Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2008

Porsche jättää Uudenkaupungin autotehtaan

Saksalainen Porsche lopettaa autojensa valmistuksen Metson tytäryhtiön Valmet Automotiven tehtailla Uudessakaupungissa.

Yhtiö ei jatka valmistussopimustaan nykyisen voimassaolon päättyessä. Tuotanto jatkuu Uudessakaupungissa vuoden 2011 loppuun asti.

Lyhyellä aikavälillä päätöksellä ei ole vaikutusta Uudenkaupungin tehtaan toimintoihin, sillä Porsche Boxterien ja Caymanien valmistusta jatketaan nykyisen sopimuksen mukaisesti. Yritys etsii Porschen tilalle korvaavaa tuotantoa.

Yhdentoista vuoden aikana tehtaalla on koottu yli 200 000 urheiluautoa.

Saksalaisen Auto, Motor und Sport -lehden tietojen mukaan Porschen valmistus olisi menossa itävaltalaiselle sopimusvalmistajalle Magna Steyrille.

Kaupunginjohtaja rauhoittelee

Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa on töissä noin 800 ihmistä. Autotehtaalla on meneillään yt-neuvottelut, joissa keskustellaan usean sadan työntekijän lomautuksista syksyllä.

Kaupunginjohtaja Kari Koski ei ole huolissaan Porschen tuotannon päättymisestä. Sopimuksen loppuminen on ollut kaupungin tiedossa.

Kosken mukaan konepajakonserni Metso on viime aikoina sijoittanut paljon voimavaroja autotehtaan kehittämiseen. Tehtaan hallitukseen on nostettu autoalan huippuammattilaisia ja tehdas on perustanut toimiston Stuttgartiin Saksaan.

Kaupunginjohtaja sanoo myös tietävänsä, että Valmet Automotive käy erittäin vakavia neuvotteluja useamman autotehtaan kanssa korvaavan tuotannon saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Lähde: YLE uutiset 26.6.2008

Näin Headhunter löytää sinut

Jos tähtäimessä on uusi pesti, voi oman aktiivisen työnhaun lisäksi tehdä itseään näkyvämmäksi myös suorahakijoille.

– Kannattaa verkostoitua ja olla aktiivinen, siteeraa Helsingin Metro-lehti Mimma Silvennoista IMS Talent -henkilöstöyrityksestä.

Kun suorahaku tiettyyn paikkaan aloitetaan, selvitetään ensin, missä oikeantyyppiset ihmiset ovat.

– Tärkeimpiä ovat erilaiset tietokannat ja hakukoneet. Myös verkostot ja järjestöt kuten ammatti- ja alumni-järjestöt, lehtien nimitysuutiset sekä netissä erityisesti LinkedIn-sivusto ovat hyödyllisiä, Silvennoinen kertoo lehdelle.

Suorahakukonsultit seuraavat mitä verkostoissa tapahtuu ja keräävät itselleen tietokantaa. Silvennoisen mukaan järjestöihin voidaan välillä soittaa ja kysellä sopivia henkilöitä.

Silvennoinen kannustaa myös lähettämään suorahakuyrityksiin cv:n, kun täysipäiväistä työkokemusta on vähintään viisi vuotta. Ei kuitenkaan useammin kuin vaikkapa kerran vuodessa. 

Lähde: Kauppalehti 25.6.2008, lue myös Metro-lehden artikkeli

Sairauspoissaolot vähentyneet kunta-alalla

Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kasvu on taittunut. Erot naisten ja miesten sekä määräaikaisten sairauspoissaolojen määrässä ovat kuitenkin suuret, käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

Sairaspoissaoloissa oli erityisen jyrkkä kasvu vuonna 2005, mutta sen jälkeen kasvu on taittunut. Luvut ovat kuitenkin edelleen selvästi korkeammat kuin 2000-luvun alussa.

Viime vuonna vakinaisella henkilöstöllä oli Helsingissä 21,4 sairauspoissaolopäivää, muissa kaupungeissa 20,6 päivää ja sairaanhoitopiireissä 20,4 päivää työvuotta kohti.

Vuonna 2000 oltiin sairauden takia pois töistä Helsingissä 19,3 päivää, muissa kaupungeissa 18,1 päivää ja sairaanhoitopiireissä 17,9 päivää työvuotta kohti.

Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot jatkavat kasvuaan. Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla sairauspoissaoloja on ollut noin 6 – 7 päivää vähemmän vuodessa kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla. Päinvastoin kuin vakinaisten, määräaikaisten poissaolot ovat kuitenkin jatkaneet nousuaan. Nousu vuosina 2000 – 2007 on ollut 3,0 – 4,3 päivää.

Miesten sairauspoissaolojen kasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin naisten. Vuonna 2007 naisilla oli Helsingissä 21,4 sairauspoissaolopäivää, muissa kaupungeissa 20,1 ja sairaanhoitopiireissä 20,2 päivää. Vastaavat luvut miehillä olivat Helsingissä 16,3 päivää, muissa kaupungeissa 15,4 päivää ja sairaanhoitopiireissä 12,3 päivää.

Vähiten sairauden takia töistä olivat poissa lääkärit, erityisasiantuntijat, päälliköt ja opettajat. Eniten sairauspoissaoloja oli laitosapulaisilla ja siivoojilla, kodinhoitajilla, lähihoitajilla ja keittäjillä.

Tutkimuksessa selvitettiin yli 350 000 kuntatyöntekijän sairauspoissaoloja vuosina 2000 – 2007. Mukana olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Virrat sekä Helsinki. Lisäksi aineistoon kuuluivat Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Vaasan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit.

Lähde: YLE Uutiset 24.6.2008, lue alkuperäinen artikkeli

Veturinkuljettajiksi pyrkivät tuhannet ihmiset

Tänä keväänä veturinkuljettajaksi haki 2 500 ihmistä, joista 50 valittiin. Kaukoliikenteen konduktööriksi haki 800 henkilöä, heistä 20 otettiin töihin. VR:n mukaan hakijoista tuli valituksi noin kaksi prosenttia.

Tarkkoja tilastoja VR:llä ei ole, mutta hakijamäärä on kasvanut merkittävästi. Rautateille töihin haluavat ovat pääosin jo työelämää nähneitä ammatinvaihtajia.

Monet ovat yhtiön mukaan kyllästyneet epävarmoihin työsuhteisiin ja hakevat vakaata työpaikkaa.

Lähde: YLE Uutiset 24.6.2008, lue alkuperäinen artikkeli

Yhteishaun ongelmat jatkuvat

Opetushallituksen mukaan sähköinen järjestelmä on jättänyt pois joidenkin hakijoiden arvosanoja niin, että valintaan vaikuttava keskiarvo on laskettu väärin.

Lisäksi uuden järjestelmän epäillään sekoittaneen varasijoilla oppilaitoksiin valittavien opiskelijoiden järjestyksiä. Opetushallituksessa ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, mitä lukioita ja ammattikouluja ongelmat koskevat.

Lähde: YLE Uutiset 24.6.2008, lue alkuperäinen artikkeli

Kirkon palkoista nousi iso rähinä

Työntekijöitä edustava Kirkon alan unioni on valmis ottamaan käyttöönsä järeämmät keinot kirkon palkkakiistan sovittelussa.

Kirkon alan unioni vie palkkakiistan keskusneuvotteluihin. Jos neuvottelutulosta ei synny Kirkon alan unionin ja Kirkon työmarkkinalaitoksen välisissä neuvotteluissa, työntekijät valmistautuvat viemään palkkakiistan työtuomioistuimeen.

Palkkakiista koskee kirkon uutta palkkausjärjestelmää, johon liittyy paikallinen sopiminen. Palkkausjärjestelmä tuli voimaan viime syksynä.

Suuri osa seurakunnan työntekijöistä on ollut tyytymätön palkkausjärjestelmän soveltamisesta. Järjestelmästä on jätetty tähän mennessä yli 700 riitautusta. Kirkon työntekijöitä on noin 21 000.

Kirkon alan unioni vie sen jäseniä koskevat riitautukset keskusneuvotteluihin. Kirkon alan unioni on SAK:laisen JHL:n ja STTK:laisen Jytyn muodostama unioni. Se edustaa noin 4 500 jäsentä.

Jytyn työmarkkina-asiamies Esko Vatasen mukaan kirkon palkkariidat koskevat muun muassa tehtävien vaativuusryhmittelyä ja uuden palkkausjärjestelmän soveltamista.

– Tuntuu, että henkiset työntekijät ovat pärjänneet paremmin kuin ei-henkiset paikallisessa sopimisessa.

Kirkon henkisiin työntekijöihin kuuluvat papit, diakonissat ja nuorisotyöntekijät. Ei-henkisiä tekijöitä ovat muun muassa suntiot ja hautausmaan työntekijät.

Lähde: Taloussanomat 24.6.2008, lue koko artikkeli

Työttömyyden väheneminen hidastumassa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli toukokuun lopussa 13 200 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden toukokuusta 1 100 henkilöllä eli 7,7 prosentilla. Koko maassa työttömyys aleni hieman ripeämmin eli 8,9 prosentilla. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni 200 henkilöllä Varsinais-Suomessa.

Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 5,4% (6,1 % , 5/2007) ja koko maassa 6,7 % (7,5 % , 5/2007). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan, Pohjanmaan (Vaasa keskuksenaan) ja Etelä-Pohjanmaan (Seinäjoki keskuksenaan) jälkeen.

Toukokuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoima-toimistoissa 2 700 kappaletta eli 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni sosiaali- ja terveysalalla sekä rakentamisen ja teollisuuden aloilla. Työvoiman kysyntä kuitenkin kasvoi kaupan alalla, hallinnon ja toimistotyön sekä hotelli- ja ravintola-alan ammateissa. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna toukokuun aikana 7 300 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 4 000.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat viime vuosina hyötyneet nuoret, sillä nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä aleni vielä 2 prosentilla, 1 200 henkilöön, vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 2 640, eli määrä supistui 20 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 9 prosentilla.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5 / 2008, 24.6.2008

Yhä useampi käy töissä

Työssäkäyvien määrä on kasvanut viime vuoden toukokuusta. Tilastokeskuksen tiistaina julkaiseman tiedon mukaan työllisiä oli 55 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jatkuvaa kokopäivätyötä tekee nyt 75,2 prosenttia työikäisistä. Kaikkiaan työllisyysaste kasvoi viime vuoden toukokuusta 1,1 prosenttiyksikköä. Tämän vuoden huhtikuuhun verrattuna työllisyysaste kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä.

Samaan aikaan myös työttömyys kuitenkin kasvoi viime vuoden toukokuuhun verrattuna 15 000 hengellä. Työttömänä on siis Tilastokeskuksen tietojen mukaan vielä 247 000 henkeä eli noin 8,8 prosenttia työikäisistä.

Vuosimuutos mahtuu tutkimuksen virhemarginaaliin. Toukokuun suurta työttömien määrää selittää se, että opiskelijat ovat hakeutuneet työmarkkinoille. Koko kevättä tarkastellessa työttömien määrä on kuitenkin laskenut verrattuna kevääseen 2007.

Eniten työllisyys parani Tilastokeskuksen tietojen mukaan Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä. Paranevista näkymistä huolimatta Oulun läänin työttömyysaste oli toukokuussa maan korkein. Vähiten työttömiä oli Etelä-Suomen läänissä.

Työministeriöllä alemmat työttömyysluvut

Työ- ja elinkeinoministeriössä julkaisi tiistaina työllisyyskatsauksensa. Ministeriön laskelmien mukaan työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa 184 000, mikä on 18 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työministeriön työttömyysprosentti on Tilastokeskuksen tietoja alhaisempi, vain 6,7 prosenttia. Ministeriön mukaan työttömyys laski viime vuodesta kaikkien TE-keskusten alueella.

Erityisesti näyttää vähentyneen pitkäaikaistyöttömyys – yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä väheni toukokuussa jopa 9 100:lla eli 17,4 prosentilla viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on työministeriön tietojen mukaan 43 300.

Erot Tilastokeskuksen ja työministeriön tietojen välillä selittyvät erilaisilla laskutavoilla.

Lähde: YLE Uutiset 24.6.2008, lue koko artikkeli

Maahanmuuttajien koulutusta leikataan vaikka tarve kasvaa

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta karsitaan tuntuvasti Varsinais-Suomessa, vaikka koulutuksen tarve kasvaa samaan aikaan. Lain takaama kielenopetukseen pääsy takkuilee pahasti, sillä pari sataa maahanmuuttajaa joutuu odottamaan koulutukseen pääsyä vuoden.

– Maahanmuuttajien koulutuksen vaje on noin miljoona euroa, minkä verran haemme lisärahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Tänä vuonna valmentavaa koulutusta on leikattu vielä kymmenyksellä viime vuodesta, kertoo Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimakoulutusyksikön päällikkö Martti Rantala.

Kymmenkunta suomen kielen opettajaa joudutaan irtisanomaan tai lomauttamaan Turun aikuiskoulutuskeskuksesta maahanmuuttajien kielenopetuksen vähentämisen takia.

– Turku on maan suurimpia maahanmuuttajien keskuksia. Meille tulee vuodessa noin 450 uutta maahanmuuttaja-asiakasta, joista puolet joutuu jonottamaan kotoutumiskoulutuksen aloituspaikkaa seuraavaan vuoteen, toteaa Marjo Länsipii Turun työvoimatoimiston maahanmuuttajien työnvälitystiimistä.

Rahoituksen vähentäminen liittyy hallituksen linjaukseen siirtää työvoimapoliittisen koulutuksen painopistettä valmentavasta koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on määrännyt TE-keskuksia leikkaamaan kymmenyksellä työvoiman valmentavaan koulutukseen käytettäviä varoja, mikä sisältää myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen.

Kotoutumiskoulutukseen sisältyy suomenkielenopintoja, työharjoittelua ja yhteiskuntaan perehdyttävää koulutusta. Rahoituksen vähentämisen takia kotoutumiskoulutuksen pääsee ensi syksynä aloittamaan 50 maahanmuuttajaa, kun määrä oli edellissyksynä vielä 180 oppilasta.

Lähde: Turun Sanomat 24.6.2008, lue koko artikkeli

Tradenomiliitto: Ekonomit pelkäävät

Tradenomiliitto on julkaissut vastineen Ekonomiliiton teettämään selvitykseen tradenomien ja ekonomien sijoittumisesta työmarkkinoille. Liiton mielestä ekonomit pelkäävät tradenomien kilpailua työmarkkinoilla.

Tradenomiliitto kertoo Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin yrityspäättäjien mielikuvia ekonomi- ja tradenomikoulutuksesta. Ekonomit ja tradenomit kilpailevat pääsääntöisesti samoista tehtävistä yrityksissä.

”Kyseinen tutkimustulos — heijastanee ekonomien pelkoa siitä, että tradenomit ovat nykyään merkittäviä kilpailijoita ekonomeille yritysmaailmassa. TRAL:n jäsentutkimuksen mukaan tradenomikunnasta jo yli puolet sijoittuu työelämän asiantuntija- ja esimiestehtäviin”, kirjoittaa Tradenomiliitto.

Tradenomiliiton mukaan Tradenomien keski-ikä on vasta 31,5 vuotta ja keskimääräisiä työssäolovuosia on takana vasta vajaa viisi vuotta.

”Tämä ennustanee, että lähivuosina tradenomit kirivät sijoittumisessa sekä palkkauksessa ekonomeja kiinni työelämässä”, liitto arvelee.

Suomen Ekonomiliitto SEFE ry ilmoitti viime viikolla kantelevansa oikeusasiamiehelle ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastamisesta koskien KHT- ja HTM-tutkinnon hyväksymisvaatimuksia. Tradenomiliitto TRAL ry vastaanotti tiedon kantelusta ilmoituksensa mukaan hämmästyneenä.

Lähde: Kauppalehti 23.6.2008, lue koko artikkeli

Tradenomiliiton tiedote

« Vanhemmat artikkelit