Osa-aikatyötä tekevien ihmisten osuus on kasvanut 1990-luvun alusta alkaen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 palkansaajista noin 13 prosenttia teki osa-aikatyötä. Vuonna 1989 osa-aikatyön osuus oli alle yhdeksän prosenttia. Tutkijat katsovat, että osa-aikatyön yleistymisen taustalla ovat lainsäädännölliset muutokset, kilpailun kiristyminen, lama ja tietotekniikan kehitys.
Lähde: Turun Sanomat 31.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Palkkatukiseteli, yhteishankintakoulutus, nuorten yhteiskuntatakuu, starttiraha… Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tuntevat kehnosti työvoimahallinnon tarjoamia palveluja ja tukia. Yritykset toivovat usein uudistuksina sellaista apua, jota jo on tarjolla.
Työvoimaa hakevien yritysten ja työttömien tukia ja palveluja on koetettu perata ja yksinkertaistaa. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden syyt ovat niin moninaiset, että yksi ja sama lääke ei kaikkiin tilanteisiin pure, kertoi työministeri Tarja Filatov (sd) Helsingissä keskiviikkona.
Työvoimahallinto kampanjoi parhaillaan, jotta yritykset ja työnhakijat – erityisesti nuoret – saisivat tietoa tarjolla olevista työvoimapalveluista. Prosessinhoitajan koulutuksen saanut Hanna Pakarinen sanoo, että kampanjaan oli helppo suostua mukaan. Kun on itse hankkinut ammattikoulutuksen, sen puolesta on mukava puhua. Hanna kannustaa erityisesti nuoria tarttumaan työtilaisuuksiin. Vaikkei ensimmäinen työpaikka aivan unelmia vastaisikaan, työkokemuksen kartuttua on paremmat eväät hankkiutua kiinnostavampiin töihin.
Lähde: Turun Sanomat 30.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Suomen taloudella pyyhkii hyvin parin seuraavan vuoden ajan – ainakin mikäli viimeisimpiin talousennusteisiin on uskominen. Viime viikolla ennusteensa julkaisseet pankit ja tutkimuslaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että maailmantalous jatkaa ripeää kasvuaan Suomen talous vanavedessään. Samalla myös työllisyysnäkymät paranevat.
Maailmantalouden näkymät ovat yleisesti ottaen hyvät. Maailman kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän vuosina 2006 – 2007 keskimäärin noin 4 prosenttia. Aasia jatkaa maailmantalouden veturina, mutta myös muut merkittävät talousalueet kasvavat. Suomen kannalta tärkeää on, että keskeisistä vientimarkkinoista Saksa ja Ranska kasvavat hieman reippaammin kuin mihin viime vuosina on totuttu.
Maailmantalouden kasvua voivat uhata pitkälti entiset tekijät. Raakaöljy pysyy kalliina ja sen hinnan voimakkaisiin vaihteluihin on varauduttava. Yhdysvaltain suuri vaihtotaseen vaje ei näytä korjaantuvan, mutta dollarin merkittävään heikkenemiseen ei kuitenkaan uskota. Ongelmia voivat lisäksi tuoda vaikkapa erilaiset epidemiat, jotka pahimmillaan vaikuttavat mittavasti maailmantalouteen.
Suomen taloudessa vienti vetää, mutta pääosa kasvusta tulee edelleen kotimaisesta kulutuksesta. Talouden kasvua tukevat suhteellisen alhainen korkotaso, johon ei odoteta merkittäviä muutoksia sekä investoinnit, jotka kasvavat viime vuodesta. Viennin kovaa kasvua selittävät osittain kahden suuren risteilijän toimitukset ja paperiviennin kasvu viime vuoden seisokin jälkeen. Tuotannon siirtäminen matalan palkkatason maihin on aiheuttanut sen, että Suomen vienti näihin maihin on supistunut ja vastaavasti tuonti näistä maista on merkittävästi kasvanut.
Ennusteiden mukaan työttömyysaste painuu tänä vuonna kahdeksan prosentin tietämille ja ensi vuonna jo selvästi alle kahdeksan prosentin. Työllisten määrä kasvaa puolestaan useilla kymmenillä tuhansilla tänä ja ensi vuonna, mikä tarkoittaa työllisyysasteen nousua lähelle 70:ää prosenttia. Työllisyyskehitys on ripeintä rakennus- ja palvelualoilla. Myös teollisuuden työpaikat lisääntyvät joukkoirtisanomisista huolimatta.
Suomen talouden ongelmina nähdään varsinkin väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset ja pula osaavasta työvoimasta. Muita uhkakuvia ovat kulutuksen kasvun hidastuminen, pitkäaikaistyöttömyys sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu.
Lähteet:
ETLA:n Suhdanne 2006/1,
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talousennuste,
Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2006−2008,
Tapiola Pankin suhdannekatsaus 1/2006
Suomalaisen elintarviketeollisuuden vienti kääntyi viime vuonna kasvuun ensi kertaa kymmeneen vuoteen. Elintarvikeviennin yli viiden prosentin kasvupyrähdys selittyy paljolti Venäjän viennin hyvällä vedolla. Alan merkittävimmät vientituotteet ovat juusto, voi ja sokerituotteet.
– Viennin piristyminen kertoo yritysten kasvuhaluista. Kotimarkkinoilta kasvua ei voida enää saada, joten vienti tai sijoittuminen esimerkiksi lähialueille tuovat mahdollisuuksia kasvuun, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sanoo.
Juutisen mukaan vienti on edelleen pääosin Suomen suurimpien elintarvikeyhtiöiden varassa, mutta myös yhä useampi pk-yritys aloittelee vientiä. Hyvänä esimerkkinä on marjapakasteiden kasvava vienti Japaniin ja Aasiaan. Juutinen toivookin, että Suomessa isot elintarvikeyhtiöt voisivat jakaa kokemuksiaan Venäjän viennistä pienemmille yrityksille, jotta ne välttäisivät mahdollisia ongelmia. Kokemuksia voisi jakaa esimerkiksi kaupan ketjujen toiminnasta Venäjällä, logistiikasta sekä varastoinnista.
– Kannattaa myös muistaa, että vaikka Moskova ja Pietari ovat isoja markkina-alueita, Venäjällä on miljoonakaupunkeja tusinan verran, Juutinen muistuttaa.
Lähde: Turun Sanomat 29.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Suurin kolaus koetaan Pohjois-Suomessa, kun Suomen Spar irtisanoo 217 henkilöä ja sulkee 29 myymälää. Kaikista irtisanottavista 88 on myymälätyöntekijöitä ja 25 myymäläpäälliköitä. Seitsemän irtisanotaan Suomen Sparin keskusorganisaatiosta. Yli 20 henkilöllä on mahdollisuus työttömyys-eläkkeeseen.
Suomen Sparin toimitusjohtaja Jouko Vuoti uskoo, että kokonaan työttömiksi joutuvien lukumäärä jää hyvin pieneksi. Hän tunnustaa, että paikallisesti viisikin voi tuntua paljolta.
– Suurimmat vähennykset toteutetaan alueilla, joilla osuuskaupoilla on meneillään voimakas kasvu. Esimerkiksi Pirkanmaalla henkilöstö työllistyy varmasti. Muuallakin kaupan alan osaavasta työvoimasta on ollut viime aikoina jopa pulaa, hän sanoo.
Lähde: Turun Sanomat 28.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
– Tärkeintä on saada harmaaksi urautuneessa elämässä muutos aikaan, kiteytti sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Naantalin Pointin henkilökunnan työmotivaation palvelupisteen virallisissa avajaisissa.
Naantalin kaupungin sosiaalitoimen ja Raision työvoimatoimiston yhteinen Pointti on totutellut yhteistyöhön vuoden alusta lähtien. Turun malliin haluttiin aikaansaada paikka, jossa asiakkaat voivat yhdellä käynnillä hoitaa monimutkaisempiakin asioita.
– Täällä voimme puhua vaikeuksista ja niiden todellisista syistä. Asiakkaat eivät joudu ravaamaan luukulta toiselle niin kuin joskus aikaisemmin.
Naantalin Pointti keskittyy auttamaan erityisesti alle 25-vuotiaita nuoria ja 500 päivärajan työttömiä työnhakijoita. Liikkeelle lähdettiin aktiivisella otteella lähettämällä kaikille kortistossa oleville kutsu tulla juttelemaan asioiasta.
Pointti on rakentamassa yhteistyötä alueen yrittäjiin, työnantajiin ja kouluihin. Ellei sopivaa työpaikkaa heti löydy, työttömän pitäisi sinnikkäästi kouluttautua alalle, jossa hänen taitonsa ja lahjakkuutensa pääsee oikeuksiin. Nuorten ei pitäisi ylenkatsoa perinteisiä käsityöammattejakaan, sillä alansa hallitsevalle työntekijälle löytyy työtä niin paljon kuin viitsii tehdä. Ja ansiota kertyy sen mukaisesti.
Lähde: Turun Sanomat 25.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Berliiniläisen Scheringin johto näyttää onnistuneen viime viikolla alkaneen Merckin vihamielisen valtauksen torjunnassa, mutta voitto lopettaa Scheringin itsenäisenä yhtiönä. Yllättäen ja salamavauhtia Scheringin johto sopi lääke- ja kemian teollisuuden konsernin, leverkusenilaisen Bayerin kanssa, että Bayer ostaa Scheringin ja yhdistää oman lääketeollisuutensa sen kanssa uuteen yhtiöön Bayer Schering Pharma.
Scheringin työntekijöille fuusio Bayerin kanssa voi kuitenkin merkitä suurempaa työpaikkojen karsimista kuin Merckin vaihtoehto. Bayerin johtaja Werner Wenning sanoi eilen perjantaina analysoijien konferenssissa fuusion tietävän kokemuksen mukaan 6000 työpaikkaa säästöä eli häviämistä.
Lähde: Turun Sanomat 25.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Bayerin Schering-kaupan mahdollisista vaikutuksista yhtiöiden Suomessa olevaan toimintaan ei tässä vaiheessa vielä ole kerrottu. Scheringin pääluottamusmies Max Lehto toteaa, ettei henkilökunnalle ole ilmoitettu minkäänlaisista muutoksista. Scheringillä on Suomessa reilut 700 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Turussa. Turussa on panostettu tutkimuksen ja tuotekehityksen ohella etenkin pitkävaikutteisiin polymeeripohjaisiin tuotteisiin, kuten hormoniehkäisimiin. Hormonituotteiden lisäksi Turussa valmistetaan monia tabletteja ja kapseleita. Bayerilla sen sijaan ei ole Suomessa lainkaan tuotantoa. Espoossa sijaitsevassa Bayerin konttorissa työskentelee vajaat sata henkilöä myyntitehtävissä. Päällekkäisyyttä yhtiöiden Suomen-toiminnoissa voi siis löytyä vain myyntipuolelta.
Lähde: Turun Sanomat 25.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Pienissä yrityksissä työskentelevät pitävät työtään mielekkäämpänä ja vaikutusmahdollisuuksiaan suurempina kuin isoissa yrityksissä. Myös palkkaus koetaan oikeudenmukaisemmaksi ja työntekijöiden ja -antajien suhteet paremmiksi. Nämä asiat käyvät ilmi ekonomisti Harri Hietalan ja työmarkkina-asiamies Merja Berglundin tekemästä tuoreesta selvityksestä, jota varten he analysoivat työministeriön työolobarometria vuodelta 2005. Vastaajina oli kaikkiaan noin 800 yritystä eri puolilta maata.
Tulokset eivät juuri poikkea kahden vuoden takaisesta selvityksestä. Pk-yritysten eduksi oli nyt kuitenkin muuttunut palkkaus, joka koetaan entistä oikeudenmukaisemmaksi verrattuna isoihin yrityksiin. Erityisen selvästi ero pienten ja isojen yritysten välillä näkyy selvityksen mukaan poissaoloissa ja työn määrässä sekä tasapuolisessa kohtelussa. Isoissa yrityksissä poissaoloja on tuplasti verrattuna mikroyrityksiin.
– Pienissä sitoutuminen työhön on ehkä tiiviimpää, eikä jäädä niin helposti pois, pohtii Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom.
Työolotutkimusten mairittelevista tuloksista huolimatta suuret yritykset houkuttelevat ihmisiä tunnettuudellaan, arvostuksellaan ja etenemismahdollisuuksillaan, jotka menevät monesti edelle. Työmarkkinoiden rakenteen muuttuessa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjinä kuitenkin kasvaa vääjäämättä. Jo nyt pk-yritykset työllistävät noin 62 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta.
– Rooli kasvaa edelleen, kun isot yritykset keskittyvät ydintoimintoihinsa ja saneeraavat organisaatioitaan, Wibom huomauttaa.
Osaavasta työvoimasta isojen yritysten kanssa kilpaillessaan pk-yritykset ovat kovan haasteen edessä. Työelämän laatu on yksi niistä tekijöistä, joilla pk-yritykset pyrkivät kuromaan etumatkaa isompiin.
Lähde: Turun Sanomat 24.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
Raumalainen hanavalmistaja Oras Oy vähentää Raumalta noin 120 työpaikkaa ja siirtää runsaasti käsityötä vaativaa tuotantoa Puolaan. Siellä yhtiö laajentaa tehdastaan ja palkkaa noin sata uutta työntekijää. 60 vuotta toimineen perheyrityksen toimitusjohtaja Jari Paasikivi sanoo Oraksen vahvistavan järjestelyillä kansainvälistä kilpailukykyään Pohjoismaiden johtavana vesijärjestelmien kehittäjänä, valmistajana ja markkinoijana. Alan kilpailu on kiristynyt, kun pääkilpailijat ovat siirtäneet valmistustaan halpatuotantomaihin Aasiaan.
Raumalla järjestelyt vievät tuotannosta sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden työpaikkoja. Työnantaja tuo yhteistoimintaneuvotteluihin esityksen, jonka mukaan pääosa henkilöstövähennyksistä toteutetaan ensi vuoden puolella. Täksi vuodeksi tehtaalla on nykyiselle henkilöstölle lähes täystyöllisyys. Suuri osa vähennyksistä pyritään hoitamaan ilman irtisanomisia, mutta niiltäkään ei Paasikiven mukaan vältytä.
Paasikivi sanoo Oraksen vahvistavan järjestelyillä asemiaan Pohjoismaiden johtavana hanavalmistajana ja varmistavan kasvuedellytyksiään muualla Euroopassa. Samalla aiotaan huolehtia siitä, että Rauman tehdas säilyy vahvana ja kehitysvoimaisena päätehtaana ja osaamiskeskuksena. Henkilöstöjärjestelyjen uskotaan olevan helpommin toteutettavissa, kun tarpeellisiin toimiin tartutaan ajoissa.
Lähde: Turun Sanomat 24.3.2006, siirry lehtiartikkeliin
