Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2007

Naisjohtajat saavat yrityksen kannattamaan

Naisten johtamat yritykset ovat kymmenisen prosenttia kannattavampia kuin miesjohtoiset yritykset, selviää EVAn teettämästä tutkimuksesta. Myös naisten osallistuminen yhtiön hallitustyöskentelyyn näkyy positiivisesti yhtiön tuloksessa. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki suomalaiset, yli 10 henkeä työllistävät yritykset, joita kertyi 14 020 kappaletta.

Lähde: Turun Sanomat 25.9.2007, lue koko artikkeli

Talouskasvu edelleen vahvaa, riskit lisääntyvät

Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennusteessa uskotaan Suomen talouskasvun pysyvän edelleen vahvana. Kokonaistuotannon odotetaan kasvavan tänä vuonna 4,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia. Kasvua vetävät vienti ja investoinnit. Viennin kasvua puolestaan tukevat Euroopan ja Aasian talouskasvu. Tämän vuoden kehitykselle on ollut myönteistä myös se, että Suomen vienti Itä-Aasiaan ja Intiaan on kasvanut tuontia selvästi nopeammin.

Tämän vuoden inflaatio kohoaa 2,5 prosenttiin, mihin vaikuttavat varsinkin asuntojen hintojen ja asuntolainojen korkojen kasvu. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu muuttaa muotoaan kun korkojen ja asuntojen hintojen nousu on hidastumassa, mutta ruoan hinta  nousee. Lisäksi hallituksen veropäätöksillä on merkittävä vaikutus inflaatioon. Kokonaisuudessaan Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi 2,6 prosenttia. Samalla tutkimuslaitos kuitenkin huomauttaa, että inflaatio voi kiihtyä ennustetusta,  kun yritykset siirtävät kustannusten nousua myyntihintoihinsa. Vaikka kulutuksen kasvu hidastuu tänä vuonna 3,5 prosenttiin, jatkuu kotitalouksien velkaantuminen.

Työllisyyden paraneminen ylitti ennusteet
Työllisten määrä kasvaa tänä vuonna 48 000:lla ja ensi vuonna vielä 26 000:lla, jolloin työttömyysaste putoaa jo 6,3 prosenttiin ja samalla työllisyysaste nouse 70,3 prosenttiin. Työpaikkoja on syntynyt ennen kaikkea teknisiin ja liike-elämän palveluihin mutta myös rakentamiseen, kauppaan sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Työllisyyden paraneminen on rohkaisut työikäisiä tulemaan työmarkkinoille ja työvoima lisääntyikin alkuvuonna vielä 25 000 henkilöllä. Huomattavaa on myös se, että pitkäaikaistyöttömien määrä väheni alkuvuonna 9,4 prosenttia edellisvuodesta.

Kansainvälinen valuuttarahasto ilmaisi kevään maaraportissaan huolensa Suomen korkeasta nuorisotyöttömyydestä. Suomen nuorisotyöttömyysaste on kuitenkin viime aikoina laskenut selvästi ja lisäksi on syytä huomioida, että Suomessa työvoimaksi tilastoidaan myös päätoimiset koululaiset ja opiskelijat, jotka hakeutuvat työmarkkinoille. Tämä seikka huomioiden Suomen nuorisotyöttömyys olisi ilmeisesti alle EU15-maiden keskiarvon.

Julkisen talouden ylijäämä kasvaa
Kuluvana vuonna työllisyyden, yritysten tulosten ja yksityisen kulutuksen voimakas kasvu nostavat valtion verotuloja runsaalla viidellä prosentilla. Kaikkiaan julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä nousee prosenttiyksiköllä 4,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja velkasuhde alenee 37,3 prosenttiin.

Ensi vuonna verokertymän kasvu hidastuu, ja kun samalla kuntien valtionosuuksien ja valtion investointimenojen kasvu kiihtyvät, niin valtiontalouden ylijäämä supistuu hieman. Julkisyhteisöjen ylijäämä pysyy ennallaan ja velkasuhteen lasku jatkuu. Maailmantalouden kasvun jatkuminen nopeahkona muodostaa edellytyksen Suomen kokonaistuotannon suhteellisen ripeälle kasvulle. USA:n asuntoinvestointien hölläkätisestä rahoittamisesta puhjenneen luottokriisin vaikutusten leviäminen on suurin uhka Suomenkin talouskasvulle.

Euroopassa  yksityinen kulutus alkaa elpyä
Euroalueen kokonaistuotannon 2,6 prosentin kasvu nojautuu pitkälti yksityisiin investointeihin sekä vientiin, mutta ensi vuonna niiden vaikutukset heikkenevät. Yksityisen kulutuksen kasvun nopeutuminen kuitenkin avittaa euroaluetta 2,7 prosentin talouskasvuun ensi vuonna. Myös maailmantalouden kasvu tukee edelleen Euroopan kasvua.

Euroalueen työttömyysaste painuu ensi vuonna 6,7 prosenttiin. Euroalueenkin talousriskit liittyvät kiinteästi USA:n luottokriisiin. Kriisiin liittyvä epävarmuus vähentää EKP:n koronnostoaikeita, ja ennusteessa oletetaankin, että EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Euroalueen inflaatio pysyy tänä ja ensi vuonna vajaassa kahdessa prosentissa.

Viime vuosien aikana Pohjoismaiden talous on kehittynyt muita kehittyneitä maita selvästi paremmin. Norja ja Tanska ovat Euroopan rikkaimpia maita, ja niissä työttömyysaste on painunut noin kolmen prosentin tasolle. Suomen ja Ruotsin tuotanto on kasvanut ja tuottavuus noussut nopeammin kuin muissa kehittyneissä maissa.

Luottokriisi hidastaa USA:n kasvua
USA:n kokonaistuotannon kasvua hidastaa asuntoinvestointien supistumisen lisäksi hiipuva yksityinen kulutus.  Myönteistä USA:n viimeaikaisessa talouskehityksessä on julkisen talouden alijäämän supistuminen ja USA:n ulkomaankaupan vahvistuminen. Asuntoluottomarkkinoiden kriisi painaa kokonaistuotantoa ensi vuonnakin, mutta keskuspankki vastaavasti hälventää luottomarkkinoiden epävarmuutta ja vauhdittaa talouskasvua keventämällä rahapolitiikkaa.

USA:n kauppataseen vajeen korjautuminen edellyttää dollarin heikkenemistä. Euroopalle tämä dollarin heikkenemisen tendenssi on ollut ongelmallista, koska Aasian maat ovat joko valuuttainterventioin tai hallinnollisin järjestelyin sitoneet valuuttansa dollariin. Niinpä dollarin myötä myös Aasian valuutat ovat heikentyneet euroon nähden, vaikka Aasian maiden kauppa on myös Euroopan suuntaan ollut pääasiassa ylijäämäistä. Viimeisen vuoden aikana Aasian valuutat ovat kuitenkin alkaneet irrottautua dollarisidoksestaan.

Inflaatio kiihtyy Kiinassa ja EU:n uusissa jäsenmaissa
Kiinan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 11 ja ensi vuonna 10 prosenttia. Ulkomaankauppasektorin keräämät tulot ovat alkaneet tukea muiden sektoreiden tulonmuodostusta. Kun kotimarkkinasektorin palkkataso nousee ilman vastaavaa tuottavuuden parannusta, täytyy myös hintojen nousta. Osoituksena tästä Kiinan kuluttajahintainflaatio kiihtyi kesällä jo 5,6 prosenttiin. Sama kotimaisen hintatason kohoamisen ilmiö on nähtävillä myös EU:n uusissa jäsenmaissa. Esimerkiksi Viron kuluttajahinnat ovat viime kuukausina nousseet runsaat kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Nopea nimellispalkkojen nousu ja sitä seuraava inflaation kiihtyminen leikkaavat näiden maiden kilpailukykyä.

Öljyn ja kaasun suhteellisen korkeat maailmanmarkkinahinnat takaavat mittavan ylijäämän Venäjän ulkomaankauppaan. Tältä osin tilanne ei lähivuosina muutu. Venäjän kokonaistuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna noin seitsemän prosentin vauhtia.

Unohtuiko hallitukselta työllisyyden edistäminen?
Suomen talouspoliittisia ratkaisuja rajaa näköpiirissä oleva suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Hallituksen finanssipolitiikassa keskeisintä on pyrkimys tasoittaa suhdannevaihtelua sekä varautuminen näköpiirissä olevaan ”ikääntymiskriisiin”. Toteutumassa oleva työllisyyden ennustettua parempi kehitys tai ennakoitua nopeampi väestökasvu ei oleellisesti vähennä ikääntymisen kansantaloudellisia kustannuksia. Tätä rasitusta voidaan tehokkaimmin pienentää edistämällä työikäisten työllistymistä, pidentämällä työssäoloaikoja sekä lisäämällä  työeläkejärjestelmän rahastointiastetta. Näiden tavoitteiden edistäminen yhtä aikaa on kuitenkin vaikeaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä finanssipolitiikan pitäisi ensisijaisesti edistää työllisyyttä, niin kauan kun taloudessa on potentiaalia työllisyyden nousulle, Tämä edellyttäisi sellaisten verojen kiristämistä, joiden vaikutus työvoiman hintaan on heikko, ja taas työn verotuksen vastaavaa lieventämistä.

Palkansaajien tutkimuslaitos arvosteleekin hallituksen finanssipolitiikkaa, joka ei ole toistaiseksi edistänyt työn kysyntää eikä työikäisen väestön aktivointia työmarkkinoille. Kokonaisuuden kannalta jopa haitallisina toimina voidaan pitää riskipitoisia ratkaisuja vapauttaa yritykset ja maatilat perintöverosta sekä tukea maatalouden investointeja runsaasti budjettivaroin. Kritiikkiä saavat myös julkisten peruspalveluiden maksujen korotukset, jotka heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa sekä eläkeläisten verohuojennukset, jotka jopa kannustavat eläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi energian ja alkoholin veronkorotukset kiihdyttävät inflaatiota, vaikka ovatkin ilmasto- ja terveyspolitiikan kannalta oikeansuuntaisia. Toisaalta hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen sähköveroa nostamalla ei ole kovin tehokasta sähkön kulutuksen hintajoustamattomuuden vuoksi.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos, talousennuste vuosille 2007–2008

Uusikaupunkilainen Seger laajentaa piensarjavalmistukseen

Uusikaupunkilainen ohutlevyosien ja tuotteiden valmistaja Seger Oy lisää tuotevalikoimaansa. Yhtiö on viisi vuotta kestäneen toimintansa aikana kasvanut tasaisella 30 prosentin vuosivauhdilla ja laajentaa nyt nykyisen toimintansa rinnalle ohutlevytuotteiden tuotekehitykseen, prototyyppi- ja pienvolyymivalmistukseen.

Lähde: Turun Sanomat 21.9.2007, lue koko artikkeli

Kaupan työpaikat lisääntyvät kovaa vauhtia Turussa

Kaupan alalle syntyy Turun seudulla tulevina vuosina rutkasti uusia työpaikkoja, kun suuret rakennushankkeet Raisiossa, Kaarinassa ja Turussa valmistuvat. Elokuussa Varsinais-Suomeen avautui uusia myyntialan työpaikkoja 299, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yksi tulevista työpaikkojen tarjoajista on Raisiossa ensi kesänä avautuva Ikea, joka palkkaa myymälään 180 henkilöä.

Lähde: Turun Sanomat 19.9.2007, lue koko artikkeli

ETLA:n suhdannekatsaus: Maailmantalouden kultakausi jatkuu, Suomessa kasvu hidastuu

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa maailmantalouden poikkeuksellisen vahvan kasvun edelleen jatkuvan lähivuosina. Vaikka Yhdysvaltain talous kompuroi, kasvu jatkuu vahvana Kiinan ja Intian johdolla. Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoiden ongelmien oletetaan pysyvän hallinnassa. ETLA olettaa, että keskuspankki toimii tarvittaessa ripeästi, eikä Yhdysvaltain talous ajaudu taantumaan. Myös Euroopassa näkymät ovat säilyneet kohtalaisen hyvinä.

Maailman kokonaistuotanto on viiden viime vuoden aikana lisääntynyt likimain 4,5 prosenttia vuodessa. Edellisen kerran vastaavaa kasvua on koettu 1970-luvun alussa. ETLA arvioi, että globalisaation ja maailmanlaajuisen työnjaon eteneminen sekä kehittyvien talouksien hyvinvointinälkä pitävät talouden rattaat pyörimässä. Samalla ETLA kuitenkin varoittaa, että nykyinenkin nousukausi loppuu aikanaan ylikuumenemisen, resurssipulan, hintojen nousun, ympäristöongelmien tai jonkin muun syyn vuoksi.

Suomessa kasvu on ylittänyt odotukset
Suomen talouden kokonaistuotanto on lisääntynyt huomattavasti ripeämmin kuin keväällä ennakoitiin. Kasvu on Suomessakin ollut laaja-alaista kuten koko euroalueella, tuotanto on lisääntynyt kaikilla päätoimialoilla. ETLA arvioi Suomen kokonaistuotannon lisääntyvän kuluvana vuonna 4,4 prosenttia. Teollisuuden tilauskanta on erinomainen ja kansainvälisen kysynnän arvioidaan säilyvän vahvana.  Sen sijaan kotimaisen kysynnän kasvun ETLA ennakoi vähentyvän lähivuosina. Kotitalouksien velkaantumisen näkyy ennen pitkää säästämisen lisääntymisenä ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu. Kulutusmahdollisuuksia leikkaavat myös korkojen nousun myötä kohoavat lainanhoitomenot. Kulutuksen kasvun hidastuminen on erityisesti palvelualojen työllisyyden kannalta huono asia.

Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy tänä ja ensi vuonna selvästi odotettua enemmän. Kuluvana vuonna inflaatiota vauhdittavat erityisesti kohonneet korot ja asuntojen hintojen nousu. Ensi vuonna inflaatiota kiihdyttävät erityisesti uudet palkkaratkaisut, jotka voimistavat kotimaisia kustannuspaineita, sekä hallituksen suunnittelemat energiaverojen korotukset. Investointien kasvua puolestaan vauhdittavat tänä vuonna talonrakentaminen, infrastruktuurihankkeet sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Ensi vuonna investointien kasvun odotetaan edelleen kiihtyvän pääasiassa energia-alan investointien ja palveluyritysten talonrakennushankkeiden varassa.

Työllisyys jatkaa kasvuaan
Työllisyyden kasvu on ollut erityisen ripeää yksityisillä palvelualoilla, samalla osa-aikatyön yleistyminen on jatkunut. Ennustevuosina 2008 – 2009 työllisyyden arvioidaan edelleen paranevan, mutta selvästi viime vuosien tahtia hitaammin. Uusien työpaikkojen syntymistä jarruttavat aikaisempaa suuremmat palkankorotukset sekä yksityisen kulutuksen hidastuva kasvu. Lisäksi työn kysynnän ja tarjonnan alueellisessa ja ammatillisessa kohtaamisessa on edelleen ongelmia, jotka rajoittavat työllisyyden paranemista. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät edelleen, mutta teollisuuden työllisyyden odotetaan kääntyvän laskuun jo ensi vuonna. Rakentamisessa työllisyys paranee kuluvana vuonna kohisten, mutta viimeistään vuonna 2009 työpaikkojen odotetaan sielläkin vähenevän. Vuonna 2009 työllisyysasteen arvioidaan lähentelevän 71 prosenttia ja työttömyysasteen laskevan 6 prosenttiin.

Lähde: ETLA SUHDANNE 2007/2

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 soveliasta työntekijää

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu, että vuoteen 2020 mennessä sen hallinnoimalle alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää. Noin 60-70 prosenttia paikoista syntyy eläköitymisen kautta. Esimerkiksi hoitohenkilökuntaa tarvitaan näin ollen rutkasti lisää ja peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) mielestä heidän tarvitsee olla vielä entistä soveltuvampia työhönsä.

Lähde: Turun Sanomat 18.9.2007, lue koko artikkeli

Työttömyys alenee vakaasti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli elokuun lopussa 15 300 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden elokuusta 2 300 henkilöllä eli 13,0 prosentilla. Koko maassa työttömyys aleni hieman ripeämmin eli 13,5 prosentilla. Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 6,4 % ja koko maassa 7,9 %. Työttömyys väheni kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa.

Uusien avointen paikkojen määrä kasvoi erityisesti tekniikan alan, pakkaus- ja varastotyön, hotelli- ja ravintola-alan, hoitoalan ja myyntityön ammateissa. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna elokuun aikana 7 400 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 4 500, mikä on 12 % enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyys vähenee kaikissa ammattiryhmissä

Viime vuoden elokuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti tieliikenteen alalla, mutta myös metallialalla, hoito-alalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla työttömyys väheni voimakkaasti. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä aleni yhä 16 prosentilla vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 3 200, eli määrä supistui 24 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 12 prosentilla. Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa elokuun lopussa 5 600 henkilöä, eli 3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2007

« Vanhemmat artikkelit