Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2006

Turkuun neljä uutta AMK-linjaa

Turun ammattikorkeakoulussa alkaa neljä uutta ylemmän AMK-tutkinnon linjaa syksyllä 2007. Opetusministeriön päätöksen mukaisesti Turussa aloitetaan yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen, rakentamisen, sosiaalialan sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkintoihin johtavat koulutuslinjat.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettusen mukaan tavoitteena on saada master-tason ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisimman monelle alalle, jotta työelämässä toimivat ammattikorkeakoulun käyneet voisivat syventää ammattitaitoaan ja pätevöityä oman alansa opettajiksi tai julkisen sektorin virkoihin.

Lähde: Turun Sanomat 30.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Ammattikorkeiden yhteishaku laajenee

Ammattikorkeakoulujen yhteishaku laajenee ensi vuonna. Aikuis- ja vieraskieliselle koulutukselle on tulossa oma nettihaku ja omat valtakunnalliset hakuajat. Haut eivät ole päällekkäisiä, vaan käytännössä ammattikorkeakouluihin on ensi vuonna kolme erillistä yhteishakua: nuorten-, aikuisten- ja vieraskieliseen koulutukseen.

Järjestelmän tarkoituksena on helpottaa koulutukseen hakevien asemaa ja tiedonsaantia. Myös ulkomaiset hakijat saavat entistä paremmin tietoa suomalaisesta korkeakoulutuksesta. Opetushallituksen mukaan sekavien hakuaikojen yhtenäistäminen on askel laadukkaampaan palveluun. Uudistusten yhteydessä aikuis- ja vieraskieliseen koulutukseen on myös laadittu suositukset yhteisiksi valintaperusteiksi.

Lähde: Turun Sanomat 28.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

AMK ja kauppakorkea opiskelijavaihtoon syksyllä

Turun ammattikorkeakoulu ja kauppakorkeakoulu solmivat eilen sopimuksen opiskelijoiden joustavasta opinto-oikeudesta. Sopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opintoja myös toisessa korkeakoulussa elokuun alusta lähtien.

Korkeakoulujen tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteistyötään ja työnjakoa sekä vähentää päällekkäisyyksiä. Sopimuksen myötä opintotarjonta monipuolistuu ja opiskelijoiden valinnan mahdollisuudet kasvavat.

Sopimuksen toivotaan lisäävän myös kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta. Kumpikin korkeakoulu päättää itse periaatteista, joiden perusteella opinto-oikeuksia myönnetään. Sopimus ei koske opinnäytetöiden ohjausta, oppimateriaalien vaihtoa tai ostamista eikä opiskelua avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Lähde: Turun Sanomat 27.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

It-ala menettänyt nuorten kiinnostusta

Viime vuosina hyvässä nosteessa liitänyt informaatioteknolgian ala kärsii tällä hetkellä jonkinlaisesta imago-ongelmasta. Selvimmin tämä näkyy korkeakoulujen tietotekniikkaan liittyvien oppiaineiden hakijamäärien vähenemisenä. Suuntaus on valtakunnallinen.

– Kyllä tilastot sen selvästi osoittavat, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi harmittelee. Olemme me sitä hieman ihmetelleet, mistä hakijamäärien vähenemisessä on kyse. Ehkäpä ohjelmoiminen on vain niin kovaa työtä, että se hirvittää nuoria. Työt seuraavat usein kotiin, eikä palkitsevuuskaan ole aina huippuluokkaa, Suomi lisää.

Myös Turun yliopistossa on huomattu, että tietotekniikan ala ei enää kiinnosta nuoria entiseen tapaan.

– Osasimme kyllä ennakoida, että hakijamäärät vähenevät. Osittain tilanne johtuu ikäluokkien pienenemisestä, mutta viime vuosina it-alan viehätys on myös karissut. Yritykset ovat saneeranneet väkeä ulos, ja tilanne saattaa näyttää sellaiselle, että varmaa työpaikkaa ei alalla ole välttämättä tarjolla, opettajatutor Erkki Innola Turun yliopiston informaatiotieteiden laitokselta pähkäilee.

Oikeasti alalla on edelleenkin hyvä työtilanne, vaikka tilanne hieman onkin vaikeutunut. Oppilaitoksissa hakijamäärien kehitystä seurataan huolestuneina. Suomi pelkää, että it-alalle on odotettavissa ankara työvoimapula, varsinkin kun tietotekniikan tarve yhteiskunnassa on koko ajan kasvussa. It-alan yrityksistä on viestitetty, että korkeakoulutetuille tietotekniikan osaajille ei opeteta sellaisia asioita, joista yrityksille olisi hyötyä.

Lähde: Turun Sanomat 26.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Wärtsilän ja Finluxin irtisanotut onnistuneet löytämään töitä

Suurten teollisuusyksiköiden lopettaessa Turussa työttömiksi jääneet ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2004 lopussa suljettu Wärtsilän Turun moottoritehdas jätti työttömäksi yli 400, joista työttömien työnhakijoiden määrä on jo pudonnut olemattomiin. Koulutuksessa on nelisenkymmentä wärtsiläläistä. Finluxin tehtaalta työttömiksi jääneistä yli 400 työntekijästä työttöminä on nyt noin 120 henkilöä. Leafin kohdalla tilanne on vielä auki, sillä osa henkilöstöstä on edelleen Leafilla töissä. Kaikkiaan reilun 400 karkkitehtaan irtisanotusta työttöminä on tällä hetkellä vajaat 120 henkilöä.

Suurten yksiköiden lakkauttamisesta huolimatta työvoimaa tarvitaan etenkin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, joissa laivanrakennus kukoistaa. Toisin kuin metalliala ja elektroniikan kokoonpano, elintarviketeollisuus ei kykene alueella tarjoamaan samaan malliin töitä. HK Ruokatalon Turun lihavalmistetehtaan lopetus lisää elintarvikealan työttömiä liki 300:lla. Esimerkiksi Leafin väestä pari- kymmentä ihmistä on työvoimatoimiston mukaan parhaillaan koulutuksessa. Leafilaisia on kiinnostanut etenkin hoitoalalle kouluttautuminen.
– Koulutus on yleisestikin tuottanut varsin hyvää tulosta, sillä työvoimakoulutuksen jälkeen yli 60 prosenttia työllistyy, kertoo työvoimakoulutuksesta vastaava osastonjohtaja Hanna Myllynen.

Varsinais-Suomessa työttömyys yli vuoden ajan laskenut valtakunnan tasoa ripeämmin. Viime vuodesta työttömyys on pudonnut noin 15 prosenttia. Työpaikkoja on syntynyt etenkin hoito- ja metallialalle, kun taas akateemisilta ja teknisiltä aloilta paikat ovat vähentyneet. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysluvut ovat viime vuoden kuluessa laskeneet eniten Vakka-Suomessa, jossa alaspäin on tultu viime vuodesta 28 prosenttia. Syynä on Pusilan mukaan Uudenkaupungin autotehdas, jonka tilanne nostaa koko seutukunnan kokonaistyöllisyyttä.

Etenkin nuorisotyöttömyys on Varsinais-Suomessa alentunut vuoden sisällä runsaasti. Työttömiä alle 25-vuotiaita on nyt 27 prosenttia eli 1 500 henkeä edellisvuotta vähemmän. Veli-Matti Vesterisen mukaan työllistyneet nuoret ovat sijoittuneet laajasti eri aloille.
– Hyvässä työmarkkinatilanteessa on nuorten kannalta se riski, että tyydytään siihen että on töitä eikä viitsitä hankkia ammattia. Nämä henkilöt ovat ensimmäisenä vaarassa pudota kyydistä tilanteen muuttuessa. Tässä voi olla jopa uuden rakennetyöttömyyden alku, Veli-Matti Vesterinen arvioi.

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Satakunnan työttömyys vähentynyt tuntuvasti

Satakunnan työllisyystilanne kohentui toukokuussa paremmaksi kuin vuosiin. Työttömien työnhakijoiden määrä putosi Olkiluoto 3 ja telakkateollisuus vetureinaan etenevässä maakunnassa yli 700:lla ja työttömyysprosentti laski 10,5:een. Lomautettujenkin määrä väheni kolmanneksen jääden alle 400:n. Vuoden takaiseen verrattuna Satakunnan työttömien määrä on pudonnut lähes 1 400:lla.

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työvoimapula kaipaa apua ulkomailta ja muutosta tukiin

Suomella on kiire varautua pitkään hitaan talouskasvun aikaan, joka häämöttää ensi vuosikymmenellä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen mukaan noin 15 vuotta kestänyt historiallisen pitkä nopean kasvun kausi on vähitellen taittumassa. Vanhenevaa Suomea uhkaa pula työvoimasta ja sen mukana verotuloista, joilla pitäisi maksaa paisuvat hoivapalvelut.
– Elämme nyt varautumisen aikaa, Pekkarinen sanoi tiistaina esitellessään ministeriön suhdanne-ennustetta.

Pekkarinen näki kolme suurta kysymystä. Miten julkinen talous selviää vanhenevan väestön menoista, miten työvoiman saatavuus varmistetaan ja miten tuottavuutta saadaan nostettua? Työvoimapula on jo nyt ongelma monilla aloilla ja pulmat pahenevat.
– Työvoiman koulutus ja liikkuvuus sekä sosiaaliturvajärjestelmä ja maahanmuutto pitäisi sisällyttää strategiaan, Pekkarinen esitti.
Esimerkiksi kunnissa tuottavuutta pitäisi Pekkarisen mukaan nostaa hyödyntämällä tietotekniikkaa nykyistä paremmin.

Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi alkuvuonna 3,3 prosenttiin. Valtiovarainministeriön mukaan talous on nyt aallon harjalla.
– Vauhti alkaa hidastua, mutta kasvuluvut pysyvät ensi vuonnakin vielä varsin hyvinä, Pekkarinen sanoi.
Viime vuonna uusia työpaikkoja syntyi yli 50 000. Valtiovarainministeriö ennustaa, että tänä vuonna lisää saadaan vielä 30 000 uutta työpaikkaa. Loppuvuotta kohti työllisyyden paraneminen hiipuu.

Lähde: Turun Sanomat 21.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden laskutrendi vahva Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli toukokuun lopussa 16 600 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden toukokuusta 3 100 henkilöllä eli 15,6 prosentilla. Tämä vähennys oli ripeintä koko maassa. Työttömyyden lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä. Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,1% (8,6 % , 05/2005) ja koko maassa 8,8 % (9,8 % , 05/2005).

Uusia avoimia työpaikkoja 41 % enemmän kuin vuosi sitten
Toukokuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 800 kappaletta eli 3% vähemmän kuin vuosi sitten. Toukokuun aikana tuli kuitenkin työpaikkoja täytettäväksi huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti hoiva-alalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla ja metallialalla. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna toukokuun aikana 8 000 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 5 000.

Pitkäaikaistyöttömyyskin alkanut vähetä ripeästi
Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 27 prosentilla 1 500 henkilöön vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on helpottunut jossain määrin. Yli vuoden työttömänä olleita oli 4 300, eli määrä pienentyi 21 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 14 prosentilla. Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa toukokuun lopussa 6 700 henkilöä, eli 1% enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyys vähenee teollisuuden monissa ammattiryhmissä
Viime vuoden toukokuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti kone­paja- ja rakennusmetallityössä (-440 henkilöä/ -26 %), mutta muissakin teolli­suuden ammateissa sekä hoiva-, hotelli- ja ravintola-alalla työttömyys väheni voimakkaasti.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2006

Ict-ala kulkee myötätuuleen

Ammattitaitoisten työntekijöiden puute on Turun seudun tietotekniikkayritysten suurin päänsärky. Tämä selviää kuuden kauppakamarin tekemästä tuoreesta ict-barometristä. Muuten Turun seudun ict- eli tieto- ja viestintäteknologia-alalla menee mukavasti ja myös yritysten odotukset ovat lujat. Turun seudulla yli puolet yrityksistä odottaa sekä yleisten suhdanteiden että oman kannattavuutensa paranevan tulevaisuudessa. Noin kolmannes yrityksistä aikookin palkata lisää väkeä. Turun seudulla yksikään kyselyyn vastanneista yrityksistä ei suunnitellut työvoiman supistamista.

Tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi Turun kauppakorkeakoulusta on jo hyvin huolissaan työvoimatilanteesta. Hän ennustaa alalle ankaraa työvoimapulaa. Suomen mukaan ongelma ei ole kotikutoinen vaan pikemminkin yleismaailmallinen. Tietotekniikka ei kiehdo nuoria, vaikka tietotekniikan käyttö leviää vääjäämättä lähes kaikkialle yhteiskuntaan. Perinteisen tiedonkäsittelyn ohella langattomuus, internetin voittokulku ja digi-tv vaativat toimiakseen valtavan määrän tietoteknisiä osaajia.

Lähde: Turun Sanomat 16.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

Starckjohann laajentaa Turun Pansiossa

Terästukkuri Starckjohann laajentaa toimintaansa Turussa. Yhtiö rakentaa Pansioon uutta toimitilaa noin 7 000 neliötä. Laajennuksen myötä Starckjohann palkkaa tänä vuonna 3-5 uutta työntekijää ja yhtiön tarkoituksena on lisätä väkeään Turussa ensi vuonna samalla tahdilla. Yhtiöllä on töissä Turussa nykyään 70 henkeä.

Tuotantojohtaja Ilpo Valtonen kertoo, että telakka- ja konerakennusalan hyvä veto heijastuu myös terästukkurin työhön. Hyvän kysynnän ohella myös asiakkaiden vaatimukset ovat nousseet. Teräksen jatkojalostajat haluavat tuotteet entistä valmiimpina käyttöönsä. Starckjohannin laajennukseen tuleekin uusi sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinja.

Lähde: Turun Sanomat 6.6.2006, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit