Kuukausittaiset arkistot: maaliskuu 2006

Työssäkäynti näyttää pitkittävän opiskelua oletettua vähemmän

Työssäkäynti näyttää venyttävän yliopisto-opintoja oletettua vähemmän. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen julkaisemasta tutkimuksesta ilmenee, että opiskelijoiden työssäkäynti ja toimeentulo-ongelmat eivät merkittävästi hidasta opintoja seitsemän ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Sen sijaan selvitys korostaa opintojen ohjauksen ja opiskelutaitojen merkitystä.

Tutkimuksen mukaan opintojen suunnittelemiseen liittyvät vaikeudet ovat painavin yksittäisin syy, jonka vuoksi opintoviikot kertyvät hitaaseen tahtiin. Samoin vauhti näyttää usein hyytyvän, jos opiskeluun ei juuri saa tukea ystäviltä tai opiskelutovereilta. Yhteydessä alhaiseen opintoviikkokertymään ovat myös opinto-ohjauksen koetut puutteet sekä tarve saada apua opiskeluongelmissa tai -tekniikassa. Lisäksi hitaaseen opiskelutahtiin liittyy monesti se, että opinnoista ei saa otetta, opiskelu koetaan vaikeaksi tai ala vääräksi.

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Valtio vähentää lähes 10 000 työpaikkaa

Valtio aikoo vähentää henkilöstönsä määrää huomattavasti vähemmän kuin alun perin on suunniteltu. Kyse ei ole irtisanomisista vaan vähittäisestä tehtävien karsimisesta. Hallituksen eduskunnalle antaman selonteon mukaan valtion viroista jätetään vuosina 2007-2011 täyttämättä vajaat 9 655. Alkuperäisen suunnitelman mukaan eläkkeelle poistuvista 35 000 työpaikasta täytettäisiin vain puolet. Isoimmat vähennykset koskevat puolustus-, valtiovarain- ja opetusministeriön aloja.

Henkilöstön karsiminen on osa valtion hallinnon tuottavuusohjelmaa. Tuottavuutta kohennetaan kaikilla hallinnonaloilla myös rakenteita, toimintatapoja ja tietotekniikan käyttöä uudistamalla. Samalla toteutetaan toimintojen alueellistamista eli virastojen ja tehtävien siirtoa eri puolille maata. Valtion palveluksessa on nyt kaikkiaan noin 123 000 henkilöä. Vuoteen 2011 mennessä luonnollinen poistuma on 26 000, josta vanhuuseläkkeelle lähtee noin 14 000. Uutta henkilöstä palkataan yli 16 000.

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Osaavaa työvoimaa tähyillään maan rajojen ulkopuolelta

Ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi Varsinais-Suomeen pohdittiin keskiviikkona ratkaisuja Turun WTC:n tilaisuudessa.

Turun työvoimatoimiston johtaja Veli-Matti Vesterinen kertoi, että Turun työvoimatoimistossa avoimia paikkoja on yli 30 000; kysyntä on korkealla, mutta tarjonnan kanssa se ei kohtaa. Vesterisen mukaan esimerkiksi viime aikojen irtisanomisten kohteeksi joutuneet olisi saatava nykyistä paremmin työllistymään aloille, jotka työvoimaa kaipaavat.

– Silti työmarkkinat vain jäykkenevät entisestään, kun osapuolet asettavat kovia vaatimuksia toisilleen.

Esimerkiksi Finluxin ja Wärtsilän irtisanotuista noin 30 prosenttia on nyt työttöminä. Yhteydessä on Vesterisen mukaan oltu myös esimerkiksi Perloksen ja Voikkaan paperitehtaan irtisanottuun väkeen – työvoiman saaminen alueelta toiselle ei kuitenkaan käy helposti. Työvoimatoimiston avoimista paikoista vain noin 40 prosenttia täyttyy kortistossa olevista. Työvoiman saamiseksi on tähyilty myös ulkomaille, mutta Vesterinen ei näe vapaaehtoisen maahanmuuton ratkaisevan ongelmaa.

Varustamoyhtiö Langh Shipin toimitusjohtaja Hans Langh totesi tilaisuudessa, että koulutuspolitiikka kaipaisi viimein järkeistämistä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisen suuntaan.

– Me joudumme palkkaamaan kansimiehiä ulkomailta, koska Suomessa kukaan ei hakeudu koulutukseen. Kolmivuotinen koulutus on aivan liian pitkä, kun muualla vastaava koulutus lasketaan viikoissa.

Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ehdotti, että hyvin toimineen SATU-projektin ideaa voisi laajentaa muillekin aloille. Näin pohjakoulutuksen saaneista maahanmuuttajista voitaisiin jatkokouluttaa osaavaa työvoimaa esimerkiksi tekniikan tai metallin aloille.

Lähde: Turun Sanomat 23.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Telia-Soneran esikunnan saaminen Turkuun ei tuonut uusia työpaikkoja

Telia-Soneran viime syksynä tekemä päätös sijoittaa tietoyhteiskunnan rakenteet ja palvelut -divisioonan esikunta Turkuun ei tuo länsirannikolle uusia työpaikkoja. Divisioonan johtaja Eero Sinkkonen on tyytyväinen jos nykyiset kuutisen sataakin työpaikkaa säilyvät.

– Me olemme mukana muutoksen vuossa. Meidän on sopeuduttava koko ajan muutokseen, jotta meille ei kävisi kuin metsäteollisuudelle, Sinkkonen sanoo.

Kaikki vanhan Aurian työntekijät eivät siirtyneet Sinkkosen vetämään divisioonaan, mutta vastaavasti Sinkkosella on alaisia muualla Suomessa. Uusien työpaikkojen syntyminen Varsinais-Suomeen ei kuitenkaan ei ole mahdotonta, mutta todennäköisesti ne syntyvät Telia-Soneran kanssa yhteistyötä tekeviin yhtiöihin.

Lähde: Turun Sanomat 23.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden laskutrendi vahva Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 18 700 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden helmikuusta 3 500 henkilöllä eli 15,7 prosentilla. Tämä vähennys oli ripeintä koko maassa – Satakunta oli hyvänä kakkosena. Työttömyyden lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Helmikuun aikana työttömien määrä väheni 900 henkilöllä. Helmikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,3% ja koko maassa 10,5 % . Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan toiseksi pienin Uudenmaan jälkeen.

Uusia avoimia työpaikkoja viidennes enemmän kuin vuosi sitten

Helmikuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 5 000 kappaletta eli viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti tekniikan alalla, mutta myös palveluissa on kasvu merkittävää esim. logistiikka- ja hoiva-aloilla sekä kaupassa. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna helmikuun aikana 8 600 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 5 200.

Pitkäaikaistyöttömyyskin vähenee ripeästi

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 25 prosentilla 1 800 henkilöön vuoden takaisesta. Syksyllä 2005 alkanut pitkäaikaistyöttömien määrän väheneminen on jatkunut. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä pienentyi 14 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 13 prosentilla.

Työttömyys vähenee teollisuuden monissa ammattiryhmissä

Viime vuoden helmikuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä lukuun ottamatta opetusalan ammatteja. Erityisesti kone­paja- ja rakennusmetallityössä, mutta muissakin teollisuuden ammateissa ja hoiva-, siivous- sekä tekniikan aloilla työttömyys väheni voimakkaasti.

Työhallinnon toimenpiteissä 2,9 % työvoimasta

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa helmikuun lopussa 6 500 henkilöä, eli 1% enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli helmikuun lopussa 3 000 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 300 henkilöä. Työmarkkinatuella työharjoittelussa oli 900 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 390 henkilöä.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2006

Turku vetää maahanmuuttajia Varsinais-Suomessa

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on ollut 108 346 henkeä vuonna 2004, mikä vastaa kahta prosenttia koko väestöstä. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Varsinais-Suomen maahanmuuttajien tilannetta työmarkkinoilla. Tulokset liittyvät Siirtolaisuusinstituutissa meneillään olevaan Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ennakointihankkeeseen.

Varsinais-Suomeen tuli maahanmuuttajia 1 118 henkeä vuonna 2002. Tuolloin maakunta houkutteli noin kymmenyksen kaikista Suomeen muuttaneista. Varsinais-Suomen sisällä Turku sai 59 prosenttia maahanmuuttajista, joten maakunnan pääkeskus vetää eniten ulkomailta tulevia. Kun tarkasteluun otetaan koko Turun työssäkäyntialue, huomataan, että joka kahdeksas on valinnut sen muuttokohteekseen. Muutto on siten varsin keskittynyttä.

Turkuun muuttaneiden koulutusjakauma noudattaa maakunnan yleistä jakaumaa, ts. osaamista on levinnyt eri puolille maakuntaa.Maakunnan maahanmuuttajien koulutustaustassa sukupuolen mukaan on eroja, sillä naiset ovat hieman koulutetumpia kuin miehet. Koulutustiedot monen maahanmuuttajan kohdalla ovat usein puutteelliset tai koulutus ja tutkinto eivät ole verrattavissa suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Varsinais-Suomen maahanmuuttajista vain 29 prosenttia on löytänyt työtä muuttovuotenaan 2002, kun kehitystä katsotaan pääasiallisen toiminnan mukaan (työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat). Heidän tilanteensa on hieman helpottunut maakunnassa asumisen jälkeen, sillä 36 prosenttia on ollut työllisiä seuraavan vuoden lopussa. Turun tilanne heijastelee koko maakunnan tilannetta ja suuria eroja ei ilmene. Maahanmuuttajamiehet työllistyvät -naisia paremmin Varsinais-Suomessa. Ikäluokittaisessa tarkastelussa parhaiten työllistyvät 30-34 -vuotiaat. Turun kaupungin ja maakunnan välillä ei ole merkittäviä eroja.

Mitä koulutetumpi muuttaja on ollut, sitä parempi on ollut myös työllistyminen: tutkijakoulutuksen saaneista kaksi kolmasosaa on ollut työllinen vuoden päästä Suomeen muuttamisesta. Keskiasteen koulutuksen omaavilla maahanmuuttajilla on selkeästi alhaisempi työllistyminen ja naisilla se on miehiä heikompi. Maahanmuuttajat Varsinais-Suomessa ovat työllistyneet yleisimmin opetus- ja tutkimusalalle ja kaupan alalle sekä joka kymmenes rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalle.

Koska lähitulevaisuudessa paljon väkeä on siirtymässä eläkkeelle, suomalaisilla työmarkkinoilla on odotettavissa muutoksia ja niin myös Varsinais-Suomessa. Uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan erityisesti hoitoalalle ja muihin työvoimavaltaisiin ammatteihin.

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Suomen työpaikat EU:n portaaliin

Suomen työvoimahallinnon mol.fi-sivujen avoimet työpaikat näkyvät nyt myös EU:n yhteisessä verkkopalvelussa. Uudistettuun Eures-portaaliin on koottu kaikkien Euroopan talousalueen maiden työhallintojen avoimet työpaikat. Yhteensä niitä on tällä hetkellä lähes miljoona. Työpaikkojen lisäksi portaalissa on myös paljon käytännön tietoa työskentelystä ja työmarkkinatilanteesta eri maissa.

Eures-portaalin osoite on http://europa.eu.int/eures.

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyys jatkaa laskuaan Varsinais-Suomessa

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanne on parantunut rivakasti viime vuodesta, selviää Varsinais-Suomen TE-keskuksen tuoreesta työllisyyskatsauksesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 25 prosentilla 1 800 henkilöön vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edelleen 14 prosentilla. Yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuussa 4 788.

Maakunnan työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 18 700 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä laski alueella maan ripeintä tahtia, 15,7 prosentilla eli 3 500 ihmisellä vuoden 2005 helmikuusta.

Työllisyys parantui erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityössä, jossa työttömien määrä väheni vajaalla kolmanneksella. Myös hoiva-alalla sekä siivous- ja tekniikka-aloilla työllisyys parantui selvästi.

Työvoimatoimistoissa oli helmikuun päättyessä tarjolla 5 000 avointa työpaikkaa eli viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja löytyi eniten tekniikan alalta. Palvelujen puolelta lisääntyivät logistiikan ja kaupan alan sekä hoiva-alan työpaikat.

Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 8,3 prosenttia, kun koko maan luku oli 10,5 prosenttia.

Maakunnan sisällä työttömyysaste oli korkein Vakka-Suomessa (8,9 prosenttia) ja kaupungeista Turussa (10,6 prosenttia). Paras työllisyystilanne oli Turunmaan seutukunnassa. Västanfjärdin, Iniön ja Merimaskun kunnissa työttömyysaste jäi alle viiden prosentin.

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Suomen Pankin mukaan talouden kasvu jatkuu

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun jatkuvan ripeänä ja työllisyyden laskevan hieman. Myöskään inflaatiopaineita ei ole. Kuluttajahintojen kasvu pysyy alle 2 prosentissa. Työvoimakustannusten kasvukin on maltillista. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa keskuspankki. Vuonna 2008 kasvu hidastuu 2,8 prosenttiin. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 7,8 prosenttiin. Vuonna 2008 työttömyysaste pysyy ensi vuoden tasolla. Samalla kuitenkin heikkenee työvoiman saanti.

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

Pilot tuo Turun seudulle enintään 6 000 työpaikkaa

Turun seudun logistiikkahankkeita pyörittävä Pilot Turku Oy synnyttää Turun seudulle pysyvästi noin 6 000 työpaikkaa, jos lentokentän ja sataman alueen kaavoitus toteutuu suunnitellussa laajuudessaan ja jos alueille saadaan kaavojen mahdollistamat toimisto- ja liiketilat. Laskelmat perustuvat Propertia Oy:n tutkimukseen.

Propertian luvut ovat kaukana niistä työpaikkamääristä, joista puhuttiin Turun logistiikkaprojektin julkaisemisen yhteydessä vuonna 2001. Teksasilaisen Hillwood Strategic Servicen suunnitelmissa puhuttiin jopa 16 000 työpaikan synnyttämisestä.

– Hyvä, jos niistä suunnitelmista ei enää tiedetä. Niissä oli pilkkuvirhe. Teksasin poika tuumi, että tämän verran alue tuottaa, jos on riittävästi öljylähteitä, hymähteli Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pertti Paasio (sd).

Propertian laskelmissa muualle maahan syntyisi Pilotin hankkeiden takia vielä noin tuhat pysyvää työpaikkaa Turun seudun työpaikkojen lisäksi. Propertian tutkijoiden mukaan luvut voivat sisältää jo alueella olevien työpaikkojen työntekijämääriä. Turun seudulle arvioidut 6 000 työpaikkaa eivät siis olisi välttämättä uusia. Investointivaiheessa lentokentän alueen ja sataman hankkeiden työllissyysvaikutus olisi tutkimuksen mukaan noin 9 000 henkilötyövuotta ja tuotanto miljardi euroa. Turun seutu keräisi työllisyys- ja tuotantovaikutuksista runsaat puolet.

Lähde: Turun Sanomat 22.3.2006, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »