Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2008

Yhä useampi yritys saa suoria tukia

Yritysten saamat suorat tuet ja takaukset lisääntyivät vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna. Maksettujen tukien määrä oli lähes 400 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna määrä oli noin 360 miljoonaa euroa.

Myös tukia saaneiden yritysten määrä nousi kuudella prosentilla, käy ilmi tilastokeskuksen tiedoista. Tukea saaneita yrityksiä oli yhteensä 27 068, mikä on vajaa 11 prosenttia kaikista yrityksistä.

Suurin osa tuista suunnataan metalliteollisuuteen ja palveluyrityksiin. Yritysten suuruusluokan mukaan suurin tuen sajaryhmä olivat pienet yritykset, joita oli reilut 35 prosenttia tukea saaneista yrityksistä. Toiseksi eniten tukia saivat alle viiden henkilön mikroyritykset.

Talouspolitiikassa panostus tutkimukseen

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin johtaja Hannu Järvinen kertoo, että tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa on ollut vuosittain noin 5-7 prosenttia rahoituskasvua johtuen hallituksen innovatiivisuutta tukevasta talouspolitiikasta.

Viime vuona Tekes maksoi yritysten t&k-menoihin avustuksia 76,1 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden osalta Tekesillä on myöntämisvaltuudet 213,1 miljoonan avustuksille. Se käsittää lainat ja tuet sekä yrityssektorille että korkeakouluille. Suurin osa tuista, noin 90 prosenttia, suuntautuu tutkimus- ja kehitysmenoihin.

 

Lähde: Turun Sanomat, 31.7.2008, lue koko artikkeli

Määräaikaisia työntekijöitä palkataan vihdoin vakituisiksi

Yhä useamman suomalaisen työsuhde on vakituinen eikä osa- tai määräaikainen. Tampereen työvoimatoimiston toimialajohtaja Pekka Paattinen uskoo, että pätkätyöläisiä palkataan vakituisiksi, koska työnantajat haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistä.

– Tällaisena aikana, kun osaavasta työvoimasta on pulaa, työvoiman liikkuvuus työmarkkinoiden sisällä kasvaa.

– Vaikka puutullit heiluttelevatkin metsäteollisuutta, monella teollisuuden alalla on ollut hyvä markkina- ja vientitilanne, lisää Hämeen työsuojelupiirin tarkastaja Jarmo Kallioniemi.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa osa-aikaista työtä teki 244 000 palkansaajaa, mikä on 30 000 vähemmän kuin vuosi aikaisemmin.

Määräaikaisessa työssä olevien palkansaajien määrä laski vuodessa 14 000, ja heitä oli kesäkuussa 472 000.

Samaan aikaan vakituista kokoaikatyötä tekevien palkansaajien määrä on kasvanut.

Määräaikaisia työsuhteita solmitaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan eniten palvelualoilla sekä maa-, riista-, metsä- ja kalatalousalalla. Majoitus- ja ravitsemusalalla sekä kaupan alalla työskentelee runsaasti osa-aikaisia työntekijöitä.

Parhaassa asemassa ovat teollisuuden ja rakentamisen parissa työskentelevät, sillä heistä useampi kuin neljä viidestä on vakituisessa kokoaikatyössä.

Lain vaikutus hidas

Vuodenvaihteessa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot, kuten määräaikaisuuden peruste. Lain rikkomisesta voi saada sakot.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Jan Hjelt ei usko, että laki olisi vielä ehtinyt paljonkaan vaikuttaa tilanteeseen.

– Muutos on hidas, mutta lain tarkoitus on saada työnantaja miettimään, miksi määräaikainen suhde tehdään. Jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta, työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassaolevaksi. Lain noudattamista valvovat työsuojelupiirit.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton sopimustoimitsija Kari Saarenketo arvioi, että oikeudessa käsitellään vuosittain noin tusina kiistaa, jotka koskevat liiton jäsenten määräaikaisia työsuhteita. Hän toivoo, että määräaikaisten työsopimusten käyttöä rajattaisiin lainsäädännöllä tarkemmin, ja että työnantajille voitaisiin langettaa sanktioita nykyistä helpommin.

– Meille on arkea, että useita työsuhdepätkiä solmitaan peräkkäin. Joskus ketjut ovat aivan järkyttävän pitkiä.

Tulkintaongelmia on etenkin suurilla työpaikoilla, joissa sijaisia tarvitaan jatkuvasti.

– Käytännössä työntekijä on vakituisessa työsuhteessa ja linjanveto määräaikaisen ja toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen välillä on hankalaa.

Työsopimuslaki

Työsuhteen määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava työsopimusta solmittaessa.

Vuoden alusta asti on ollut mahdollista määrätä sakkorangaistus työnantajalle, joka ei toimi oikein.

Ilman perustelua tehty määräaikainen sopimus voidaan tulkita toistaiseksi voimassaolevaksi.

Lähde: Aamulehti 31.7.2008, lue koko artikkeli

Työntekijä, muista oikeutesi helteessä

Helteet haittaavat työntekoa jo monilla aloilla. Helteiden jatkuessa työsuojelupiireissä odotetaan runsaasti kyselyjä hellerajoista sekä työn tauotuksesta.

Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle 28 asteen, kun ulkoilman lämpötila on alle hellelukeman eli 25 asteen. Jos lämpötila helteen vuoksi ylittää sallitun, on työntekoa kevennettävä tauottamalla töitä.

Liiallisessa kuumuudessa tuskaillessa keskittymiskyky alenee, työteho laskee ja tapaturmariski kasvaa.

Vielä tänään lämpötilat pysyvät ennusteen mukaan koko maassa hieman hellerajan alapuolella. Ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan huomenna helleraja rikkoutuu Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Lähde: Uusi Suomi 30.7.2008, lue alkuperäinen artikkeli

Keskituloiselle satanen lisää kuukaudessa

Keskituloisen, 2 700 euroa kuussa tienaavan kansalaisen käteen voi jäädä kuukaudessa noin 100 euroa enemmän rahaa ensi vuonna, jos palkkavero kevenee ennakoidusti ja valtiovarainministeriön ennusteet inflaation laskusta pitävät kutinsa.

Alma Median Helsingin toimitus pyysi Pellervon taloudelliselta tutkimuslaitokselta laskelmaa keskituloisen palkansaajan tuloista vuonna 2009.

Laskelmassa palkaksi on oletettiin 2 700 euroa kuukaudessa, johon viiden prosentin palkankorotukset tuovat lisää 140 euroa. Verokevennykset ilahduttavat 55 euron verran, mutta inflaatio niistää kokonaisuudesta sata euroa. Lopputulemana on, että käteen jää noin 95 euroa nykyistä enemmän.

Pellervo teki laskelman 1,5 miljardin euron veronkevennysten mukaan. Miljardi euroa toteutettaisiin ensi vuonna ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Hallitusohjelmassa veronkevennysten suuruudeksi on kirjattu 1,1 miljardia, mutta huojennusten arvellaan olevan suurempia, sillä parantunut työllisyys on kohentanut olennaisesti valtion kassaa. Ylijäämiä on runsaasti jaettavaksi.

– Tämä on hyvän sään arvio. Vaikeuksia tulee, jos talouden kasvu hiipuu alle kahden prosentin, Pellervon tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa.

Talouskasvusta voi tulla budjetin heikko kohta, sillä valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi, että kasvu tulee hiipumaan 1-2 prosentin välille, kun se on ollut keskimäärin vähintään kolme prosenttia. Esimerkiksi Saksan hallitus on laskenut, että maan kasvu laskee 1,2 prosenttiin ensi vuonna.

Inflaatio on Pellervon laskelmassa valtiovarainministeriön arvioima 2,8 prosenttia. Tänä vuonna hintataso on noussut yli neljä prosenttia.

Eniten palkansaajien kukkaroa lihottavat jo sovitut viiden prosentin palkankorotukset. Keskipalkkaisen kohdalla korotuksista kertyy lisää 140 euroa kuussa Pellervon laskelmien mukaan.

Lähde: Kauppalehti 30.7.2008, lue koko artikkeli

Koululaiset palaavat pulpettiin eri tahdissa

Kouluvuosi alkaa ympäri maata elokuun kolmella ensimmäisellä viikolla 32, 33 ja 34.

Yleisimmin työt alkavat peruskouluissa ja lukioissa 11. tai 12. elokuuta. Joissain kunnissa koulutyö aloitetaan kuitenkin jo 6. tai 7. elokuuta. Tällaisia poikkeuksia ovat Lohja, Sammatti, Nurmes, Lieksa, Pielavesi, Kajaani, Sotkamo, Posio, Sodankylä, Somero, Kokemäki, Orivesi ja Jämsä. Ahvenanmaalla koulut avaavat ovensa vasta 18. elokuuta.

Lukuvuoden työpäiviä on kaikkiaan 188. Kunnat päättävät koulujen alusta ja lomien pituuksista itse. Jos koulu alkaa aiemmin, esimerkiksi syysloma voi olla pitempi.

Kaikkien kulujen lukuvuosi päättyy kesällä aina viikolla 22.

Lähde: Turun Sanomat 30.7.2008, lue alkuperäinen artikkeli

Loimaalla koulutetaan uusia oppaita

– Loimaan seudulla on paljon mielenkiintoista nähtävää ja näytettävää, heläyttää oppaiden yhdistyksen puheenjohtaja Eija Martti. Hän tosin myöntää, että joskus oli itsekin epätietoinen seudun matkailumahdollisuuksista. Asiat avautuivat vasta opaskurssilla.

Nyt puheenjohtaja toivoo uusia jäseniä yhdistykseen eli runsasta hakua uudelle Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa järjestettävälle opaskurssille. Loimaalla toimii tällä hetkellä kymmenisen virallista opasta.

– Kurssi antaa tietoja paikkakunnasta, historiasta, kulttuurista ja luonnosta, sekä markkinointi- ja esiintymistaitoja. Opastehtävistä saa lisätienestiä, mutta varmaa tuloa ei voi luvata – paljon riippuu omasta aktiivisuudesta.

Eija Martin mukaan Suomen maatalousmuseo Sarka on Loimaan seudun suosituin ja kysytyin matkailukohde. Kanta-Loimaan kirkko sankarihautoineen kiinnostaa vanhempaa väkeä. Alpo Jaakolan patsaspuisto ja ateljee, Alastaron olkigalleria, Katinhännän kievari ja veteraanipuisto kuuluvat suosittujen kohteiden top-kymppiin. Myös biisoni- ja strutsitilat ovat loimaalaisia erikoisuuksia.

Lähde: Turun Sanomat 30.7.2008, lue koko artikkeli

PAM vie Markantalon palkanalennukset oikeuteen

Palvelualojen ammattiliitto PAM riitauttaa Markantalon työntekijöiden palkanalennukset.

PAMin toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen kertoo, että liitto aikoo viedä asian oikeuteen alkusyksystä.

Valtakirjojen keräys on parhaillaan meneillään. Markantalo irtisanoi kesäkuussa 55 työntekijää ja tarjosi jäljelle jääville aikaisempaa huonompia työsopimuksia.

Julkusen mukaan irtisanottujen takaisinottovelvollisuuden tulee koskea myös Markantalon emoyhtiö Dixonsin omistamaa Giganttia. Hän arvioi tämän asian valmistelun kestävän kauemmin.

Lähde: YLE Uutiset 29.7.2008, lue koko artikkeli

Inflaatio kirpaisee työtöntä, kansaneläkeläinen voittaa

Sosiaalietuudet nousevat tänä vuonna epätasaisesti suhteessa inflaatioon. Viivan alle jäävät niin työttömät, lapsilisän saajat kuin työeläkkeen varassa elävät. Hetkellisiä voittajia ovat kansaneläkeläiset ja opiskelijat.

Kansaneläkelaitoksen kautta jaettavat sosiaalietuudet ja työeläkkeet ovat jäämässä pahasti inflaation jalkoihin. Vuoden alusta voimaan tulleet indeksikorotukset olivat vain 2,5 prosenttia, kun hintojen nousu on kiihtynyt vuositasolla jo 4,4 prosenttiin.

Indeksiin sidottujen etuuksien, kuten kansaneläkkeiden ja työttömyysturvan, korotustaso määritellään edellisen vuoden lokakuun mukaan. Näin ollen alkuvuoden inflaatioluvut eivät näy korotuksissa.

Eläkkeensaajien keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko kuvailee tilannetta ”karmeaksi”. Huoli rahojen riittävyydestä kalvaa eläkeläisiä.

Indeksikorotukset menivät ihan muutamassa kuukaudessa, hän sanoo.

Kansaneläkkeen saajat saivat alkuvuonna tavanomaista suuremman korotuksen eläkkeisiinsä. Indeksikorotuksen päälle tulivat 20,5 euron tasokorotus ja kuntien kalleusluokituksen poisto. Niinpä aikaisemmin halvassa kunnassa yksin asuneen eläkkeeseen tuli vuodenvaihteessa jopa kymmenen prosentin korotus.

– Kansaneläkkeiden taso on kuitenkin pitkällä jänteellä pahasti jäljessä, ”perälaudan pitäjäksi” itseään kutsuva Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen sanoo.

Kelassa on laskettu, että vuodesta 1993 vuoteen 2006 kansaneläke kasvoi reaalisesti noin neljä prosenttia. Eläkkeiden taso suhteessa palkkoihin on kuitenkin laskenut 27 prosenttia.

– Tilanne näkyy siinä, että toimeentuloluukuilla on pitkät jonot, Huuhtanen sanoo.

Toimeentulotuen perusosa on sekin jäänyt ansioista jo selvästi yli kolmanneksen. Perusosaa korotettiin tänä vuonna niin ikään indeksin mukaiset 2,5 prosenttia.

Työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat indeksin mukaisesti 60 senttiä 24,51 euroon päivältä. Korotus on pienempi kuin voipaketin hinnannousu vuodessa.

Työeläkeläiset
häviävät edelleen

Kansaneläkkeiden kuoppakorotus saa tilastot tänä vuonna näyttämään valoisilta. Noin 1,2 miljoonan työeläkettä nauttivan tilanne näyttää huonommalta.

Eläkkeensaajien keskusliiton mukaan työeläkkeitä korotettiin tänä vuonna vain 2,39 prosenttia, joten ne ovat jäämässä selvästi nousevien kustannuksien jalkoihin.

Työeläkkeiden korotusprosentti riippuu sekä kustannusten noususta että palkkojen kehittymisestä. Korotuksen laskennassa käytetyssä kaavassa viidesosa painoarvoa on palkoilla ja loput elinkustannusten nousulla.

Tätä niin kutsuttua taitettua indeksiä syytetään usein eläkkeiden jälkeenjääneisyydestä suhteessa palkkoihin. Tänä vuonna temppu toimi toisin päin, sillä palkat nousivat Eläkkeensaajien keskusliiton mukaan vain 2,1 prosenttia, mutta kustannukset 2,5. Lopputulokseksi saatiin noin 2,4 prosenttia.

Tarkistus vain
kerran vuodessa

Sosiaalietuuksien pitkä tarkistusväli aiheuttaa sen, etteivät tulot pysy hintojen heilahtelun vauhdissa. Tilanne on saanut etujärjestöt vaatimaan tarkistusvälin puolittamista. Muutokset tehtäisiin puolivuosittain, kuten toimittiin ennen vuotta 1984.

Kelan Jorma Huuhtanen ei asiasta liiemmin innostu, mutta sanoo, että tilanne on nyt hyvin yllättävä. Hänen mukaansa pitää rauhassa tarkastella, voiko kehitys olla jatkossakin näin epävakaista.

Tarkistusvälin lyhentäminen ei kaikkia auta, sillä monet tulonsiirrot eivät ole lainkaan indeksiin sidottuja . Esimerkiksi lapsilisiä on tarkistettu viimeksi vuoden 2004 alusta, alkuvuodesta tehtyä yksinhuoltajakorotusta lukuun ottamatta.

– Jotkut ovat pysyneet kohtuudella mukana, mutta toiset ovat jääneet kunnolla jälkeen, Huuhtanen sanoo ja lisää, että tilanne huolettaa.

Pitkään paikoillaan junnanneet opiskelijat saavat ensi viikon perjantaina ensimmäisen opintorahan korotuksen 16 vuoteen. Opintorahaa nostetaan noin 15 prosenttia, jolloin korkeakouluopiskelijat saavat 298 euroa kuussa. Lisäksi vuokralla asuville maksetaan asumislisää korkeintaan 201,6 euroa.

 

Lähde: Taloussanomat 27.7.2008, lue koko artikkeli

Pikkusahat porskuttavat ennätystahtiin

Kenttäsirkkelit eli piensahat ovat siivuttaneet ennätystahtiin lautaa ja lankkua sekä hirsiä. Tilauksia on tullut paljon rakennusalan urakoitsijoilta ja myös maatilojen rakennusinvestoinnit ovat vauhdittaneet pieniä sahoja.

Suuret vientisahat ovat jo mananneet tilausten romahdusta. Paikallaan pysyvät kenttäsahat ja paikasta toiseen liikkuvat rahtisahat ovat sitä vastoin menestyneet omilla reviireillään eli paikallisella myyntialueellaan.

Esimerkiksi sysmäläisen rahtisahaajan Janne Mäyrän mukaan rakentamisessa ei näy taantuman merkkejä.

– Sahaamisen aloitan jälleen elokuun lopulla, kun ei ole pelkoa tukkien sinistymisestä. Rahtisahauksia on jo tilattu elokuulle. Vuodessa menee läpi 15 000 tukkia, kertoo Mäyrä, joka siirtää sahaansa traktorin perässä Itä-Hämeen alueella aina Heinolaa myöten.

Sahausmäärät vaihtelevat alueellisesti. Paikoin piensahat tekevät uusia ennätyksiä, mutta samalla eräiden alueiden kenttäsahojen myynti jää kuluvana kesänä viimekesäistä heikommaksi. Näilläkin alamäki jäänee paljon loivemmaksi kuin vientisahoilla.

 

Lähde: Kauppalehti 27.7.2008, lue koko artikkeli

Uusi omistaja oli onni Rymättylän sillitehtaalle

Rymättylän Röölässä sijaitsevan sillitehtaan toiminta on kasvanut vauhdilla syksyllä 2005 tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen. Nyt Boyfoodin omistaa islantilainen Fram Foods Group. Omistajanvaihdoksen myötä Rymättylään siirrettiin Fram Foodsin Ruotsissa sijaitsevan tehtaan koko sillituotanto.

– Meille tuo siirto on merkinnyt jatkuvaa kasvua ja investointeja. Noin 40 prosenttia tuotteista menee nyt Ruotsiin, kiittelee tehtaan kaupallinen johtaja Jukka-Pekka Mäntylä.

Tällä hetkellä Boyfoodin markkinaosuus Suomen sillimarkkinoista on 70 prosenttia.

 

Kolminkertainen kasvu kolmessa vuodessa

Lasipurkkilinjaston uudistus kasvatti sillitehtaan tuotantoa oleellisesti. Ennen omistajanvaihdosta linjastolta valmistui neljä miljoonaa lasipurkkia vuodessa Suomen ja Ruotsin markkinoille. Nyt samalta linjalta lähtee 12 miljoonaa sillipurkkia kaikkiin Skandinavian maihin.

– Silli on pohjoismainen juttu, myöntää itse purkillisen silliä päivässä nauttiva sillitehtaan tuotantopäällikkö Minna Korhonen.

Kapasiteetin nostosta kertoo sekin, että lähes kaikki Suomen ja Ruotsin kaupoissa myytävät, kauppojen omien tuotemerkkien sillipurkit ovat lähtöisin Rymättylästä. Ruotsin markkinat käyttävät 12 miljoonaa 200 gramman Matjespurkkia vuodessa. Rymättylässä tästä määrästä valmistetaan pari miljoonaa purkkia.

Boyfood työllistää Rymättylässä sesongista riippuen 50-70 henkeä. Työvoimasta ei toistaiseksi ole ollut pulaa, vaan kaikki tarvittavat tekijät on löytynyt omin avuin ja lähiseudulta.

Hieman syrjäinen sijainti lisää kuljetuskustannuksia. Tämä onkin yksi syy siihen, ettei sillilaivoja enää nähdä Rymättylän rannassa. Sen sijaan silli kulkee Islannista Rymättylään ja Rymättylästä maailmalle Naantalin sataman kautta.

 

Uusilla mauilla houkutellaan nuoria

Uusien sillituotteiden markkinointi on Mäntylän mukaan vaikeaa, vaikka ruotsalaiset ovat osoittautuneet suomalaisia kokeilunhaluisemmiksi uusien makujen suhteen. Länsinaapurin markkinoilla sillireseptit sisältävät roppakaupalla runsaammin sokeria kuin Suomessa. Caribian Curry-, punajuuri-, piparjuuri- ja Thai-silleillä pyritään houkuttelemaan etenkin nuoria sillin ystäviksi.

– Uusia tuotteita on kokeiltava vähintään kaksi kesää, ennen kuin niiden menekki selviää. Suomen suosituimpana sillinä säilyy vuodesta toiseen Boyn sipulisilli, hymyilee Mäntylä.

Rymättylän sillituotteet vaihtelevat pienistä 90 gramman sillisäilykepurkeista aina sadan kilon tynnyrisilleihin. Lisäksi valmistetaan tyhjiöpakattuja- sekä suurkeittiötarpeisiin tarkoitettuja sillejä.

Röölästä puuttuu varsinainen tehtaanmyymälä, mutta suunnitelmissa se on.

 

Kysyntäpiikin huippu aurinkoisina kesinä

Sillin sitkeästä sesonkiluonteesta haluttaisiin ymmärrettävästi päästä Rymättylässä eroon, jotta kulutus tasaantuisi. Edelleen suomalainen yhdistää sillin joulupäytään tai kesän aurinkoisiin keleihin, pihalla syömiseen ja ennen kaikkea uusiin perunoihin.

– Avainasemassa sesongin laajentamisen kanssa ovat sillireseptit, sillin terveysvaikutusten korostaminen ja uutuustuotteiden luominen, arvelee asiakaspalvelupäällikkö Jaana Mastomäki. Mastomäen mukaan sillistä pystyy valmistamaan leivonnaisia tai sillifileitä voi paistaa. Fileistä saa myös perunan ja vihanneksen kera folioon käärittynä erinomaista grilliherkkua.

– Nuorille kuluttajille silliromantiikka on vierasta, mutta jotain mystiikkaa sillimarkkinoinnissa saisi silti säilyä, pohtii Mastomäki. Mäntylän mukaan sillin tulevaisuus näyttää joka tapuksessa hyvältä, koska sillipopulaatioita ei ylikalasteta.

– Islantilaiset hallitsevat kalastuksen, mutta eivät jatkojalostusta, onneksemme.

 

Lähde: Turun Sanomat 25.7.2008, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit