Moni yritysjohtaja on viime vuosina puhunut innolla yhteiskuntavastuusta. Kun talouden näkymät ovat synkistyneet, puheet ovat kääntyneet päinvastaisiksi.
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos määritti If-vakuutusyhtiön riskienhallintapäivillä pari viikkoa sitten asian suoraviivaisesti. Yrityksellä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle.
”Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta niin kannattavasti kuin mahdollista”, Wahlroos sanoi.
Kimmo Kevätsalo on entinen Metalliliiton toimihenkilö – ja samaa mieltä:
”Jos yritysjohtaja väittää, että hän kantaa vastuuta jostain muusta kuin yrityksen kannattavuudesta, hän on joko typerä tai yrittää suuren luokan huijausta.”
”Joissakin tilanteissa tosin on yrityksen imagon kannalta hyödyllistä näytellä, että yritys kantaa vastuuta muustakin kuin tuloksesta. Jollekin on markkinoinnin kannalta hyvä kantaa huolta vihreistä arvoista. Mitä enemmän maailmaa kierrän, sitä tiukemmin tämän näen”, globaaleja työmarkkinoita kaikissa maanosissa tutkinut Kevätsalo sanoo.
Perinteisen työnjaon mukaan julkinen sektori hoitaa turvan, jonka kansalaiset tarvitsevat. Poliitikot kirjoittavat lait ja yhteiskunta valvoo, että yritykset noudattavat lakeja.
Globaalitaloudessa jako kuitenkin ontuu. Työlait eivät ulotu halpatyövoiman maihin tai erityistalousalueille. Verottajan kämmen ei ylety veroparatiiseihin.
Lähde: Talouselämä 8.2.2008, lue koko artikkeli
