Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2006

Ujojen aika?

Palvelukseen halutaan yhä sosiaalisempia ja ulospäinsuuntautuneempia työntekijöitä. Hyviä asiantuntijoita voi mennä hukkaan, kun ujoutta pidetään työelämässä epätoivottuna ilmiönä. Onko ujous kuitenkaan haitaksi työnteossa – ja miksi se sosiaalisuus on niin haluttu ominaisuus?

Työelämässä ei enää riitä, että osaa asiansa. Ihanteellinen työntekijä on rohkea, avoin ja reipas. Trendiominaisuus on sosiaalisuus. Ujolla ihmisellä voi olla vaikea löytää omaa paikkaansa, kun ympäristö arvostaa omalle luonnolle vieraasta käyttäytymistä: pitäisi haluta näkyä ja kuulua, tai muuten et ole hyvä työkaveri, hyvä työntekijä – hyvä tyyppi. Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on pohtinut ujojen asemaa työelämässä.
– Kyse ei ole ujojen humaanista puolustelusta, siis siitä, että sellaisetkin reppanat ansaitsevat paikan tässä maailmassa. Kyse on siitä, että mielikuvien, toisarvoisten asioiden ja paikkansa pitämättömien odotusten takia syrjäytetään työpaikkahaastatteluissa tiettyjen työtehtävien kannalta parhaita työntekijöitä. Tähän ei asiantuntijuutta korostavassa yhteiskunnassa olisi varaa, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Ujous, varautuneisuus ja syrjään vetäytyminen sosiaalisissa tilanteissa eivät ole hänen mukaansa sosiaalisen kehityksen häiriöitä eivätkä huonon itsetunnon merkkejä, vaan synnynnäisiä temperamenttipiirteitä. Temperamentilla tarkoitetaan niitä ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista ihmisistä. Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaalisuus kuuluu niihin temperamenttipiirteisiin, joihin kohdistuu huomattava yhteiskunnallinen arvostus. Länsimaisessa arvomaailmassa ihmisen pitää olla sosiaalinen ilman sen suurempaa miettimistä, miksi näin tulee olla. Sama sosiaalisuuden odotus pätee työelämässä.

– Tässä tapauksessa on ainakin osittain kyse termiin liitetyistä vääristä mielikuvista ja liian suurista odotuksista. Ajatellaan, että sosiaalinen ihminen on empaattinen, tulee kaikkien kanssa toimeen ja selviää kaikenlaisista sosiaalisista tilanteista.
Sosiaalisuus tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että ihminen on kiinnostunut muista ihmisistä, nauttii ihmisten seurasta ja on mieluummin seurassa kuin yksin.
– Ei muuta. Sosiaalisuutta parempi sana olisikin seurallisuus. Sosiaalinen ihminen voi olla myös empaattinen ja omata hyvät sosiaaliset taidot tai näin voi olla olematta.

Keltikangas-Järvinen tietää, että nykyajan verkottumisen vaatimus suosii sosiaalisia ihmisiä. Vastoin yleisiä odotuksia, Keltikangas-Järvisen mielestä tiimityöhön ei sinänsä tarvita kovin suurta sosiaalisuutta – eli tarvetta seurustella muiden kanssa. Sen sijaan tarvetta on hyvälle käytökselle sekä toisten arvostamiselle.

Myös psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila arvelee, että ujous käsitetään usein väärin. Mattila näkee ujoissa ihmisissä monia positiivisia ominaisuuksia, joista on vain hyötyä työelämässä. Ensinnäkin ujot ovat usein huolellisia ja pitkäjänteisiä, pyrkivät hyvään tulokseen laadullisesti.
Tarkkuuden lisäksi Mattila pitää ujoja ihmisiä vastuullisina. He huomioivat toisia ihmisiä oikeasti, eivätkä vain esitä. Siksi ujot voivat sopia hyvin esimerkiksi henkilöstöhallinnon johtajiksi.
Kolmanneksi hyväksi ominaisuudeksi Mattila listaa herkkyyden. Neljänneksi tulee kyky prosessoida asioita mielessä. Vastakohtana tälle Mattilan mielestä arvostetaan nykyään liikaa nopeaa päätöksentekoa.

Positiivisissa ominaisuuksissa on kuitenkin myös huonoja puolia. Hyvät ominaisuudet voivat aiheuttaa ujoille ihmisille myös ahdistusta. Kyky tehdä tarkkaa työtä ja kantaa vastuuta voi kääntyä rasittavaksi. Herkkä ihminen voi helpommin tuntea loukkaantuvansa ja pettyvänsä kuin vähemmän herkkä ihminen. Mattila arvostelee työhönottotilanteita, joissa painotetaan sosiaalisuutta, avoimuutta ja rohkeutta. Silloin ei mitata sitä, minkälainen työntekijä on kyseessä, vaan pinnallisia asioita. Paikan voi saada ihminen, joka vain osaa markkinoida omaa persoonaansa parhaiten.

Mutta pitäisikö ujon ihmisen pyrkiä olemaan työmarkkinoilla jotenkin vähemmän ujo? Lukea oppaita ja opetella olemaan erilainen kuin mihin suuntaan oma temperamentti vie? Keltikangas-Järvisen mielestä asia riippuu siitä, onko asiasta ujolle ihmiselle oikeasti haittaa vai ei.
– Jos ihminen ujouden takia jättää käyttämättä tilaisuuksia, joihin hän oikeasti haluaisi, hänen pitäisi opetella hallitsemaan ujouttaan. Ujouden tunne ja siitä seuraava käytös ovat eri asioita. Ujouden tunteesta ei tarvitse päästä eroon – ei se ole tunnetta kummempi asia – mutta ihminen voi opetella malleja, miten hän toimii, kun ujous valtaa, niin ettei mikään hänen oikeasti toivomansa mene sivu suun. Ujouden tunne seuraa ihmistä läpi elämän, mutta hän voi oppia hallitsemaan sitä niin, että vähitellen hän ei enää oikeastaan edes huomaa olevansa ujo.

Lähde: Turun Sanomat 30.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

Suomalaiset pk-yritykset unohtaneet brändin ja imagon

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole ymmärtäneet tarpeeksi hyvin brändin, imagon ja muotoilun merkitystä yritystoiminnalleen. Talouden globalisoituessa ja verkottuessa sekä teollisuuden kasvattaessa alihankintaketjujaan, pk-yrityksille oman identiteetin vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää. Aseina käytetään brändin ja imagon luomista.
– Pk-yritykset ovat juuri nyt erittäin suuressa murrosvaiheessa; ja ne ovat parhaillaan luomassa näkyvämpää omakuvaa. Tänä päivänä pk-yritykset kilpailevat siitä, kuka pystyy tekemään enemmän omia oivalluksia, kertoo teollisuustalouden professori Kim Wikström Åbo Akademista.

Pelkkä mainostoimiston silottelu ei kuitenkaan riitä, vaan brändäyksen ja imagon luomisen pitää olla kiinteä osa yritystä, eikä ainoastaan kulkea jossain siellä sivussa.
– Ne ovat keskeisiä kilpailutekijöitä tulevaisuudessa, hän huomauttaa.
Wikström painottaakin luovuuden ja innovatiivisuuden tärkeyttä yritystaloudessa.
– Meillä valmistetaan kyllä laatua, mutta pienet yritykset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten tärkeä merkitys imagolla tai muotoilulla voi olla yrityksen menestykseen. Kyllä hyvä insinööri osaa tehdä hyvää, halpaa ja helppokäyttöistä, mutta sen pitää myös myydä. Ja siihen tarvitaan muotoilua.

Tekes on rahoittanut teollisen muotoilun teknologiaohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä muotoilusta merkittävä osa kansallista kilpailukykyä. Ohjelman kokonaisbudjetti on 27 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa puolet.
– Sillä halutaan rohkaista erityisesti pk-yrityksiä ja yrittäjiä käyttämään enemmän brändejä ja muotoilua hyväkseen, kertoo teollinen muotoilija Arto Ruokonen, joka toimi projektin ohjelmapäällikkönä.
– Suomalaiset pk-yritykset käyttävät muotoilua projektitasolla, mutta eivät strategisesti, hän kritisoi.
Muotoilun ja brändin tärkeys yritykselle mitataan hänen mukaansa niin, että mitä lähempänä kuluttajaa tuote on, sitä tärkeämpää muotoilu ja brändi yritykselle on. Ruokonen kertoo, että par’aikaa on syntymässä muotoilun johtamisen käsikirja, joka auttaa muotoilijoiden ja bisnesmaailman kohtaamista.
– Kirja kertoo firmojen johtajille bisneskielellä miten muotoilu voi auttaa kasvussa, tuottavuudessa ja kannattavuudessa.

Lähde: Turun Sanomat 29.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

YIT vähentämässä 300 työntekijää

Rakennuskonserni YIT on vähentämässä 300 työntekijää verkkopalveluistaan . Yhtiö kertoi yt-neuvottelujen alkamisesta perjantaina. YIT perusteli vähennystarvetta verkkopalveluiden tilauskannan supistumisella ja liikevoiton romahtamisella. Teleoperaattorit ovat vähentäneet investointejaan, ja laajakaistaliittymienkin kysyntä on heikentynyt. Työntekijöille irtisanomisuhka ei tullut täytenä yllätyksenä, sillä tuloksen hiipuminen on havaittu. Noin 300 työntekijän vähennys 1 200 työntekijän yksiköstä tuntui silti ylimitoitetulta. Turussa YIT:n verkkopalveluissa työskentelee 60 henkilöä. YIT ei kuitenkaan halua vielä eritellä, mitä yksiköitä yt-neuvottelut koskevat.

Lähde: Turun Sanomat 29.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

Öljyn hinnannousu antaa kilpailuedun metsäyhtiöille

Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto näyttivät jälleen kerran, mitä viivan alle jää. Varsinainen liiketoiminta on vain niukasti kannattavaa. Metsäyhtiöiden konsultointiin erikoistuneen Pöyry Consultingin hallituksen puheenjohtaja Rainer Häggblom ei näe metsäteollisuuden tilannetta kuitenkaan synkkänä. Jos yhtiöt toteuttavat muuttuneen markkinatilanteen edellyttämät sopeuttamisohjelmat, kannattavuus kohenee. Häggblom pitää metsäteollisuutta lisäksi pitkällä aikavälillä kasvualana. Öljyn hinnannousu tuo kilpailuetua kuitupohjaisille tuotteille.
– Verrataanpa esimerkiksi muovi- ja kartonkilaatikkoa keskenään. Öljyn hinnannousun pysähdystä on vaikea kuvitella, ja sen takia synteettiset tuotteet häviävät kuitupohjaisille tuotteille, Häggblom arvioi.

Paitsi öljyn hinnannousu, myös uudet älytarrasovellukset antavat Häggblomin mukaan metsäsektorille kasvun mahdollisuuksia.
– Ei kannata ajatella, että ala on pysyvästi huonojen tulosten tilassa. Maailmassa on metsäyhtiöitä, jotka menestyvät erittäin hyvin, kun kustannukset ovat hallussa. Samaan aikaan tämä on edelleen kasvubisnes, Häggblom muistuttaa.

Myös paperitehtaiden rakentaminen markkinoiden ääreen on välttämättömyys. Häggblom muistuttaa, että Kiinaan investoitavat paperikoneet eivät ole kuitenkaan uhka, koska Kiina joutuu joka tapauksessa ostamaan kuidun muualta. Paperin tuottaminen lähellä markkinoita ja tuotannon ylikapasiteetin purkaminen Euroopasta ovat syitä, joiden vuoksi suomalaisetkin metsäyhtiöt sopeuttavat toimintojaan.
– Nyt on menossa sopeuttamisvaihe uuteen maailmanjärjestykseen, Häggblom summaa.

Uusi maailmanjärjestys ei kuitenkaan merkitse Häggblomin mielestä sitä, että alan työpaikat vähenisivät dramaattisesti Suomessa. Vähennys tapahtuu hallitusti sitä mukaa, kun modernisointi tehtaissa etenee.
– Ei Suomessa mitään kriisiä ole. Jonkin verran tehdaspaikkoja vähenee, mutta ei paniikkimielialaan ole mitään syytä, Häggblom arvioi.
Hänen mukaansa Kiina-ilmiön negatiiviset seuraukset eivät ole metsäteollisuudessa läheskään niin mahdollisia kuin yksinkertaisessa elektroniikkateollisuudessa, jossa työn kustannus näyttelee paljon merkittävämpää roolia. Paperiteollisuudessa työ ei yhdessä yössä siirry Kiinaan. Tehokkuuden parantamisen takia Häggblom peräänkuuluttaa Stora Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän tavoin ulkoistamisten nopeuttamista.
– Ylikapasiteettia puretaan tehtaita sulkemalla. Se missä se tapahtuu, riippuu kilpailukyvystä, Häggblom muistuttaa.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

Teknologiateollisuuden yritykset kasvavat ulkomailla

Teknologiateollisuuden tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävät investoinnit ovat pysyneet Suomessa edelleen alhaalla. Toimialan investoinnit painottuvat Suomessa enemmän tuotannon tehostamiseen kuin esimerkiksi uusiin tuotantoyksiköihin.
– Yritykset kasvavat muualla. Ne eivät kasva Suomessa vaan kasvuun tähtäävät investoinnit tehdään nopeasti kehittyvien talouksien alueella, totesi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää torstaina Helsingissä.

Alan suomalaisyritykset ovat investoineet erityisesti Kaukoitään, Keski- ja Itä-Eurooppaan. Samoilla suunnilla lisääntyy voimakkaimmin myös yritysten henkilöstömäärä. Suomessa työntekijämäärä on lisääntynyt vuoden vaihteesta 2 500 työntekijällä. Edellisinä vuosina työntekijämäärät ovat olleet laskussa. Kun alan yritykset vähensivät väkeään Suomessa vuosina 2002-2005 noin 16 500 työntekijällä, ne lisäsivät väkeään samaan aikaan ulkomaisissa tytäryhtiöissään 39 000:lla.

Edelleen teknologiateollisuuden suomalaisyritykset työllistävät kuitenkin enemmän ihmisiä kotimaassa kuin ulkomailla. Mäenpään mukaan on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin asetelma vaihtuu. Mäenpää ei näe muutoksessa mitään pahaa, sillä esimerkiksi Ruotsissa toimialan yritykset työllistävät jo nyt enemmän väkeä ulkomailla kuin kotimaassaan. Mäenpään on sen sijaan ”varsin” tyytyväinen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitykseen teknologiateollisuudessa. Myös lähikuukausien kehitys näyttää hänen mukaansa hyvältä.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työn perässä liikkuva saa tukea ja kuntien tuloihin rapsahtaa lisiä

Työllisyyden, kuntien ja hyvinvoinnin budjetiksi valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) luonnehti torstaina juuri valmistunutta ehdotusta ensi vuoden talousarvioksi.
– Työllisyys on budjetin erityishaaste, ministeri huomautti.
Ensi vuoteen on voitu varautua hyvissä talousnäkymissä. Kasvun esteeksi voi nousta se, että työ ja tekijät eivät kohtaa. Budjettiin on siksi leivottu useita esityksiä, joilla ongelmaa yritetään helpottaa.

Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta vaalikaudella ei täyttyne. Uusia työpaikkoja on syntynyt kesäkuuhun mennessä 60 000. Luvut eivät tuosta liioin parane, jos työvoima ei kulje nykyistä vauhdikkaammin. Tuntuvimmin työn perässä liikkuvia tuetaan, kun työmatkakulujen vähennysoikeus nousee ensi vuonna 4 700 eurosta 7 000 euroon vuodessa. Budjetti kasvattaa myös työnhakumatkan avustusta ja pidentää matka-avustusta, jos työmarkkinatuen saaja lähtee kokopäivätöihin oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Irtisanomisen ja työttömyyden uhatessa työvoimatoimisto voi myöntää myös muuttoapua enintään 500 euroa. Työnvälityksen toimivuutta kohennetaan 15 miljoonalla lisäeurolla. Rakennemuutoksesta kärsiville paikkakunnille budjetti lupaa lisää tukea 30 miljoonaa euroa.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden laskutrendi yhä vahva Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 800 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden kesäkuusta 2 500 henkilöllä eli 11,9 prosentilla. Tämä vähennys oli toiseksi ripeintä koko maassa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kuitenkin kasvoi 2 100 henki­löllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäkuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,0% (9,3 %, 06/2005) ja koko maassa 9,6 % (10,7 %, 06/2005).

Uusia avoimia työpaikkoja 23 % enemmän kuin vuosi sitten
Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 400 kappaletta. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti hoiva-alalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla ja metallialalla. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna kesäkuun aikana 5 900 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3 300.

Pitkäaikaistyöttömyyskin vähenee ripeästi
Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 22 prosentilla 2 100 henkilöön vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 4 300, eli määrä supistui 22 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 9 prosentilla.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa ammattiryhmissä
Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti kone­paja- ja rakennusmetallityössä (-390 henkilöä/ -23 %), mutta muissakin teolli­suuden ammateissa sekä kuljetus-, hoiva-, hotelli- ja ravintola-alalla työttömyys väheni voimakkaasti.

Työhallinnon toimenpiteissä 2,5 % työvoimasta
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa kesäkuun lopussa 5 700 henkilöä, eli 1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli kesäkuun lopussa 2 400 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työmarkkinatuella työharjoittelussa oli 610 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 490 henkilöä.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2006

Talousahdinko kiristää jo useita telakan alihankkijoita

Vaikka suomalainen telakkateollisuus keinuu juuri nyt myötäaallon harjalla, kaikilla alihankkijoilla ei silti mene hyvin. Edellisviikolla konkurssiuhan koki naantalilainen Lindal Private Finland ja konkurssin partaalla ovat käyneet myös ainakin eurajokilainen Loipart, tammisaarelainen Hägert & Fältmarsch ja turkulainen Nefora. Kaksi viimeksi mainittua ovat yrityssaneerauksessa, Loipartin ja Lindalin osalta konkurssihakemus peruuntui velkojan saatua rahansa.

Monia alihankkijayrityksiä rahoittavan Finnveran aluejohtajan Markku Laineenojan mukaan kyse ei ole mistään yhtäkkisestä ilmiöstä.
– Tämä bisnes on koko ajan koventunut, kun ostajat ovat oppineet pelin hengen ja niillä on suuremmat resurssit käytettävissä kilpailutuksissa kuin alihankkijoilla, sanoo Laineenoja.
– Alihankkijat toimivat pienillä katteilla ja siksi on erityisen tärkeää, että ne laskevat urakkatarjouksensa kohdalleen. Siinä epäonnistuvat alihankkijat ovat aika usein uppoamisvaarassa, mutta aika usein ne sieltä myöskin nousevat. Se on alalla jatkuva ongelma, kyllähän tämä aika raakaa touhua on, Laineenoja sanoo.

Laineenoja uskoo, ettei Aker Yards varmasti hae tietoisesti alihinnoiteltuja tarjouksia, koska se on myös telakan kannalta lyhyt tie, mutta kovin ohuita marginaaleja tavoitellaan.
– Toisaalta jos niin ei tehtäisi, Suomessa ei olisi lainkaan telakkateollisuutta, Laineenoja muistuttaa.

Laineenojan mukaan alihankkijoiden keskuudessa toivotaan enemmän pitkäjänteistä yhteistyötä tilaajan ja toimittajan välillä.
– Kun esimerkiksi tehtiin viiden Voyager-laivan sarjaa, alihankkijat joutuivat silloin ensimmäisen laivan kohdalla opettelemaan ja etsimään tehokkaita menetelmiä, millä kustannuksia saadaan alas. Jotenkin nämä menetelmien kehittämisestä saadut edut pitäisi voida ottaa huomioon seuraavien laivojen urakoista kilpailtaessa, hän havainnollistaa.
Alihankkijoiden keskuudessa pidetään pulmana myös sitä, että maksupolitiikka on mennyt parin viime vuoden aikana entistä tiukemmaksi: alihankkijat saavat telakalta rahat aiempaa myöhemmin, koska myös laivojen tilaajat maksavat rahansa telakalle entistä hitaammin.

Aker Yardsin puolelta alihankkijoiden tukalaa tilannetta kommentoidaan hyvin lyhyesti, yksittäisten yritysten vaikeuksia ei lainkaan. Tuotantojohtaja Erik Skogströmin mukaan telakkayhtiön tavoitteena on ilman muuta koko verkoston menestyminen, koska se vahvistaa myös telakkayhtiön asemaa kilpailussa.
– Suomessa on eurooppalaisittain katsottuna alan vahvin verkosto ja siitä halutaan pitää kiinni, Skogström sanoo.
Vaikeuksien välttämiseksi hän toivoo verkostoyritysten kehittävän ja vahvistavan toimintaansa edelleen yhteistyössä Aker Yardsin kanssa. Verkoston ja telakan yhteisistä kehittämishankkeista laajin on tähän mennessä ollut Merike-hanke. Lisäksi on tehty useita kehitysprojekteja yksittäisten yritysten kanssa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Ulkomaille lähdetään nykyään opiskelemaan firman kautta

Suomalaiset tutkinnonsuorittajat ovat perinteisesti hakeneet omatoimisesti ulkomaiseen korkeakouluun. Uudehko ilmiö alalla ovat yritykset, jotka hoitavat paperityön ja järjestävät opiskelupaikan opiskelijan puolesta.
– Kutsumme itseämme opiskelumatkatoimistoksi. Jos verrataan tätä tavalliseen matkailuun, jotkut haluavat lähteä reppu- ja toiset pakettimatkalle, suomalaisia opiskelijoita Virolaiseen Concordia Audentes -korkeakouluun järjestävän Springhousen projektipäällikkö Riku Vassinen kuvailee.
Tallinnassa sijaitsevaan yksityiseen yliopistoon matkaa Springhousen kautta hieman yli 120 suomalaista opiskelijaa vuodessa. Vassisen mukaan lukuvuodesta maksettava alle 3 000 euroa on suomalaisittain kallis, mutta yleiseurooppalaisessa vertailussa halpa hinta laki- tai kauppatieteen tutkinnosta.

Opintotuki menee lukukausimaksuun

Keväällä Puolalanmäen lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut turkulainen Cudjoe Nkegbe on lähdössä elokuussa opiskelemaan taloustiedettä Viroon Springhousen kautta. Tiedon hän löysi sattumalta internetistä.
– Hain ensisijaisesti Turun AMK:n liiketalouden linjalle, mutta en päässyt edes pääsykokeisiin. Onneksi tällainenkin mahdollisuus oli olemassa, Nkegbe kertoo.
Otettuaan yhteyttä Springhouseen Nkegbelle lähetettiin tietopaketti koulusta, kutsu englanninkieliseen haastatteluun sekä 180 euron varausmaksu. Haastattelun lisäksi ainoa pääsyvaatimus oli pitkä englanti, josta vaadittiin vähintään cum lauden arvosana.
– Mielestäni alle 3 000 euroa lukuvuodesta on kohtuullinen maksu. Opintotuki korvaa siitä suuren osan, mutta sitten täytyy luultavasti hankkia Tallinnasta työpaikka, että pystyy elättämään itsensä, Nkegbe veikkaa.

Yritysten osuus vielä vähäinen

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen Cimon mukaan viime vuonna Suomesta lähti opiskelijavaihtoon 8 487 ja kokonaista tutkintoa suorittamaan 4 373 henkilöä.
Luvut perustuvat Kelan myöntämiin opintotukiin, joten ne eivät täysin vastaa oikeaa opiskelijamäärää.
Joka tapauksessa välitysfirmojen kautta ulkomaille lähtevät opiskelijat ovat vain pieni osa koko määrästä. Mikko Nieminen Cimon tiedotuksesta ei tiedä Springhousen lisäksi kuin muutaman muun vastaavan yrityksen.
Ulkomailla opiskelussa kannattaa ottaa huomioon myös opintojen vastaavuudet eri maissa. Yleiseurooppalainen opintopistejärjestelmä helpottaa eri maissa tehtyjen opintojen vertailua, mutta silti esimerkiksi Virossa tehty lakitieteen tutkinto ei käy sellaisenaan Suomessa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Perutut vuorot ja alipalkkaus kiusaavat sesonkityöläistä

Kupittaan maauimalaa tarkkaileva Antti Mäkinen voi laskea itsensä tyytyväisten kesätyöntekijöiden joukkoon. Kesäkuun vaihteesta uimavalvojana työskennellyt Mäkinen solmi työsopimuksensa kirjallisena, eikä epäselvyyksiä ole esiintynyt.
– Ensimmäinen palkka olisi tosin tullut vasta heinäkuun puolella, mutta siitäkin päästiin neuvottelemalla sopuun, toista kesää Turun kaupungilla työskentelevä Mäkinen kertoo.
Kesäkausi herättää silti joka vuosi henkiin sesonkityöläisyyteen liittyvät työsopimusongelmat erityisesti palvelualoilla. Vaikka kesätyöntekijäksi päätyvä nuori ei kuuluisi ammattiliittoon, alakohtainen työehtosopimus koskee häntäkin.

Toimitsija Maija Salo Palvelualojen ammattiliiton Turun toimistosta kertoo, että hankaluudet säilyvät samoina. Alipalkkaus on suurin ongelma sekä koko liitossa että sesonkityöntekijöiden kohdalla.
– Lisäksi työsopimusta ei ehkä tehdä sesonkityöntekijän kanssa ollenkaan, eikä työnantaja välttämättä ole myöskään halukas ottamaan vastaan työntekijän verokorttia, Salo kertoo.
Tällöin työntekijä todennäköisesti tekee huomaamattaan pimeää työtä, josta ei makseta veroja.
Sesonkitöihin liittyvä ongelma on säävaraus, jota monet työnantajat soveltavat pitkälti omalla vapaudellaan. Vain tarvittaessa töihin tulevan periaatteella työsuhteessa olevan vuorot voivatkin selvitä hetkeä aiemmin. Säännöllistä työvuoroa ei voida perua sateen vuoksi.
– Jos on sovittu, että työaika on jokin tuntimäärä päivässä, työnantaja on velvollinen antamaan työajat viikkoa etukäteen, järjestösihteeri Anita Spring SAK:sta kertoo.
Yleisimmiksi kesätyöntekijöiden ongelmiksi Maija Salo nostaa myös sovituissa työajoissa pysymisen, ylityökorvausten maksamisen ja lomien lainmukaisen kertymisen. Työn alkamispäivästäkin voi tulla erimielisyyksiä.
– Jos työjaksosta ei ole tehty kirjallista sopimusta, sään vuoksi jäätelönmyynnin aloitus tai terassikausi voi lykkääntyä, hän muistuttaa.
Varsinkin alaikäisten tai vasta täysi-ikäistyneiden nuorten kesätöiden osalta Salo korostaa taas kerran vanhempien vastuuta.
– Paras keino olisi, että vanhempi seuraisi jo kotona, että kaikki työsopimusehdot täyttyvät.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit