Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2007

Työttömyyden lasku yhä ripeätä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli kesäkuun lopussa 16 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden kesäkuusta 2 400 henkilöllä eli 12,7 prosentilla. Koko maassa työttömyys aleni hieman ripeämmin eli 13,1 prosentilla.

Uusia avoimia työpaikkoja hieman enemmän kuin vuosi sitten
Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 700 kappaletta eli 13 % enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikko-jen määrä kasvoi kesäkuussa vuoden takaiseen erityisesti sähkötyön, pakkaus- ja varasto-työn sekä kiinteistönhoidon ja siivouksen ammateissa.

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee edelleen ripeästi
Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet nuoret, sillä nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä aleni yhä 17 prosentilla 1 700 henkilöön vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 3 300, eli määrä supistui 23 prosentilla.

Työttömyys vähenee kaikissa ammattiryhmissä
Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti kuljetuksen ja liikenteen alalla työttömyys väheni voimakkaasti. Nuorten tilanteen kohentumisesta kielii myös työttömäksi jääneiden vasta-valmistuneiden määrän supistuminen 40 %:lla vuoden takaisesta.

Työttömyyden vähentymistrendi yhä vallalla kaikissa kunnissa
Kaudelle tyypilliseen tapaan työttömien määrä kasvoi kesäkuun aikana lähes kaikissa kunnissa. Työttömyys kuitenkin väheni viime vuoden kesäkuuhun verrattuna kaikissa seutukunnissa ja nopeinta vauhtia Turunmaan seutukunnassa eli 29 prosentilla.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2007

Työllisyystilanne on hyvä, mutta liian moni keskeyttää opintonsa

Turun ammattikorkeakoulussa on koulutusohjelmia, joihin pääsevät sisään kaikki halukkaat. Lisäksi monissa ohjelmissa on vähemmän kuin kaksi ensisijaista hakijaa paikkaa kohden. Säästökuurin kourissa kamppaileva opinahjo on karsinut tilojaan 8 000 neliöllä ja yhdistellyt koulutusohjelmiaan, mutta aloituspaikkoja ei aiota vähentää.

Ainoastaan Loimaalla aloituspaikkoja vähennetään, sielläkin tosin vain muutamalla. Haussa tyhjäksi jääneet paikat pyritään täyttämään täydennyshaulla.

Uuden insinööriliiton yksikönjohtaja Hannu Saarikangas kertoo, että ammattikorkeissa insinööreiksi opiskelevista vain hieman yli puolet valmistuu alalta, jossa he alun perin aloittavat. Insinööriliitossa onkin toivottu paikkojen karsimista parilla tuhannella jo vuosia.

Vaikka työllistymislukuihin vaikuttaa myös heikkojen sortuminen opin tiellä, AMK:sta valmistuneet saavat töitä melko hyvin.

Tämän vahvistaa myös Turun AMK:n tekemä seurantakysely vuosina 2005 ja 2002 valmistuneille opiskelijoilleen. Kaikista vuosina 2002 ja 2005 valmistuneista töissä oli peräti 80 prosenttia.

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005 tehty tutkimus päätyi suurin piirtein samaan lopputulokseen kuin Turun AMK:n selvitys: työllisyystilanne on hyvä, mutta moni ammattikorkeakoulusta valmistunut on tyytymätön koulutuksessa saamiinsa valmiuksiin suoriutua työtehtävistään.

AMK-opiskelijat tiedostavat hyvin, että harva saa pelkällä tutkinnollaan koulutustaan vastaavaa työtä. Työharjoittelu, kesätyöpaikat ja oman alan yritykselle tehty lopputyö ovat erittäin merkittäviä tekijöitä työllistymisessä.

Lähde: Turun Sanomat 6.7.2007, lue koko artikkeli

Metallimiehiä ja hoitajia haetaan pestuumatkoilta rajan takaa

Puolalainen Anders Banach hitsaa nosturin päätypalkkia. Pieni tauko nostaa hymyn miehen kasvoille. Työ punkalaitumelaisessa Hekometalissa on miehelle mieleen. Palkka on parempi kuin kotimaassa, pomo on mukava ja ilmakin on puhtaampaa kuin kotiseudulla. Saamapuolella vakuuttaa olevansa myös Hekometalin toimitusjohtaja Heikki Heikkilä. Ilman ulkomaista työvoimaa voimakkaassa kasvussa oleva Hekometal ei pystyisi täyttämään asiakkaiden tilauksia.

Metallialalla työvoimapulaan on törmätty joka lähes puolella Suomea, mutta Vammalan seudulla on tuskittelusta päätetty siirtyä askel eteenpäin. Toukokuussa pyörähti käyntiin ESR-rahoitteinen Työvoimaa yli rajojen -hanke, jonka nimissä projektipäällikkö Elma Hyvärinen etsii työntekijöitä lounaispirkanmaalaisiin yrityksiin.

– Metallialalle tarvitaan koneistajia ja hitsareita, puualalla tuotantolinjalle työntekijöitä, hoiva-alalle vähän joka puolelle, autonkuljettajia ja -asentajia, Hyvärinen luettelee ja kaivaa esille Vammalan seudun työttömyystilastot. Kun koko maassa työttömyysprosentti on 7,7, Mouhijärvellä se on 3,2, Punkalaitumella 4,4, Vammalassa 4,8 ja Äetsässä 6,4.

Työvoimaa yli rajojen -hankkeen tavoitteet ovat omaa seutukuntaa suuremmat. Ajatuksena on luoda ulkomaisen työvoiman hankkimiseen malli, jota voidaan monistaa helposti eri puolille Suomea. Pelkkä työpaikka ei riitä, on mietittävä lisäkoulutus, kielenopetus, asunnot ja perheiden tarvitsemat palvelut.

Valtio pyöräyttää ohjelmanmukaisen opastavan maahanmuuton järjestämisen käyntiin syksyllä, Vammalan seudulla otettiin ohjelmaan jo varaslähtö.

Heikkilän mukaan yritykset eivät hae ulkomailta halpaa työvoimaa, ne hakevat nimenomaan työvoimaa. Työntekijöiden puolalaiselta yritykseltä saama palkka on hieman pienempi kuin suomalaisen ammattimiehen taksa, mutta kuluja kertyy muualta. Heikkilä muun maussa majoittaa puolalaistyöntekijät Punkalaitumella. 

Lähde: Turun Sanomat 6.7.2007, lue koko artikkeli

Pappispula lähenee rintamaita

Pappispula vaivaa Kuopion, Mikkelin ja Oulun hiippakuntia sekä ruotsinkielistä Porvoon hiippakuntaa, mutta pääkaupunkiseudulla sekä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa virat on saatu täytettyä. Tilanne voi lähivuosina heiketä.

Turku ja muut suuret seurakunnat saavat yleensä virat parhaiten täytettyä. Monilla valmistuneilla on halu jäädä opiskelupaikkakunnalle tai sen liepeille.

Joensuun yliopiston käytännöllisen teologian professori Esko Ryökäs sanoo, että pappispulaa on vastustettu lisäämällä maisterikoulutusta, joskin määrä voisi vuosi sitten valmistuneen koulutustarveselvityksen mukaan olla suurempikin. Joensuussa alkoi läntisen teologian opetus 1990-luvun puolivälissä, ja tiedekunta aloitti vuoden 2002 alusta, jolloin opiskelijoita oli jo toistasataa.

Ryökäs selvittää, että yleensä noin puolet teologian maistereista hakeutuu välittömästi pappisvirkaan, mutta kun aikaa kuluu, osuus kasvaa noin kolmeen neljäsosaan. Osuus vaihtelee tiedekunnittain. Åbo Akademista valmistuvista papiksi hakeutuu vain 30-40 prosenttia. Teologit työskentelevät paitsi pappeina ja uskonnonopettajina myös esimerkiksi tutkijoina, toimittajina tai konsultteina.

Palkkataso on yhtä huono kuin yleensäkin julkisella sektorilla. Ilta- ja viikonlopputyö sekä leirirupeamat ovat perheellisille hankalia.

Nykyään teologian opiskelijoista kaksi kolmasosaa ja pappiskunnasta 35 prosenttia on naisia.

Ongelmana on pidetty myös työyhteisöongelmia. Kirkon työolobarometrin 2003 mukaan ristiriitoja ja työpaikkakiusaamista on seurakunnissa huomattavasti enemmän kuin muilla työpaikoilla.

Lähde: Turun Sanomat 5.7.2007, lue koko artikkeli

Meriteollisuuden korkeasuhdanne tuo tekijöille haasteita

Varsinaissuomalaisen teknologiateollisuuden tuottavuus on parempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Tuotannon tunnuslukuja on tarkennettu toistuvasti ylöspäin kahden viime vuoden aikana. Kiihkeimmin tuotantoaan lisäävä toimiala Varsinais-Suomessa on laivanrakennus. Tilauskanta yltää vuoteen 2011 asti. Toiminnan volyymi lähes kaksinkertaistui edellisen laivasarjan aikana ja kaksinkertaistuu uudelleen nyt työn alla olevassa laivasarjassa.

Tuotannon vaatimusten kasvaessa telakkayhtiön oman henkilökunnan määrää on pitkällä aikavälillä supistettu ja Aker Yards Oy:n suomalaista kumppaniverkostoa on vastaavasti kasvatettu. Tällä hetkellä suunnilleen kolme neljäsosaa tuotannon määrästä tulee muualta kuin telakkayhtiöltä itseltään. Suoriutuakseen mittavasta tilauskannasta laivaa rakentavan yritysverkoston on paitsi laajennettava tuotantoaan myös kehityttävä yrityksinä.

Onnistumisen mahdollisuus piilee yritysten keskinäisissä verkostoissa ja niiden aktiivisessa kehittämisessä. Aito verkottuminen merkitsee työn, kehitystoiminnan ja siihen liittyvän vastuun todellista jakamista. Verkostomaisen toimintatavan kehittämisessä on kuitenkin riskinsä, sillä tiiviistä yhteistyöstä huolimatta tilaaja-toimittaja -suhteiden on pysyttävä erillisinä. Alan suhdanneherkkyys tunnetaan hyvin. Siksi on luonnollista, että yritysten on kehityttävä omilla ehdoillaan ja suunnattava panoksiaan strategisten tavoitteidensa mukaisesti myös muualle kuin laivanrakennukseen.

Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät liiketoiminnan ja erityisesti projektiosaamisen ja työnjohdon kehittämiseen. Juuri tästä johtuu projektipäälliköiden ja työnjohtajien kasvava rekrytointitarve. Teknikkokoulutuksen lopettaminen ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kymmenkunta vuotta sitten näyttää osoittautuvan kalliiksi virheeksi. Ei työnjohtajien tarve ole mihinkään hävinnyt! Pikemminkin tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen.

Yritysten toimiminen osana tuotannollista verkostoa tarkoittaa usein työn tekemistä muualla kuin oman yrityksen seinien tai aidan sisäpuolella. Tämä edellyttää työntekijältä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja toimimista aktiivisena työryhmän jäsenenä. Ylipäätään tarvitaan toisenlaista työmoraalia kuin aiemmin tiukassa ohjauksessa toimittaessa.

Yritykset tarvitsevat myös lisää osaavia alihankkijoita, jotka ovat halukkaita pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Tekijöitä tarvitaan, sillä yksittäinen kokonaistoimittaja saattaa edellyttää alihankkijoiltaan jopa sadan henkilön työpanosta. Työntekijöitä tarvitaan muun muassa teräsrakentamiseen, vaativaan kokoonpanoon, sisustusasennustöihin ja metallirakenteisiin liittyvissä tehtävissä sekä tuotannon välineiden kunnossapitoon liittyvissä koneistustöissä.

Toimintatavan muutos näkyy alalla jo työskentelevien lisäkoulutustarpeissa. Eniten koulutusta kaipaavat koneinsinöörit ja
-teknikot, joilta puuttuu sekä ohjelmisto- ja suunnitteluosaamista että johtamis- ja projektipäällikköosaamista. Kyse on useista sadoista koulutettavista. Tällainen lisä- ja täydennyskoulutus on kyettävä toteuttamaan työn ohessa, ja vieläpä aikana, jolloin työpäivät ovat muutoinkin täysiä ja kuormittavia.

Tulevaisuudessa laivojen uudisrakentamisen lisäksi yrityksillä on tarjolla myös muuta työtä. Jo valmistetut jättialukset on pidettävä jatkuvasti tuottavassa työssä: seitsemänä päivänä viikossa, 24 tuntia vuorokaudessa. Matkustajatilat kuluvat ja korjaus- ja kunnossapitotarpeet lisääntyvät laivaston ikääntyessä. Toisaalta alusta ei voida ottaa tuotannosta – siis risteilytoiminnasta – pois hetkeksikään. Ei ole mahdollista, että alukset tuotaisiin takaisin Turkuun uudistettaviksi, vaikka todennäköisesti aluksen aikanaan rakentaneet ihmiset tekisivät entuudestaan tutun aluksen uudistustyöt kaikkein kustannustehokkaimmin. Uudistaminen on tehtävä paikan päällä – siis siellä, missä alukset tänään risteilevät.

Julkinen yrityspalveluverkosto on valmiina auttamaan alan yrityksiä kehittymään uusiin liiketoimintamalleihin sopiviksi. Muiden muassa TE-keskus on tiivistänyt oman verkostonsa yhteistyötä ja tarjoaa palveluita henkilöstön kouluttamisesta ja rekrytoinnista aina tuotannon ja tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen saakka. Juuri kansainvälistyminen ja ulkomaankauppa ovatkin tärkeässä roolissa alan verkostoja kehitettäessä.

TE-keskuksen tavoitteena on, että palvelut tavoittaisivat tarvittaessa jokaisen verkostoon kuuluvan yrityksen. Palveluihin käsiksi pääsemistä on helpotettu TE-keskuksen nettiin kootulla Meri yhdistää -palvelusivustolla. Sivustolle on koottu kaikki meriteollisuuden yrityksille tarjolla olevat palvelut Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Impulssi sivuston rakentamiselle tuli alan yrityksiltä.

Parhaillaan selvitetään, kuinka voidaan lisätä suomalaisen projektoivan teollisuuden tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä varmistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Tässä valossa etenkin rakennus- ja meriteollisuutta sekä laitostoimituksia toteuttavia yrityksiä voidaan pitää keskeisinä toimialoina.

Mikäli uuden teknologiaohjelman käynnistäminen osoittautuu perustelluksi, pyrkii Tekes käynnistämään ohjelman vuoden 2008 alussa.

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen TE-keskuksen teknologian kehittämisosaston osastopäällikkö.

ESA LINDQVIST

Lähde: Turun Sanomat 4.7.2007, lue koko artikkeli

Uusi yt-laki astui voimaan

Syksyllä paljon porua herättänyt uusi yhteistoimintalaki astui voimaan kuun alussa. Lain merkittävin uudistus, jonka mukaan lakia sovelletaan vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, tulee kuitenkin voimaan vasta ensi vuoden alussa. Silloin lain piiriin tulee vajaat 2 800 yritystä ja runsaat 66 000 työntekijää lisää.

Yt-laki koskee nyt yritysten lisäksi yhdistyksiä, yhteisöjä ja säätiöitä. Lisäksi työnantajan maksamat hyvitykset esimerkiksi laittomista irtisanomisista eivät ole enää riippuvaisia työntekijöiden palkoista. Nyt hyvitys on maksimissaan 30 000 euroa. Sen suuruus riippuu muun muassa yrityksen koosta ja laiminlyönnin merkittävyydestä.

Työnantajilla on uuden lain mukaan velvollisuus antaa henkilöstön edustajille tiedot yritysten määrä- ja osa-aikaisista työntekijöistä sekä työpaikoilla tehtävistä alihankintatöistä. Työnantajan pitää laatia henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Lähde: Turun Sanomat 2.7.2007, lue koko artikkeli

Cronberg vie työnvälitystä yrityksiin

Työministeriö on lisäämässä selvästi pienyrityksille tarjoamiaan palveluja. Työministeri Tarja Cronbergin (vihr) mukaan painopistettä siirretään enemmän yrityksille räätälöityyn koulutukseen.

Tukityöllistämistä kohdennetaan uudelleen. Tavoitteena on, että noin 40 prosenttia työvoimapoliittisten toimien piirissä olevista ihmisistä sijoittuisi avoimille työmarkkinoille. Nyt osuus on noin 25 prosenttia.

Yritysten kanssa toteutettavan yhteiskoulutuksen osuutta lisätään kuudesta prosentista kymmeneen.

Luvassa on lisäksi suoraa taloudellista tukea. Alueelliset kokeilut, jossa yksinyrittäjät saavat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, laajenevat. Kuluista maksetaan ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia.

Lähde: Turun Sanomat 2.7.2007, lue koko artikkeli

Ilmaista työvoimaa ei sijoiteta mihin tahansa yritykseen

Turussa toimivan vaatealan yrityksen Miratex Oy:n pääluottamusmies Eila Hannula tuohtui kuullessaan yritykselle tarjotusta pitkäaikaistyöttömästä, joka olisi tullut taloon harjoittelijaksi.

– Työttömien työllistäminen on hieno asia, mutta täällä on neljä henkilöä lomautettuna. Näin ollen ei olisi sopivaa, että yritykseen tulisi ilmaista työvoimaa, Hannula toteaa.

Miratex Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ilmanen oli pääluottamusmiehen kanssa samaa mieltä eikä ottanut harjoittelijaa vastaan.

Työnantajan on vakuutettava työvoimatoimistolle, ettei yrityksessä ole irtisanottu tai lomautettu ketään viimeisen yhdeksän kuukauden aikana, jos firmaan halutaan palkkatuella työllistettyjä työntekijöitä. Viranomaiset tekevät usein myös omia selvityksiä yritysten toiminnasta ja toisinaan virkailijat tekevät yritysvierailujakin.

Lähde: Turun Sanomat 1.7.2007, lue koko artikkeli

Metalliliitto ratkaisi syksyn tulosopimuskierroksen linjan

SAK:lainen Metallityöväen liitto hyväksyi lauantaina neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksistaan. Metalli- ja teknologiateollisuuden noin 120 000 työntekijää koskeva sopimus määrittelee pitkälti syksyn neuvottelukierroksen yleisen palkankorotustason. Metallissa se voi nousta 8,5 prosenttiin.

Työnantajat haluavat painottaa korotuksia paikallisesti sovittaviin eriin yleiskorotusten sijaan. Kahden vuoden sopimuksessa kustannusvaikutus on 7,6-8,5 prosenttia. Palkankorotusten taso riippuu siitä, miten iso osa niistä sovitaan paikallisesti. Syksyllä 2009 yrityskohtaisen erän osuus olisi vähintään 40 prosenttia.
 
Kokous keskeytettiin viime viikon torstaina, koska monet valtuutetut katsoivat sopimuksen sisältävän monia työehtojen huononnuksia. Päätös lykättiin aikapulan vuoksi ja juhannuslomien paineessa.

Kokouksessa käytettiin yli 30 puheenvuoroa, joista suuri osa vastusti sopimuksen hyväksymistä työehtojen heikennysten vuoksi. Monet valtuutetut katsoivat, että palkankorotusten taso ei vastaa alan hyvää tuottavuutta. Kritiikin kohteena oli myös vuokra- ja pätkätyöläisten aseman turvaaminen ja etenkin työnantajan oikeus määrätä työntekijä sairauslomalla ns. korvaavaan työhön.

Kesän merkittävät työmarkkinaneuvottelut on nyt käyty. Metalliliiton päätös voi silti vielä vaikuttaa teknologiateollisuuden noin 60 000 akavalaisen sopimuksiin.

Lähde: Turun Sanomat 1.7.2007, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit