MyJobCafe.net

Teknologiateollisuuden työvoima määrä Suomessa kääntyi alkuvuodesta aavistuksenomaiseen nousuun useiden laskuvuosien jälkeen. Teknologiateollisuus työllisti maaliskuun lopussa runsaat 200 000 suomalaista.

Suomalaisten teknologiateollisuusyritysten työvoiman kasvu suuntautuu kuitenkin edelleen kehittyviin maihin. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää varoittikin, että työvoiman määrä ulkomaisissa tytäryhtiöissä ylittää ”aika pian” kotimaassa työllistettävien määrän.

Tällä hetkellä työllisyyttä auttaa hyvä suhdannetilanne. Teknologiateollisuuden tilauskanta on noussut lähes 20 prosentilla vuoden takaisesta. Erityisen kovaa meno oli kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa tilauskanta oli maaliskuun lopussa 35 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Teknologiateollisuuden osuus merkitys Suomen työllisyysasteeseen on suuri, sillä ala muodostaa Suomen kaikista työpaikoista lähes neljänneksen. Kone- ja metallituoteteollisuuden lisäksi teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus sekä metallien jalostus.

Selvimmin tuotantoa Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja itäiseen Eurooppaan on siirtänyt elektroniikkateollisuus. Kone- ja metallituotteissa Suomi on vielä hallitseva, mutta merkkejä siirtymisestä Viroa kauemmaksi on Mäenpään mukaan ilmassa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Autokaupan keskittyminen jatkuu. Uusimpana omistajaa on vaihtanut perinteikäs, maan vanhimpiin yksityisiin autokauppoihin kuulunut Turun Autohalli. Turun Autohallin ostaja on seitsemän autotaloa käsittävä Länsiauto-konserni, joka toimii Hämeessä ja Uudellamaalla. Se saa kaupan ansiosta jalansijan Turun alueen autokaupasta. Länsiauton toimitusjohtaja Ilkka Jalonen kertoo, että konserni halusi laajentua maantieteellisesti.

– Turun alue on yksi Suomen vahvimmista kasvukeskuksista ja haluamme olla mukana kehittämässä sen autokauppaa, Jalonen sanoo.

Autokauppa on keskittynyt voimakkaasti kilpailun kiristyttyä ja EU:n asetettua alalle uusia määräyksiä. Autoalan Keskusliiton mukaan kolmen viime vuoden aikana jälleenmyyjien määrä on vähentynyt useilla kymmenillä jälleenmyyjillä eli arviolta 15 prosenttia. Samaan aikaan alan suurimmista muun muassa Veho, Metro-Auto, VV-Auto, Käyttöauto, Maan Auto ja Autokeskus ovat kasvattaneet kokoaan.

Toimitusjohtaja Pentti Rantala Autoalan Keskusliitosta ennustaa alan keskittymisen jatkuvan.

– Eikä alan keskittyminen jatku vain Suomessa, vaan keskimäärin vielä voimakkaammin EU:n alueella, Rantala sanoo.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Koulutuspaikkaa vaille jääneet peruskoulunsa päättäneet nuoret voivat suunnata ensi syksynä tavallisen kymppiluokan lisäksi ammattikymppiluokalle. Ammattikympin opiskeluun kuuluu peruskouluaineita, mutta pääpaino on ammatillisissa opinnoissa. Ensi syksynä aloittava ammattikymppi painottuu majoitus-, ravitsemus- ja talousalalle.

– Ammattikymppi ei ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille. Se on suunnattu nuorille, joilla ei vielä ole selkeätä käsitystä ammatinvalinnasta tai riittäviä valmiuksia koulutukseen hakeutumiseen, kertoo koulutussuunnittelija Juhani Joenpolvi Turun ammatti-instituutista.

Opetusministeriö myönsi Turun kaupungille luvan kokeiluun, joka päättyy vuoden 2008 lopussa. Koulutus on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kokeilun tarkoitus on madaltaa nuorten kynnystä siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Ammattikympin toivotaan myös vähentävän ammattiopintojen alkuvaiheen keskeytyksiä, kun opiskelijalla on taustalla alalle valmistavaa koulutusta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Viestinnän koulutusta on liikaa, todetaan torstaina julkistetussa alan koulutustarpeita luotsanneessa loppuraportissa. Erityisesti audiovisuaalisen viestinnän ja kuvallisen ilmaisun aloille koulutetaan niin paljon väkeä, ettei kaikille riitä alan töitä. Ylikoulutus on johtanut työttömyyteen, päällekkäiseen koulutukseen ja sijoittumiseen koulutusta vastaamattomiin töihin. Koulutuksen kartoitus on toteutettu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ja Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmässä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Ammatillisen koulutuksen suosio nousi kevään yhteishaussa. Lukioon haki viimevuotista vähemmän ihmisiä. Yhteishakuun osallistui 88 310 hakijaa, mikä on vajaat 3 000 viimevuotista enemmän. Eniten suosiotaan kasvatti haussa tekniikan ja liikenteen ala, jonka hakijamäärä nousi lähes 3 000:lla. Erityisen suosittu oli arkkitehtuurin ja rakentamisen koulutuslinja. Ainoa ammatillisen koulutuksen linja, jonka hakijamäärä laski merkittävästi oli tietotekniikka. Myös humanistisen ja kasvatuksen alan koulutuksen hakijamäärät putosivat hieman viime keväästä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Öljyn- ja kaasunporauslauttojen ripeästi kasvava kysyntä on luonut suuria odotuksia myös Wärtsilälle. Pääosin Raisiossa, Deltamarinen yhteydessä toimiva Wärtsilän moottoriratkaisut-yksikkö räätälöi kokonaisia moottoripaketteja apulaitteineen offshore-teollisuuteen.

– Tarvitsemme paljon lisää ihmisiä tälle alueelle lähitulevaisuudessa, kertoo Wärtsilän Suomen toimintojen toimitusjohtajaksi keväällä nimitetty Juha Kytölä.

Kytölän mukaan offshore-teollisuudessa on erittäin paljon kasvunvaraa. Moottoriratkaisut-yksikössä työskentelee tällä hetkellä 29 henkeä, joista 17 istuu Raisiossa. Kytölän mukaan määrää pyritään nyt lisäämään merkittävästi.

Wärtsilä on palkannut uutta väkeä Suomessa muutoinkin reippaasti. Vaasan yksikköön on palkattu lyhyen ajan sisällä lähes 200 henkeä. Myös Turkuun on tullut muutama kymmenen henkeä, sillä kasvava myynti syöttää työtä lisääntyvässä määrin myös Turussa edelleen toimivalle huoltoyksikölle. Myös uuden koulutuskeskuksen väki pitää Turun yksikköä vilkkaana. Yhteensä Turussa on wärtsiläläisiä noin 270 henkeä. Yhteensä Suomessa on palkattu jo enemmän väkeä kuin Wärtsilän Turun tehtaalta sai muutama vuosi sitten lopputilin. Tilauskirjat pullistelevat, suhdanteet ovat huipussaan ja pysyvätkin siellä näillä näkymin muutaman vuoden ajan.

Kytölä myöntää, että jos suhdanteiden kääntyminen aikanaan olisi nähty, olisivat päätökset Turun tehtaan osalta olleet kenties toiset. Hänen mukaansa sen aikaisten parhaiden tietojen perusteella tehty päätös opetti kuitenkin erittäin paljon.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2006, siirry lehtiartikkeliin

Kauppa hakee lisää vetovoimaa panostamalla koulutukseen. Suomen Kaupan Liiton puheenjohtaja S-ryhmän pääjohtaja Kari Neilimo kertoi kaupan koulutuksen verkostohankkeesta tiistaina järjestön tilaisuudessa. Hänen mukaansa ensi alkuun tarkoitus on keskittyä ammatilliseen koulutukseen, mutta vähitellen siirrytään myös ammattikorkeakolutukseen ja yliopistokolutukseen.

– Kauppa tarvitsee sitoutunutta ja ammattitaitoista työvoimaa jatkaakseen menestystarinaansa muuttuvassa toimintaympäristössä, Kaupan liiton tiedotteessa selvitettiin.

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus toimii verkostona, jossa mukana on alan oppilaitoksia ja yrityksiä. Eri toimijat panostavat verkostossa erilaisiin kehittämiskohteisiin.

Neilimo muistutti, että tällä hetkellä kauppa työllistää noin 260 000 palkansaajaa ja 50 000 yrittäjää. Tämä on noin 12 prosenttia työvoimasta. Kauppa on viime vuodet ollut yksi vahvimpia työllistäjiä, ja Neilimo arvioi kaupan jatkossakin lisäävän työvoimaansa 6 000-8 000 vuodessa. Vuosittain kauppa arvioi rekrytoivansa jopa 20 000-30 000 työntekijää.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2006, siirry lehtiartikkeliin

Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteq irtisanoo 65 henkeä ja lomauttaa 15 Suomen toiminnoistaan. Yhtiö kertoi saattaneensa päätökseen maaliskuun alussa aloittamansa yt-neuvottelut.

Henkilöstön vähennystarve osoittautui yt-neuvotteluissa ennakoitua pienemmäksi. Neuvottelujen alkaessa Elcoteq arvioi mahdollisten toimenpiteiden koskevan jopa 120 henkeä. Elcoteq työllistää noin 20 000 henkeä, joista 870 on Suomessa.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2006, siirry lehtiartikkeliin

Turku kelpaa malliksi muille. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan työpaikkojen täyttyminen on tehokkainta Turun työssäkäyntialueella. Kysymys on nimenomaan siitä, miten työntekijöiden taidot ja yritysten tarpeet kohtaavat toisensa. Mikäli Turun tyyli toteutuisi myös muualla maassa, lisääntyisi työpaikkojen määrä 40 prosenttia, ja jos täyttyneet työpaikat olisivat vielä pysyviä, putoaisi koko maan työttömyysaste kuuden prosentin pintaan.

Tutkimuksessaan Sanna-Mari Hynninen, Aki Kangasharju ja Jaakko Pehkonen tarkastelivat avointen työpaikkojen täyttymistä Suomen yhdeksällätoista suurimmalla työssäkäyntialueella vuosina 1995-2003. Erot olivat roimat. Erityisen heikosti työntekijöiden osaaminen ja työnantajien tarpeet kohtasivat toisensa Helsingin seudulla.

Kyse on isosta ongelmasta. Suomen Yrittäjien ja Finnveran suhdannebarometrin mukaan pk-yrityksistä 43 prosenttia uskoo suhdanteiden olevan yhä paranemaan päin. Lujan uskon tulevaan voisi kuvitella siirtävän jalkaa kaasulle. Jarrua painaa kuitenkin huoli työvoiman saatavuudesta. Tällä hetkellä yli 70 000 yritystä ilmoittaa kärsivänsä työvoimapulasta. Ongelman syyksi mainitaan työnhakijoiden puutteellinen työkokemus ja koulutus.

Lähde: Turun Sanomat Talousliite 25.4.2006, siirry lehtiartikkeliin