Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2007

Työvoimapula on todellisuutta

Jon Nyman

Suomalaisia on jo vuosia peloteltu uhkaavalla työvoimapulalla ja sen mukanaan tuomilla vaikeuksilla: pian yritykset eivät enää investoisi Suomeen, eläkkeille ei riittäisi maksajia eikä vanhuksille hoivaajia. Korkean työttömyyden oloissa ekonomistien varoitukset ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville, eikä vakavia ongelmia olekaan odotettu vielä tällä vuosikymmenellä.

Vahvan talouskehityksen myötä työvoimapula on nyt muuttunut uhkasta todellisuudeksi. Viime vuosina ilmiö on levinnyt rakennusalalta teollisuuteen sekä aivan hiljattain myös palvelualoille. Työvoimapula alkaa jo vaarantaa kansantalouden kehitystä rajoittamalla talouskasvua ja kiihdyttämällä inflaatiota.

Eri puolilla maata on käynnistetty pilottiprojekteja työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta, ja vastaavia ohjelmia tarvitaan myös valtakunnan tasolla. Vuosia jatkuneesta keskustelusta ja lukuisista työvoimapulan esiin nostaneista ”globalisaatioraporteista” huolimatta Suomi on pahasti myöhässä aktiivisessa ulkomaisen työvoiman houkuttelemisessa.

Työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvittavat keinot ovat olemassa, ja ne täytyy pikaisesti panna toimeen myös Suomessa. Lisäselvitysten sijaan nyt tarvitaan avarakatseisuutta ja poliittista johtajuutta.

Kirjoittaja työskentelee Euroopan komission Singaporen-edustustossa kauppa- ja talouspolitiikan asiantuntijana.

Lähde: Turun Sanomat 29.6.2007, lue koko artikkeli

Seurakunnat haluavat toimia työttömien portaana työelämään

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä aikoo tarjota työpaikkoja vaikeasti työllistyville. Kirkkoneuvosto hyväksyi keskiviikkona esityksen, jonka mukaan selvitystyötä tuettujen työpaikkojen tarjoamisesta jatketaan. Seurakuntien tarkoituksena ei ole suoraan työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vaan toimia siltana työttömän ja työmarkkinoiden välillä.

– Kyse on väliaikaisesta työstä, portaasta, joka antaa valmiuksia siirtyä pysyvästi työmarkkinoille. Tarkoitus ei ole siirtää seurakuntayhtymän töitä ulkopuolisille henkilöille, vaan antaa työmarkkinoilta pudonneille, työtä haluaville henkilöille mahdollisuus saada jalka työmarkkinoiden oven väliin, toteaa hallintojohtaja Hannu Kallio.

Kirkkoneuvosto hyväksyi myös, että hallintovirastoon palkataan työntekijä, joka kartoittaa tarkemmin yksikköjen työntekijöiltä ja lähiesimiehiltä niin sanottujen välityöpaikkojen mahdollisuudet.

Hankkeen alustavan selvitystyön ja rahoituksen on hoitanut Varsinais-Suomen TE-keskus, joka selvitti syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana seurakuntayhtymän yksiköiden mahdollisuuksia toimia välityömarkkinatoimijana.

Sopivia työpaikkoja voisi alustavan selvityksen mukaan löytyä muun muassa kiinteistötoimessa, hautaustoimessa, kasvatusasiainkeskuksessa, sairaalasielunhoidon yksikössä, leirikeskuksissa sekä diakoniakeskuksen vaatevarastolla, kahvilassa ja maahanmuuttajatyössä.

Hankkeen toteuttamista hankaloittaa se, että seurakuntien yksiköissä epäillään väliaikaisten työntekijöiden työhönperehdyttämisen lisäävän vakituisen henkilöstön työmäärää.

Lähde: Turun Sanomat 29.6.2007, lue koko artikkeli

Yksityinen lastenkoti laajentaa Halikkoon

Salon Perhetukikeskus Oy laajentaa vahvasti toimintaansa. Salossa toimiva yritys on ostanut niin sanotun Hajalan kivilinnan, jossa alunperin toimi Halikon vanhainkoti. Vanhusten lähdettyä jyhkeä rakennus on ollut yksityisomistuksessa.

– Hajalan kivilinnaan tulee ainakin vastaanottokoti, sekä turva- ja jälkihuoltoasuntoja. Vastaanottokoti on avoinna kellon ympäri, joten se pystyy auttamaan erityisesti kriisitilanteissa. Jälkihuolto taas auttaa nimenomaan nuoria, sanoo yritystä johtava Saija Ilola.
– Joka tapauksessa palkkaamme 10-11 uutta työntekijää, kun kivilinnan toiminta pääsee vauhtiin, sanoo Saija Ilola.

Lähde: Turun Sanomat 29.6.2007, lue koko artikkeli

Metalli äänestänee uudesta sopimuksesta

Metalliliiton valtuusto joutunee lauantaina äänestämään uuden työehtosopimuksen hyväksymisestä, sillä vasemmistoliiton ryhmästä osa haraa vastaan. Vastustajien voimat eivät kuitenkaan ennakkotietojen mukaan riitä läheskään sopimusesityksen kaatamiseen, sillä neuvottelukuntaan kuuluvat vasemmistoliittolaiset ilmoittivat jo edellisessä valtuuston kokouksessa juhannuksen alla olevansa hyväksymisen kannalla.

Metallin kaksivuotisen sopimuksen kustannusvaikutus on 7,6-8,5 prosenttia, mutta jos mukaan lasketaan kaikille tule 350 euron kertakorvaus eli kokkoraha palkkiona sopimuksen aikaistamisesta, päästään 8,7-9,6 prosenttiin.

Uutta on se, että paikallisesti on mahdollista sopia 1,0 prosentin suuruisista korotuksista ensimmäiselle vuodelle ja 1,6 prosentin korotuksista toiselle vuodelle.

Lähde: Turun Sanomat 29.6.2007, lue koko artikkeli

Uusi yt-laki voi arvostelijoiden mukaan haitata työllistämistä

Rankan poliittisen kädenväännön aiheuttanut yhteistoimintalain muutos tulee voimaan heinäkuun alussa. Lain käsittelyn aikana eniten keskustelua herätti yt-menettelyn laajentaminen myös pieniin yrityksiin. Aiemmin yhteistoimintaan olivat velvollisia ainoastaan yli 30 henkeä työllistävät yritykset, mutta uudistuksen jälkeen sen piiriin kuuluvat myös yli 20 hengen firmat. Uusi laki ei kuitenkaan näy työpaikoilla samantien, sillä pienille yrityksille on myönnetty puolen vuoden siirtymäaika. Niiden ei tarvitse toteuttaa yhteistoimintavaatimuksia kuin vasta ensi vuoden alusta lähtien.

Pääkohdiltaan uudistettu laki tähtää yhteistyön lisäämiseen työnantajan ja työntekijöiden välillä. Se parantaa henkilöstön tiedonsaantia ja vastaavasti lisää työnantajan velvoitteita kertoa yrityksen näkymistä. Myös irtisanomisista on neuvoteltava aiempaa enemmän. Viime kädessä valta on edelleen työnantajalla, jos tämä vain jaksaa ja muistaa toimia kaikkien lakipykälien mukaan. Sovun lisäämiseen tähtäävä uudistus kuitenkin jakaa mielipiteitä. Työnantajat ovat käärmeissään ja palkansaajapuoli varovaisen tyytyväinen.

Lähde: Turun Sanomat 28.6.2007, lue koko artikkeli

Kestävän kehityksen vaalijat elättävät

Suutarinliike sopii Turun kauppahallin vanhaan miljööseen erinomaisesti. Kesäkuun alussa hallissa aloitti toimintansa suutari Arto Loimukari, jolla on 27 vuoden kokemus alalta. Hän kuitenkin uskoo, että suutarilla riittää töitä edelleen. Ihmiset ovat valveutuneita kestävän kehityksen kannattajia. Myös nuorta sukupolvea on tyrkyllä ammattiin enemmän kuin pystytään kouluttamaan. Sen on huomannut myös Loimukarin poika, 27-vuotias Timo Loimukari, joka seuraa isänsä jälkiä.

Kaikista tutkinnon suorittaneista ei tule suutareita. Osa sijoittuu teollisuuteen tuotantopuolelle. Suutarit tekevät myös muutakin kuin korjaavat kenkiä. Loimukarien mottona on, että korjattavasta jalkineesta ei saa tehdä suutaria.

Lähde: Turun Sanomat 28.6.2007, lue koko artikkeli

Korkeakouluihin 125 000 hakijaa

Kevään haussa korkeakoulutukseen hakee 125 000 ihmistä, mikä on noin tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Hakijoista viidennes hakee sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon.

Yliopistot saivat 68 600 hakemusta, mikä on muutama sata viime vuotista enemmän. Ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä taas laski noin kahdellatuhannella 75 400:aan.

Syksyllä alkaviin opintoihin on tarjolla kaikkiaan 53 000 aloituspaikkaa, joista ammattikorkeissa 31 000.

Lähde: Turun Sanomat 27.6.2007, lue koko artikkeli

Paikallinen sopiminen on haaste työelämälle

Paikalliset neuvottelut on haaste työelämälle. Työelämässä keskustellaan keskitetyn neuvottelujärjestelmän hajauttamisesta lähemmäksi työn suoritustasoa. Ajatus on kannatettava, mutta toteutus vaikea muun muassa siksi, että heti alkuun osapuolet puhuvat toistensa ohi. Ensinnäkin olisi syytä tunnustaa, että paikallinen sopiminen lisää liukumia ja tuloeroja. Kun yksi ryhmä saa tuottavuutensa kehityksen perusteella palkankorotusta yli muiden, seuraa toinen ryhmä vaatimuksineen perässä. Palkat pyrkivät palautumaan Gaussin käyrän mukaiseen muotoonsa ennemmin tai myöhemmin. Neuvottelupöydissä markkinat ovat ohjanneet kehitystä enemmän kuin yritysjohto. Halpatyön viedessä työpaikkoja Suomesta, ei yritysjohto sen paremmin kuin luottamusmieskään pysty usein muuhun kuin korjailemaan muutoksen jälkiä.

Parissakymmenessä vuodessa tehdasteollisuuden toiminta on mullistunut täydellisesti. Maailmanlaajuinen kilpailu, tietoyhteyksien reaaliaikaisuus, ”juuri oikeaan tarpeeseen” (JOT)tuotanto, (joka ei salli välivarastoja lainkaan), ammattiväen puute ja niin edelleen, ovat tehneet tuotantoketjuista entistä haavoittuvaisempia.

Yrityksen johdon aika menee näiden asioiden hoitoon. Johdolta edellytetään entistä tiuhempaa matkustelua yli mannerten, asiakaskontakteja ei hoideta pelkästään sähköpostin avulla. Tapasin juuri toimitusjohtajan, joka kiersi maapallon kymmenessä päivässä, kävi kahdeksassa tuotantoyksikössä ja piti lukuisan määrän kokouksia siinä sivussa.

On selvää, että tällaisessa tahdissa vastuu kotipesästä jää pitkälti paikalla olevalle organisaatiolle, jossa toimihenkilöt eri tasoilla ovat entistä laajemmin suoraan mukana asiakaspalvelussa. Luulo, että paikallisissa neuvotteluissa tahdin määräisi työnantaja on väärä, työn tahti määräytyy markkinoiden mukaan.

Yrityksen henkilöstö- ja tes-asioiden osaajien tarve on kasvanut sitä mukaa, kun tuotantoa on pilkottu ja ulkoistettu alihankintaketjuihin. Vajaassa kymmenessä vuodessa Varsinais-Suomen metalliyritysten määrä on kasvanut noin 800:sta nykyiseen 1 200:aan, kun isompia yrityksiä on pilkottu pienempiin yksiköihin. Jokaiseen näistä tarvittaisiin asiaansa perehtynyt palkka- ynnä muiden henkilöasioiden hoitaja, jonka aiheuttamat kulut toivottavasti korvautuvat parempana ja tehokkaampana yhteistyönä yrityksessä.

Avattu keskustelu neuvottelujärjestelmän muutoksista paljastaa jo lähtökohtaisesti haasteen suuruuden; työnantaja hakee markkina- ja kuormitustilanteen mukaisia yrityskohtaisia palkka- ja työaikajoustoja. Ollaan jopa valmiita ostamaan toistamiseen jo kerran työehtosopimusten palkka- ja muilla eduilla maksettu työrauhavelvoite, jonka valvontaan ay-liike on sopimuksissa osaltaan sitoutunut. Työntekijät pyrkivät jo laajalti käytössä olevien suoritus- ja bonuspalkkausten lisäksi osallisiksi yrityksen voitosta tulospalkkioiden muodossa. Samalla he pääsisivät kiinni työnantajalle pyhään työnjohto-oikeuteen, jossa sekä teknisillä että ylemmillä toimihenkilöillä on oma roolinsa valvottavana.

Keskitetyn ja paikallisen sopimisen välimaastossa liittokohtaiset ratkaisut ovat nyt muotia. Syntyneet ratkaisut ovat kansantalouden kannalta kuitenkin ylimaallisia, inflaatiopaineet kasvavat, yritysten tarve kustannusten leikkauksiin lisääntyy, jolloin työllisyys kärsii.

Kirjoittaja on toiminut Uuden Suomen ja Turun Sanomain päätoimittajana sekä Metallityönantajaliiton, STK:n ja Wärtsilän viestintä- ja henkilöstöjohtajana.

ARI VALJAKKA

Lähde: Turun Sanomat 27.6.2007, lue koko artikkeli

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyys parantunut enemmän kuin muilla

Toukokuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3900 ja pitkäaikaistyöttömiä 12900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan nuoria työttömiä oli 18900 ja pitkäaikaistyöttömiä 52400. Yhteensä työvoimatoimistoissa oli toukokuun lopussa 202000 työtöntä työnhakijaa eli 33400 vähemmän kuin edellisvuoteen verrattuna.

Työttömyys laski edellisestä vuodesta kaikkien TE-keskusten alueilla. Eniten työttömyys laski teollisessa työssä (-8300), hallinto- ja toimistotyössä (-4000) ja palvelutyössä (-3800).

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin toukokuussa 46900 eli 2600 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Kaikkiaan työvoimatoimistoissa oli toukokuussa avoinna 90300 työpaikkaa. Avoimet työpaikat olivat lisääntyneet kaikissa ammattiryhmissä, eniten teollisessa työssä, palvelutyössä sekä terveydenhoito- ja sosiaalityössä.

Toukokuun lopussa työhallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä oli 94200 henkilöä, mikä on 4600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vuorottelutyöpaikkaan sijoitettuna oli toukokuun lopussa 6900 henkilöä, mikä on 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Tiedot perustuvat työministeriön työllisyyskatsaukseen.

Lähde: Työministeriö

« Vanhemmat artikkelit