Kuukausittaiset arkistot: lokakuu 2006

Tekes vääntää biolääkkeiden rahahanat tiukemmalle

Teknologian kehittämiskeskus Tekes tiukentaa bioalan rahoitusehtoja erityisesti lääkekehityksessä, mutta aikoo kuitenkin säilyttää bioteknologian yhtenä painopistealueenaan. Tekes etsii uusia rahoituskohteita bioteknologian hyödyntämiseksi entistä laajemmilla sovellusalueilla, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja ympäristöteknologiassa.

Turun Biolaakson toimitusjohtaja Kai Lahtonen arvioi, että Tekesin linjaus voi vähentää uusien biolääkeyritysten syntymistä Turkuun, kun rahoitusta on entistä vaikeampi saada faasi I:een ja faasi II:een eli alkuvaiheen tutkimuksiin.

– Nyt yritysten perustamista mietitään varmasti tarkemmin.

Lahtonen arvioi, ettei Tekesin rahahanojen tiukentuminen kuitenkaan aja turkulaisia yrityksiä konkurssiin, koska turkulaiset yritykset ovat lääkekehityksessä pitkällä ja niillä on jo Tekesin rahoitustuki olemassa.

Tekes otti kesällä syyniin 60 lääkekehitysyhtiötä ja vertasi niiden hakemuksia toteutuneisiin saavutuksiin. Havainnoista selvisi, että joidenkin yritysten liikevaihto oli jäänyt kauaksi tavoitteesta. Niin ikään liiketoiminnan huippuvuosi oli siirtynyt viidellä vuodella eteenpäin siitä, mitä yritys oli arvioinut rahoitusta hakiessaan. Monen aloittelevan bioyrityksen kompastuskivi on puutteellinen markkinointi.

Tekesin uusien bioalan rahoituslinjausten tavoitteena on pienentää bioyritysten rahoitukseen liittyviä riskejä. Tämä ei Tekesin mukaan tarkoita sitä, että riskialttiimpien tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta luovuttaisiin kokonaan.

Tekes on käynnistänyt yhdessä alan yritysten kanssa lääketeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän teknologiaohjelman valmistelun. Valmistelun aikana selvitetään alan menestymisen kannalta keskeiset kehittämiskohteet. Valmistelu päättyy huhtikuuhun 2007 mennessä.

Lähde: Turun Sanomat 31.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Palvelupiste kokoaa maaseudun sirpaletyöt

Eteläisen Satakunnan kyläaktiivit polkevat Suomen Kylätoiminta ry:n junailemaa Toimi-hanketta vauhtiin löytääkseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella töitä etenkin maaseudun naisille ja nuorille. Lähimmän vuoden aikana yhdeksällä kokeilualueella kehitellään uutta toimintamallia, joka on tarkoitus siirtää kaikkiin Suomen kyliin töitä ja palveluja turvaamaan. Keskeisenä ideana on perustaa monipalvelupisteitä, jotka kartoittavat ja kokoavat maaseudun sirpaleiset työt ja hankkivat niille tekijät.

Säkyläläinen Lännen kyläyhdistys ja vampulalainen Harjualueen luonto ja virkistys vastaavat yhdestä maan yhdeksästä osahankkeesta. Toimialueena on kuusi kuntaa – Pyhäjärviseudun Eura, Kiukainen, Köyliö ja Säkylä sekä Huittinen ja Vampula – ja tavoitteet ovat korkealla. Kun Toimi-hankkeen projektipäällikkö Pirja Peltomäki määrittää tavoitteeksi yhden monipalvelupisteen perustamisen jokaiselle kokeilualueelle, lupaa Lännen kyläemäntä Silja Saveljeff Etelä-Satakuntaan niitä kolme.

Monipalvelupisteisiin palkataan työntekijä palkkatukisetelin turvin. Yrittäjät voivat käydä niissä tarjoamassa palvelujaan.

– Monipalvelupiste toimii alueensa palvelujen välittäjänä. Sieltä voi tulla kysymään vaikkapa mistä löytyisi mökkitalkkari.

Silja Saveljeff ja kumppanit tietävät, että kylillä on paljon tekemätöntä työtä ja palvelutarpeita. Ne ovat vain pieninä sirpaleina ja nyt he alkavat koota niitä työllistäviksi kokonaisuuksiksi.

Lähde: Turun Sanomat 30.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Turun työntekijöiden määrä kasvaa koko ajan, vaikka muuta sovittiin

Turun kaupungin henkilöstön määrä kasvaa koko ajan, vaikka valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa muuta sovittiin. Viime vuonna solmittuun sopimukseen kirjattiin pyrkimykseksi, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva. Kun vuodenvaihteessa henkilöstöä oli 13 977, oli sitä kesäkuun lopussa 14 120. Viimeisessä luvussa on kuitenkin mukana tuon ajankohdan kesätyöntekijät. Henkilötyövuosissa mitattuna lisäys on 120.

Sosiaalikeskuksessa työskenteli kesäkuun lopussa 172 ihmistä enemmän työssä kuin vuotta aiemmin. Toiseksi kiri terveystoimi, joka kesäkuusta kesäkuuhun lisäsi henkilöstöään 83 työntekijällä. Keskushallinnossa oli 14 ihmistä enemmän.

– Osalla määräaikaisista on parempi palkka kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla. Näin on siksi, että kyse on usein ikään kuin urakasta, jossa ei ole muita etuja. Tosin fiksut ihmiset keksivät aina uuden projektin ja lopulta todetaan, että heidät pitää vakinaistaa, kaupungin henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen toteaa.

Salmi-Tuomisen mukaan 2000-luvulla kaupungin tekninen puoli on onnistunut vähentämään henkilöstöään, mutta se ei paljon auta, kun toisaalla on palkattu hetkessä sata ihmistä lisää. Hallitussopimuksessa sanotaan, ettei tällä valtuustokaudella työntekijöitä irtisanota taloudellis-tuotannollisiin syihin vedoten.

Henkilöstöjohtajan mukaan Turulla on hirvittävän hajanainen toimialarakenne. Esimerkiksi väkeä palkataan taloon 24 eri yksikössä. Kuuden suuren kaupungin vertailussa Turulla on yhtä kaupungin työntekijää kohden vähiten asukkaita eli kaupungin palkkaa nauttivien määrä on suhteellisesti suurempi kuin muissa vertailukaupungeissa.

Lähde: Turun Sanomat 30.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Matti Impilä kaivaa nyt pitkää päivää

– Välillä on kiirettä ja muina aikoina helvetin kiirettä, kuvailee naantalilaisen Maa- ja vesiurakat Oy:n toimitusjohtaja Matti Impilä Naantalin Immaisten alueella, jossa hänen yrityksensä on tehnyt 13 omakotitalon pohjaa.

Turun seudun maarakennusyrittäjillä riittää hyvin töitä myös suurten työmaiden, kuten E18-tien ja Kakolan jätevedenpuhdistamon ansiosta.

– Alalla on ollut lähes täystyöllisyys viimeiset 2-3 vuotta ja hyvältä näyttää jatkossakin, sanoo Maarakentajien Turun piirin puheenjohtaja Per Fjäder.

Suuri pulma Matti Impilän yritykselle on nyt se, mistä löytää kaivurikuskeja. Varsinkaan nuoria maarakennusala ei kiinnosta. Impilänkin koneet ovat joutuneet välillä seisomaan, kun kuskeja ei ole löytynyt. Silloin ei auta tehdä kuin pienemmällä porukalla pidempää päivää.

– Hyvät kuskit eivät pysy talossa, jos koneet eivät ole uusia, sanoo Impilä, joka on juuri tällä viikolla tehnyt kaupat uudesta kaivinkoneesta. Työvoimapula on nostanut myös konekuskien palkkoja.

Lähde: Turun Sanomat 28.11.2006, siirry lehtiartikkeliin

Rakennusteollisuuden työntekijäpula ei näytä helpottuvan

Rakennusteollisuus potee edelleen työvoimapulaa, vaikka alan oppilaitoksiin on viime vuosina hakeutunut aiempaa enemmän opiskelijoita.

– Kilpailu opiskelijoista kiristyy edelleen, joten rakennusalan koulutuksen vetovoimaisuutta on kaikin keinoin lisättävä eri osapuolten yhteistyöllä. Myös työnantajilta vaaditaan toimia alan suosion lisäämiseksi. Työolot sekä henkilöstö- ja palkkapolitiikan kehitys vaikuttavat vahvasti siihen, saako suomalainen teollisuus tai palveluala työvoimaa, totesi Länsi-Suomen lääninhallituksen ylitarkastaja Raija Halén. Hän puhui Rakennustaidon edistämissäätiön 50-vuotisjuhlassa Turussa perjantaina.

Tilanne ei näytä ruusuiselta tulevaisuudessakaan.

– Parhaassa työiässä olevien määrä vähenee Varsinais-Suomessa vuoteen 2015 mennessä lähes 13 000 henkilöllä. Erityisen suuri pula on ammatillisen perustutkinnon suorittaneista.

Halén kaipaa rakennusalan koulutustarjontaan monipuolisuutta.

– Alat, jotka ovat opiskelijoiden suosiossa, ovat kasvaneet liiaksi, ja koulutustarjonta on paikoin vinoutunut. Koordinaatiota koulutuksen järjestäjien välillä ei ole juuri lainkaan.

Lähde: Turun Sanomat 28.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden ripeä lasku jatkuu Varsinais-Suomessa

Työttömien määrä väheni Varsinais-Suomessa vuoden aikana 12,4 prosenttia, kun koko maassa työttömyys laski 11,4 prosenttia. Syyskuun aika työttömien määrä laski maakunnassa 1 200 henkilöllä. Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli syyskuun lopussa 16 400 työtöntä työnhakijaa eli 7 prosenttia koko työvoimasta. Koko maassa työttömiä on 8,7 prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä väheni syyskuun aikana lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa ja kaikissa pääammattiryhmissä. Eniten työttömyys laski konepaja- ja rakennusmetallialalla. Avoimia työpaikkoja oli syyskuun lopussa tarjolla 2 600, sama määrä kuin vuosi sitten. Syyskuun aikana työntekijöitä haettiin yhteensä 6 300 työpaikkaan, joista yli puolet oli uusia.

Vakinainen työpaikka heltisi tänä vuonna varmimmin Varsinais-Suomen ammatillisista oppilaitoksista valmistuneille, selviää Länsi-Suomen lääninhallituksen tutkimuksesta. Tutkimuksessa vertailtiin ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työllistymistä maakunnittain. Parhaiten työllistyttiin Varsinais-Suomessa ja Etelä Pohjanmaalla, jossa työpaikan sai kolme neljästä valmistuneesta. Eniten työllistivät sosiaali- ja terveysalan, arkkitehtuurin, rakentamisen ja kone- ja metallialan koulutus.

Lähde: Turun Sanomat 25.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden laskutrendi edelleen vahva Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli syyskuun lopussa 16 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden syyskuusta 2 300 henkilöllä eli 12,4 prosentilla. Koko maassa työttömyys aleni 11,4 prosentilla. Syyskuun aikana työttömien määrä väheni Varsinais-Suomessa 1 200 henki­löllä.
Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,0 % (8,1 % , 09/2005) ja koko maassa 8,7 % (9,8 % , 09/2005). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Uusia avoimia työpaikkoja 14 % enemmän kuin vuosi sitten
Syyskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 600 kappaletta eli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä lisääntyi syyskuussa erityisesti ATK-alan töissä, myyntityössä ja siivouksessa. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna syyskuun aikana 6 300 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3 300.

Työttömyys vähenee kaikissa ammattiryhmissä
Viime vuoden syyskuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityössä (-400 henkilöä/ -25 %), mutta muissakin teolli­suuden ammateissa sekä myyntityössä, kuljetus-, hoiva-, hotelli- ja ravintola- sekä siivousaloilla työttömyys väheni voimakkaasti. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 21 prosentilla 1 580 henkilöön vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 3 970, eli määrä supistui 24 prosentilla.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2006

Jättiläisten kasvukivut

Aasian kahden jättiläisen, Intian ja Kiinan, esiinmarssi maailmantalouden päänäyttämölle on herättänyt pelkoa – toisinaan suoranaista kauhua – Euroopan ja Pohjois-Amerikan vanhoissa teollisuusmaissa, eikä syyttä. Onhan näillä yli miljardin asukkaan jättiläisvaltioilla miltei ehtymätön halvan työvoiman reservi, joka ulkomaisten sijoitusten avulla on saanut käyttöönsä uusimman ja tehokkaimman tuotantoteknologian. Näin ollen perinteinen totuus, jonka mukaan alhaiset työvoimakustannukset yleensä kulkevat käsi kädessä alhaisen tuottavuuden kanssa ei maailmantalouden uusien haastajien kohdalla enää pidä paikkansa.

Kaiken kukkuraksi rautainen kilpailukyky kulutushyödykkeiden valmistuksessa ei näytä Aasian voimakaksikolle riittävän. Kumpikin maa panostaa voimakkaasti ja määrätietoisesti korkeampaan koulutukseen, aivan erityisesti insinöörikoulutukseen. Näin ollen vanhat teollisuusmaat eivät enää voi laskea edes sen varaan, että heille sentään jäävät tutkimuksen ja tuotekehityksen hyvin palkatut työpaikat vaikka tehdasteollisuus muuttaisikin edullisempien tuotantokustannusten perään muille maille vierahille.

Aasian uusilla teollisuusmahdeilla on kuitenkin myös omat heikkoutensa, jotka ainakin vielä lähitulevaisuudessa tulevat rajoittamaan heidän mahdollisuutensa kilpailla menestyksekkäästi tietyillä markkinoilla ja toimialoilla. Yksi tällainen Akilleen kantapää on koulutusjärjestelmä, joka mittavasta panostuksesta huolimatta ei ole pysynyt koulutetun työvoiman kysynnän räjähdysmäisen kasvun vauhdissa. Näin ollen maassa toimivat teknologiayritykset ovat itse joutuneet ottamaan yhä suuremman vastuun uusien työntekijöiden koulutuksesta, mikä tietenkin lisää kustannuksia. Lisäksi tuotantoon syntyy pullonkauloja, kun uusia työntekijöitä voi panna töihin vasta 2-6 kuukauden koulutusjakson jälkeen. Toinen heikko kohta – joka osittain liittyy koulutusjärjestelmän puutteisiin – on laatu, joka joidenkin tuotteiden kohdalla yhä edelleenkin painaa huomattavasti enemmän kuin hinta.

Maailmantalouden uusien jättiläisten kasvukivut eivät suinkaan anna vanhoille teollisuusmaille aihetta tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Ne osoittavat kuitenkin, että puheet hyvin koulutetun työvoiman ja laadukkaiden tuotteiden merkityksestä vanhojen teollisuusmaiden tärkeimpinä kilpailuvaltteina eivät ole pelkkiä kliseitä, vaan totisinta totta.

Lähde: Turun Sanomat/Talousliite 24.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Ravintola-ala tekee tänä vuonna kaikkien aikojen ennätystuloksen

Talouden nousukausi siivittää tänä vuonna ravintola-alalle kaikkien aikojen ennätystuloksen. Suomen hotelli- ja ravintolaliiton tutkimuspäällikkö Heikki Lankisen mukaan alan kokonaismyynti tulee olemaan vuonna 2006 yhteensä noin 5,6 miljardia euroa.
– Tämä on suurin luku alalla koskaan, Lankinen sanoo.

Kasvua on keskimäärin ollut noin 6-7 prosenttia. Myynti lähti Lankisen mukaan kovaan vauhtiin erityisesti vuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Sekä majoitus- että ruokamyynti ovat kovassa kasvussa. Sen sijaan alkoholin myynti on viime vuosina tasaisesti laskenut. Tänä vuonna siinäkin tosin on havaittavissa pientä nousua.

Lankisen mukaan noususuhdanne näkyy siten, että c-anniskeluluvin varustettujen ravintoloiden myynti on laskenut. Alkoholin kulutuksen sijaan ihmiset haluavat nyt satsata hyvään ruokaan ja ovat valmiita maksamaan siitä. Myös hotelleilla menee hyvin. Majoitusmyynti on kasvanut samaa vauhtia, kuin ruokamyynti. Erityisesti on kasvanut ulkomaalaisten liike- ja kokousmatkailu, joka lähti jyrkkään kasvuun jo vuoden 2005 puolella. Lankisen mukaan alan menestys vaihtelee kuitenkin suuresti eri alueilla. Turun seudulla kilpailu ravintola-alalla on ollut perinteisesti poikkeuksellisen kovaa.

Varsinais-Suomen hotelli- ja ravintolayrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Timo Kantolan mukaan myös Varsinais-Suomessa näkyy talouden hyvä vauhti ravintoloissa ja erityisesti hotelleissa. Kantolan mukaan hotelliyöpymisten määrän kasvu johtuu siitä, että yritykset ovat taas pitkän tauon jälkeen alkaneet panostaa erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Turun Osuuskaupan toimialajohtajan Jyrki Valanteen mukaan hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy ennen kaikkea yksityisten ihmisten itsensä hemmotteluna.
– Yritysten tilaisuudet ovat hyvin asiapitoisia kokouksia, eivät mitään suuria spektaakkeleja, hän luonnehtii.

Lähde: Turun Sanomat 24.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

Kuluttamisen sietämätön keveys

Kuinka pitkään maa voi kuluttaa enemmän kuin tienaa? Yksinkertainen kysymys, johon ei tunnu löytyvän oikeaa vastausta, kun maa on maailman mahtavin valtio Yhdysvallat. Yhdysvaltojen talous oli syöksymässä uhkaavaan lamaan vuosituhanteen vaihteessa. Yritysten tulokset romahtivat ja pörssikurssit ajautuivat suoraan pudotukseen. Hädän hetkellä maan keskuspankki Federal Reserve ei empinyt tarttua järeisiin otteisiin. Fed laski vuonna 2001 tärkeintä ohjauskorkoaan 11 kertaa ja se putosi 6,5 prosentista 1,75 prosenttiin. Samalla reaalikorko painui reippaasti pakkasen puolelle. Voimakasta taustatukea keskuspankki sai juuri virkaan astuneelta uudelta presidentiltä George W. Bushilta, jonka johtama uusi hallinto toteutti valtavat veronalennukset.

Yritysten sijasta talouden vetovastuu sysättiin tietoisesti tavallisille kansalaisille. Halpa raha ja veronalennukset toimivat kuten oli toivottu. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Aiemmin kulutusjuhlien vaikutus levisi tasaisesti yhteiskuntaan, mutta globaalissa maailmassa kaikki on toisin. Yhdysvaltalainen elinkeinoelämä on toki investoinut, mutta kotimaan sijasta Kiinaan ja muihin nouseviin talousmahteihin. Hurjasta talouskasvusta huolimatta työntekijät eivät ole nykyisessä noususuhdanteessa onnistuneet mittaamaan osaansa kasvusta, vaan palkkojen osuus kansantulosta on koko ajan supistunut. Kiinailmiön aikana työntekijöiden neuvotteluasema on selkeästi heikompi kuin aikaisempina nousukausina. Itse asiassa teollisuuden työpaikat ovat olleet nousukaudesta huolimatta jatkuvassa laskussa. Työpaikat ovat syntyneet palvelualoille ja näistäkin leijonanosa huonopalkkaisiin aputöihin.

Vaihtotaseen vaje kipusi alkuvuonna 432 miljardiin dollariin eli koko vuonna lähentelee jo 900 miljardin dollarin rajaa. Vaje on 6,6 prosenttia bruttokansatuotteesta. Periaatteessa kelluvan valuuttakurssin pitäisi korjata asia, mutta dollarin heikkeneminenkään ei ole vaikuttanut vaihtotaseen vajeeseen vielä mitenkään. Kun tehtaat on kerran viety ulkomaille, niin niitä on enää vaikea tuoda takaisin. Yhdysvaltojen vaihtotaseen vajeen ovat mahdollistaneet avokätiset lainaajat. Erityisesti Kiinan ja Japanin keskuspankit ovat olleet valmiita ostamaan amerikkalaisia velkapapereita. Kiinan kommunistisen puolueen päämaja vetää jo vertoja Roope Ankan kuuluisalle rahasäiliölle. Kiinan valuuttavaranto nimittäin hätyyttelee jo biljardin eli 1000 miljardin dollarin haamurajaa.

Varakkailla ja hyvää tulosta tekevillä yrityksillä olisi kykyä investoida Amerikkaan, mutta halujen kanssa voi olla toisin. Kiina ja muu asia ovat nykyään kasvun keskus, jonne amerikkalaistenkin yritysten on pakko mennä. Fed aloitti kesällä 2004 korkoruuvin kiristämisen. Tavoitteena on hillitä inflaatiota ja velkaantumista, mutta tulokset ovat vielä olleet olemattomat. Oikean korkotason löytäminen muistuttaa kuitenkin veteen piirretyn viivan metsästystä. Koronnostossa on aina se vaara, että kulutusjuhlat kääntyvät nopeasti ankaraksi krapulaksi, joka pahimmillaan halvaannuttaa koko talouselämän.

Lähde: Turun Sanomat 21.10.2006, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit