvoimatoimistoissa oli kesäkuussa avoinna 67 100 työpaikkaa.

Avoimet työpaikat olivat vähentyneet eniten teollisessa työssä, rakennus- ja kaivosalan työssä sekä maa- ja metsätaloustyössä. Työpaikat lisääntyivät eniten kaupallisessa työssä, terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä sekä palvelutyössä.

Kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 44 000, mikä on 8 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 15 400, mikä on 300 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.

Vuorottelutyöpaikkaan sijoitettuna oli kesäkuun lopussa 8 200 henkilöä, mikä on 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus 6/2008, lue koko artikkeli

Pätkätöistä on päässyt 44 000 suomalaista

Osa-aikaista tai määräaikaista työtä tekee yhä harvempi suomalainen. Epätyypillisissä työsuhteissa ahertaa 44 000 suomalaista vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa, käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.

Sitä vastoin kokoaikatöitä paiskii 75 000 suomalaista enemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Mikko Kauppinen arvelee, että määräaikaisuuksia on leikannut vuoden vaihteessa voimaan tullut laki, joka langettaa perusteettomia määräaikaisuuksia solmiville työnantajille sakot.

– Varmasti myös asian saama julkisuus on vaikuttanut, Kauppinen uskoo.

 

 

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2008, lue koko artikkeli

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys puolittunut neljässä vuodessa

Työttömyys vähenee tasaisesti Varsinais-Suomessa. Neljässä vuodessa työttömien määrä on vähentynyt kolmanneksella. Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat viime vuosina hyötyneet etenkin nuoret työttömät ja pitkäaikaistyöttömät, joita on nyt puolet vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen tuoreesta työllisyyskatsauksesta käy ilmi, että kesäkuussa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni viidellä prosentilla ja yli vuoden työttömänä olleiden määrä 18 prosentilla vuoden takaisesta.

Nuoria työttömiä oli kesäkuun lopussa 1 610 ja pitkäaikaistyöttömiä 2 710.

– Sekä nuorten työttömien että pitkäaikaistyöttömien määrän alenemiseen on vaikuttanut työmarkkinoilla jo kolme neljä vuotta jatkunut valtava imu. Myös virta pitkäaikaistyöttömyyteen on vähentynyt, vain noin kahdella prosentilla työttömyys jatkuu yli vuoden, työmarkkina-analyytikko Juha Prusila Varsinais-Suomen TE-keskuksesta sanoo.

Viime vuosien myönteisen kehityksen arvioidaan kuitenkin kääntyvän hiljalleen laskuun. Varsinais-Suomen TE-keskuksen ennusteen mukaan kuluvana vuonna työttömyyden alenemistahti puolittuu viime vuoteen verrattuna ja työpaikkoja avautuu aiempaa vähemmän.

 

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2008, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »