Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2007

Pitkäaikaistyöttömät jäävät rannalle työvoimatoimistoissa

Pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty avoinna oleviin työpaikkoihin. Korkeasti koulutettuja ja työvoiman ulkopuolelta tulevia, esimerkiksi valmistumassa olevia opiskelijoita, rekrytoidaan innokkaammin kuin työttömiä. Syynä tähän ovat työnantajien mielikuvat. Työnantajat ajattelevat pitkäaikaistyöttömien olevan passiivisia. Pitkäaikaiseksi työttömyys määritellään tilastollisesti noin vuoden työttömyysjakson jälkeen. Passivoitumisen noidankehä syntyy helposti.

Kauppatieteen maisteri Sanna-Mari Hynnisen väitöstutkimuksen mukaan eri alueiden työvoimatoimistojen toiminnassa on huomattavia eroja. Myös työvoimatoimistojen ja paikallisen elinkeinoelämän suhteissa ja toimintakulttuurien eroissa piillee merkittävä osa kohtaamisen hankaluuden syistä.

Mikäli kaikki alueet toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tehokkain alue, täyttyneiden työpaikkojen määrä kasvaisi yli kymmenellä prosentilla kuukaudessa. Tehokkaimmin työpaikat täyttyvät tiheästi asutuilla alueilla. Silti juuri isommissa kaupungeissa on eniten ongelmia työnhakijoiden osaamisen ja työpaikkojen vaatimusten yhteensovittamisessa. Työntekijöiden koulutustason nostaminen edistäisi työpaikkojen täyttymistä näissäkin parhaiten.

Kansantaloustieteen väitöskirjassaan Matching in Local Labour Markets: Empirical Studies from Finland (Kohtaanto paikallisilla työmarkkinoilla: Empiirisiä tutkimuksia Suomesta) Sanna-Mari Hynninen tutki työmarkkinoiden kohtaantoa Suomessa vuosina 1991-2004. Aineistona hän käytti työministeriön kuukausikohtaista rekisteriaineistoa työnhakijoista sekä avoimista ja täyttyneistä työpaikoista työvoimatoimistoittain. Hynnisen väitöskirja tarkastetaan tänään maanantaina Jyväskylän yliopistossa.

Lähde: Turun Sanomat 25.6.2007, lue koko artikkeli

Ammattikoulutus kiinnostaa taas nuoria

Ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria aikaisempaa enemmän. Tämän kevään yhteisvalinnassa vain noin kolme neljästä sai opiskelupaikan ammattikoulutukseen.

Ensisijaisia hakijoita oli nyt 7000 enemmän kuin aloituspaikkoja. Erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle oli enemmän ensisijaisia hakijoita kuin aikaisempina vuosina.

– Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat eivät riitä, vaikka  aloituspaikkoja lisätään 2200:lla hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Kun osa nuorista ei pääse opintoihin ja osa keskeyttää opintonsa, ikäluokasta jää liian moni vaille perusopetuksen jälkeistä ammatillista koulutusta, toteaa asiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Jokainen nuori tarvitaan koulutuksen kautta työelämään. On tehostettava toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä perusopetuksesta eteenpäin. Opetusjärjestelyillä ja opintojen ohjauksella on tässä merkittävä rooli.

Ammatilliseen koulutukseen haki tänä keväänä 53 300 nuorta. Eniten hakijoita oli tekniikan ja liikenteen alalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Hakijamäärät kasvoivat eniten kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoihin.

Valittujen määrään suhteutettuna eniten hakijoita oli farmasian ja muun lääkehuollon opintoihin sekä kauneudenhoitoalalle.

Lukio on edelleen nuorten suosiossa, vaikka sinne ensisijaisesti hakeneiden määrä laskikin hieman. Lukiokoulutukseen pyrkineistä paikan saa 32 000, eli 94 % hakijoista.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Valtiovarainministeriö varoittaa talouden ylikuumenemisesta

Valtiovarainministeriö varoittaa Suomen talouden ylikuumenemisesta. Talouspolitiikan keskeinen tehtävä on keskiviikkona julkistetun valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan nyt taloudelliseen vakauteen kohdistuvien paineiden torjuminen. Talouden korkeasuhdanne jatkuu ennustettua voimakkaampana ja pidempään.

Suomen taloudessa eletään valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan parhaillaan yhtä laajamittaisimmista ja nopeimmista kasvujaksoista 35 vuoteen. Kokonaistuotannon kasvu on jatkunut viime vuoden alusta lähtien reipasta 5 prosentin vuosivauhtia.

Suhdannekatsauksen mukaan myös työllisyys vahvistuu nopeasti hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Kansantalouden kustannus- ja hintapaineet ovat samaan aikaan lisääntyneet ja solmitut työmarkkinasopimukset viittaavat ansiotason nousun merkittävään nopeutumiseen.

Kasvuennusteen nosto johtuu kansantalousosaston mukaan sekä tilastojen muutoksista että hyvin vahvasta talouskasvusta. Erityisesti kotitalouksien kysyntä on kehittynyt voimakkaasti.Talouden suhdannesykli on katsauksen mukaan ollut maailmanlaajuisestikin odottamattoman vahva.

Vauhdikas työn tuottavuuden kasvu jatkuu katsauksen mukaan lievästä hidastumisesta huolimatta. VM ennakoi tuottavuuden kasvavan noin kolmen prosentin vauhtia lähivuodet. Ansiotaso nousee tänä vuonna viime vuoden tahtia eli noin kolme prosenttia, mutta nousu kiihtyy ensi vuonna noin viiteen prosenttiin.

Työllisyyden kasvu on jatkunut ennustettua nopeampana ja avoimien työpaikkojen määrä kasvanut. Työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet ja rajoittavat tuotannon kasvumahdollisuuksia. Koko tänä vuonna työpaikkojen määrä kasvaa kansantalousosaston arvion mukaan keskimäärin lähes 40 000 työpaikalla viime vuoteen verrattuna.

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2007, lue koko artikkeli

Tunturi ulkoistaa pyörien ja kuntolaitteiden varastoinnin

Tunturi Oy karsii Turun toimintojaan entisestään. Yhtiö ulkoistaa polkupyörien ja kuntovälineiden varastointitoiminnot lietolaiselle Castle Logistics Oy:lle. Castle Logisticsin kanssa on tehty kolmivuotinen sopimus, jonka mukaan yhtiö ottaa hoitaakseen koko Tunturin logistiikan ja varastoinnin. 

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2007, lue koko artikkeli

Suuryritysten johtajat lähtevät eläkkeelle jo kuusikymppisinä

Suomalaiset suuryritysten johtajat lähtevät työelämästä keskimäärin 60-vuotiaina eli kolme vuotta aiemmin, mihin työeläkeuudistuksella pyritään. Turun Sanomien tekemä selvitys osoittaa, että yritysjohtajat jättävät pestinsä selvästi nuorempina kuin valtionhallinnon johto. Valtionhallinnon johtajat jäävät eläkkeelle 63-vuotiaina.

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2007, lue koko artikkeli

Työttömyyden lasku yhä ripeätä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli toukokuun lopussa 14 300 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden toukokuusta 2 300 henkilöllä eli 13,8 prosentilla. Koko maassa työttömyys aleni vielä ripeämmin eli 14,2 prosentilla. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni Varsinais-Suomessa 600 henkilöllä.
Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 6,1 %  ja koko maassa 7,5 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Uusia avoimia työpaikkoja 29 % vähemmän kuin vuosi sitten
Toukokuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 3 000 kappaletta eli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Vaikka uusien avointen paikkojen määrä supistui toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna tapahtui kasvua pakkaus- ja varastotyön sekä tieliikenteen ammateissa. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna toukokuun aikana 7 000 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3 500.

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee yhä ripeästi
Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet nuoret, sillä nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä aleni yhä 22 prosentilla 1 200 henkilöön vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 3 300, eli määrä supistui 23 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 14 prosentilla.


Työttömyys vähenee kaikissa ammattiryhmissä

Viime vuoden toukokuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti sosiaalipalveluissa ja tieliikenteen alalla, mutta myös metallialalla työttömyys väheni voimakkaasti.

Työhallinnon toimenpiteissä 2,9 % työvoimasta
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa toukokuun lopussa 6 800 henkilöä, eli 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli toukokuun lopussa 3 300 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 300 henkilöä. Työmarkkinatuella työharjoittelussa oli 750 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 490 henkilöä.

Työttömyysaste alle 9 % kaikissa kunnissa
Kevätkaudelle tyypilliseen tapaan työttömien määrä väheni toukokuun aikana lähes kaikissa kunnissa. Työttömyysaste on korkein Turun seutukunnassa sekä Turun kaupungissa. Paras työllisyystilanne on puolestaan Turunmaan seutukunnassa sekä Västanfjärdissä, Sauvossa  ja Iniössä. Työttömyysaste oli alle 5 % 31 alueen 53 kunnasta. Työttömyys vähenee nopeinta vauhtia Turun-maan seutukunnassa eli 31 prosentilla viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5 / 2007

Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisätään

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään. Lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan kasvukeskuksiin. Opetusministeriö on päättänyt hakemusten perusteella kohdentaa vuonna 2008 toteutettavaksi 2 200 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikan lisäyksen 24 koulutuksen järjestäjälle.

Lähde: Turun Sanomat 19.6.2007, Lue koko artikkeli

Ammattistartti auttaa löytämään työpaikan peruskoulun jälkeen

Turun ammatti-instituutin ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on 20-40 opintoviikon paketti, joka on suunnattu tänä tai viime keväänä peruskoulunsa päättäneille. Ammattistartti sopii nuorille, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa opiskelupaikkaa tai haluavat selkiyttää ammatinvalintaansa.

Lukuvuoden kestävä koulutus ohjaa eri ammattikoulutusaloille. Opiskelijoiksi otetaan turkulaisia tai lähikunnissa asuvia. Opiskeltavia aineita ovat muun muassa elämänhallintataidot, tietotekniikka ja viestintä, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri, äidinkieli, ruotsi, englanti ja matematiikka. Tarjolla on myös opinto- ja uraohjausta sekä eri alojen ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumista ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen avulla.

Lähde: Turun Sanomat 19.6.2007, lue koko artikkeli

Insinööriopiskelijatkin haluavat supistuksia

Opetusministeriön alustavan laskelman mukaan insinöörien ja diplomi-insinöörien aloituspaikkoihin olisi syytä tehdä huomattavia vähennyksiä. Samaa mieltä ovat insinööriopiskelijat itse.

Ammattikorkeakouluissa insinööriopiskelijan paikka aukeaa vuosittain noin 10 000 uudelle opiskelijalle nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa.

– Luku on liian suuri. Aloittaneista vain vähän yli puolet valmistuu, Insinööriopiskelijoiden liiton (IOL ry) toiminnanjohtaja Pekka Hongell kertoo.

– Sen sijaan rakennus- ja konetekniikka ei supistuksia tarvitse. Rakennusalalla väestä on jopa pulaa.

Lähde: Turun Sanomat 17.6.2007, lue koko artikkeli

Siivousala kasvaisi, jos olisi tulijoita

Ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalvelualalle on laskettu opetusministeriön selvityksessä jopa nelisentuhatta uutta aloituspaikkaa. Vuonna 2004 alan opinnot aloitti nuorisoasteella vain 128 uutta opiskelijaa. Hurja paikkojen lisäys ei olekaan realistinen tavoite.

– Tilanne on ongelmallinen, sillä alalla ei yksinkertaisesti ole vetovoimaa. Sille kuitenkin tarvitaan selkeästi enemmän koulutettua väkeä, Palvelualojen ammattiliiton (PAM ry) sopimussihteeri Juhani Salonen toteaa.

Kasvavalla alla on hänen mukaansa töitä tarjolla, mutta halukkuutta lähteä koulutukseen puuttuu.

– Millä väkeä saadaan koulutukseen on tietysti se, että koulutuksen pitäisi näkyä palkassa.

Lähde: Turun Sanomat, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »