Talousahdinko kiristää jo useita telakan alihankkijoita

Vaikka suomalainen telakkateollisuus keinuu juuri nyt myötäaallon harjalla, kaikilla alihankkijoilla ei silti mene hyvin. Edellisviikolla konkurssiuhan koki naantalilainen Lindal Private Finland ja konkurssin partaalla ovat käyneet myös ainakin eurajokilainen Loipart, tammisaarelainen Hägert & Fältmarsch ja turkulainen Nefora. Kaksi viimeksi mainittua ovat yrityssaneerauksessa, Loipartin ja Lindalin osalta konkurssihakemus peruuntui velkojan saatua rahansa.

Monia alihankkijayrityksiä rahoittavan Finnveran aluejohtajan Markku Laineenojan mukaan kyse ei ole mistään yhtäkkisestä ilmiöstä.
– Tämä bisnes on koko ajan koventunut, kun ostajat ovat oppineet pelin hengen ja niillä on suuremmat resurssit käytettävissä kilpailutuksissa kuin alihankkijoilla, sanoo Laineenoja.
– Alihankkijat toimivat pienillä katteilla ja siksi on erityisen tärkeää, että ne laskevat urakkatarjouksensa kohdalleen. Siinä epäonnistuvat alihankkijat ovat aika usein uppoamisvaarassa, mutta aika usein ne sieltä myöskin nousevat. Se on alalla jatkuva ongelma, kyllähän tämä aika raakaa touhua on, Laineenoja sanoo.

Laineenoja uskoo, ettei Aker Yards varmasti hae tietoisesti alihinnoiteltuja tarjouksia, koska se on myös telakan kannalta lyhyt tie, mutta kovin ohuita marginaaleja tavoitellaan.
– Toisaalta jos niin ei tehtäisi, Suomessa ei olisi lainkaan telakkateollisuutta, Laineenoja muistuttaa.

Laineenojan mukaan alihankkijoiden keskuudessa toivotaan enemmän pitkäjänteistä yhteistyötä tilaajan ja toimittajan välillä.
– Kun esimerkiksi tehtiin viiden Voyager-laivan sarjaa, alihankkijat joutuivat silloin ensimmäisen laivan kohdalla opettelemaan ja etsimään tehokkaita menetelmiä, millä kustannuksia saadaan alas. Jotenkin nämä menetelmien kehittämisestä saadut edut pitäisi voida ottaa huomioon seuraavien laivojen urakoista kilpailtaessa, hän havainnollistaa.
Alihankkijoiden keskuudessa pidetään pulmana myös sitä, että maksupolitiikka on mennyt parin viime vuoden aikana entistä tiukemmaksi: alihankkijat saavat telakalta rahat aiempaa myöhemmin, koska myös laivojen tilaajat maksavat rahansa telakalle entistä hitaammin.

Aker Yardsin puolelta alihankkijoiden tukalaa tilannetta kommentoidaan hyvin lyhyesti, yksittäisten yritysten vaikeuksia ei lainkaan. Tuotantojohtaja Erik Skogströmin mukaan telakkayhtiön tavoitteena on ilman muuta koko verkoston menestyminen, koska se vahvistaa myös telakkayhtiön asemaa kilpailussa.
– Suomessa on eurooppalaisittain katsottuna alan vahvin verkosto ja siitä halutaan pitää kiinni, Skogström sanoo.
Vaikeuksien välttämiseksi hän toivoo verkostoyritysten kehittävän ja vahvistavan toimintaansa edelleen yhteistyössä Aker Yardsin kanssa. Verkoston ja telakan yhteisistä kehittämishankkeista laajin on tähän mennessä ollut Merike-hanke. Lisäksi on tehty useita kehitysprojekteja yksittäisten yritysten kanssa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin