Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2005

Benefon uskoo rahoituksensa järjestyvän tammikuun lopulla

Salolaisen Benefonin jatkorahoitus saattaa sittenkin olla järjestymässä. Paikannuspuhelimia ja
-järjestelmiä valmistava yritys julkaisi torstaina tiedotteen, jonka mukaan rahoitusratkaisu saattaa syntyä ennen tammikuun loppua. Sen vuoksi yhtiö kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, joka päättää institutionaalisille sijoittajille ja vanhoille omistajille tarjottavasta osakeannista. Benefonin brittiläinen toimitusjohtaja Jonathan Bate sanoo, että yhtiön uudet osakkaat tulevat Yhdysvalloista ja Britanniasta. Lähes kaksi kolmasosaa omistava Octagon osallistuu myös antiin ja jatkaa yhtiön pääomistajana. Ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsuminen antaa viitteitä siitä, että Benefoniin rahojaan kiinni laittava sijoittaja olisi lopulta löytynyt.

Rahaa Benefon tarvitsee myös tuloksensa kääntämiseen. Koko kulunut vuosi on mennyt tappiolla. Tuloksen kääntämisen kannalta keskeisintä on uuden Kiinassa valmistettavan paikannuspuhelimen saaminen markkinoille. Bate sanoo, että yhtiö voisi tuoda uuden puhelimen myyntiin jo helmikuussa, jos tavoiteltu rahoitusratkaisu syntyy tammikuun aikana.

Lähde: Turun Sanomat 23.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Teollisuuden pako tekee lisäydinvoiman tarpeettomaksi

Kallistuva sähkö ajaa suomalaista suurteollisuutta kiihtyvällä vauhdilla Euroopan ulkopuolelle. Sähkömarkkinoiden kehitystä selvittänyt professori Mikko Kara arvioi, ettei teollisuus lisää enää sähkönkulutusta Suomessa.
– Rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen jäänee viimeiseksi suurvoimalainvestoinniksi, Kara sanoi keskiviikkona Helsingissä.
Kara perusteli näkemystään metsäteollisuuden suunnitelmilla. Uusia tehtaita rakennetaan lähinnä Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan. Sähkön hintaa nostavat Karan mukaan lähivuosina sekä päästökauppa että Euroopan markkinoiden avautuminen. Karan selvityksen vastaanottanut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) kiirehti toppuuttelemaan synkkiä arvioita.
– Meillä on sähkön hinta Euroopan kilpailukykyisimpiä. Tämä hallitus ja rohkenen sanoa seuraavatkin hallitukset takaavat, että teollisuudelle riittää edullista energiaa, Pekkarinen vakuutteli.

Lähde: Turun Sanomat 22.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden väheneminen jatkui

Työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa marraskuun lopussa 8,2 prosenttia ja koko maassa 10,2 prosenttia. Turun työttömyysaste putoaa kohti kymmentä. Se oli kuunvaihteessa 10,6 prosenttia. Maakunnassa oli marraskuun lopussa 18 100 työtöntä työnhakijaa, mikä 15,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vähennys oli ripein koko maassa, ja Satakunta oli kakkosena. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Työttömyyden lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien.

Avoimia työpaikkoja oli marraskuun lopussa maakunnassa tarjolla 2 100, mikä on kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Paikat ovat lisääntyneet erityisesti metallialalla ja tekniikan alalla mutta myös kaupassa sekä ravintola- ja sosiaalialalla.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni vuodessa 30 prosentilla mutta yli vuoden työttömänä olleiden vain 9 prosentilla. Työhallinnon toimenpiteissä oli 3,1 prosenttia työvoimasta.

Työttömyysaste oli korkein Vakka-Suomen seutukunnassa ja matalin Turunmaalla. Työttömyysprosentti oli yli kymmenen paitsi Turussa myös Uudessakaupungissa, Suomusjärvellä ja Korppoossa. Pienin työttömyysprosentti oli Västanfjärdissä, Iniössä, Ruskolla, Paimiossa ja Merimaskussa.

Lähde: Turun Sanomat 21.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Yli puolet palkansaajista haluaisi vähentää tai keventää työtään

Palkansaajien sairauspoissaolot lisääntyneet ja pidentyneet selvästi edellisvuodesta. Etenkin naisten sairastelu lisääntyi. Valtaosa sairauspoissaoloista on ollut parin kolmen päivän mittaisia, mutta palkansaajien ikääntyminen lisää pitkiä poissaoloja. Tiedot ovat työministeriön tiistaina julkistamia vuotuisen työolobarometrin ennakkotietoja. Työolobarometrissa työelämän laadulle kysytty kouluarvosana keskiarvo on pysynyt varsin korkeana. Se oli 7,9.

Työn vähentämistä tai keventämistä haikailevien suomalaisten osuus on kasvanut vuodessa 53 prosentista 58 prosenttiin. Tämä kertoo työelämän rasittavuudesta ja siitä, että ihmisillä on tarvetta saada aikaa muuhunkin. Peräti joka kolmannella kunnallisella työpaikalla joku on joutunut vuoden aikana väkivallan kohteeksi. Osuudet ovat kasvaneet vuodessa paljon.

Suomessa työpaikoilla on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon eriarvoista kohtelua. Tilapäisiä, määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä syrjitään yleisimmin. Lisäksi ikäsyrjintä oli yleistä: sitä on havaittu joka kymmenennellä työpaikalla. Ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistunut syrjintä lisääntyi tänä vuonna yksityisellä sektorilla.

Suomalaiset arvioivat työkykynsä hienoisesti parantuneen. Kunnissa työ on selvästi rasittavampaa kuin muilla sektoreilla. Eniten irtisanomis- tai lomautusuhkia koetaan teollisuudessa, jossa noin viidennes työntekijöistä pitää näitä mahdollisena vuoden sisällä. Kunnissa ja valtiolla näitä uhkia kokee vain pari prosenttia.

Lähde: Turun Sanomat 21.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden lasku kiihtyi edelleen Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli marraskuun lopussa 18 100 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden marraskuusta 3 300 henkilöllä eli 15,5 prosentilla. Tämä vähennys oli ripeintä koko maassa – Satakunta oli hyvänä kakkosena. Työttömyyden lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Marraskuun aikana työttömien määrä väheni 400 henkilöllä. Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,2% (9,6 % , 11/2004) ja koko maassa 10,2 % (10,9 % , 11/2004).

Marraskuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 100 kappaletta eli yli kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti metallialalla ja tekniikan alalla, mutta myös palveluissa on kasvu merkittävää esim. kaupan, ravintola- ja sosiaalialoilla. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 4 900 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 2 900.

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä lukuun ottamatta opetusalan ammatteja. Erityisesti kone­paja- ja rakennusmetallityössä (-590 henkilöä/ -28 %), mutta muissakin teolli­suuden ammateissa sekä hoiva-, hotelli- ja ravintola-alalla työttömyys väheni voimakkaasti.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 30 prosentilla 1 700 henkilöön vuoden takaisesta. Marraskuun aikana määrä väheni 100 henkilöllä. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on edelleen vaikeampaa kuin muilla. Yli vuoden työttömänä olleita oli 4 900, eli määrä pienentyi 9 prosentilla. Naisten työttömyys aleni 13 prosentilla. Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 6 800 henkilöä, eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2005

Patria saamassa tilauksen Airbusilta

uomalainen puolustustarvikekonserni Patria on saamassa mittavan tilauksen lentokonejätti Airbusilta, kertoi Ylen tv-uutiset maanantaina. Airbus on Ylen mukaan tilaamassa Patrialta sotilaskuljetuskoneiden siipien ja rungon osia. Toteutuessaan kauppa työllistäisi Kuorevedellä ainakin 50 henkilöä, jatkossa mahdollisesti enemmänkin. Tv-uutisten mukaan kaupan on määrä ratketa lähipäivinä.

Lähde: Turun Sanomat 20.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Tallinkin risteilijätilaus kasvattaa Akerin yhä paisuvaa tilauskirjaa

Virolainen laivanvarustamo Tallink on tilannut Aker Yardsilta neljännen risteilylautan. Kaupan arvo on noin 165 miljoonaa euroa. Uusin alus valmistuu kesällä 2008. Kyseessä on Tallinkin neljäs risteilylauttahankinta Akerilta. Tilaus lisää Akerin ennestäänkin pullistuvaa tilauskirjaa, joka on ylittänyt jo kolmen miljardin euron rajan.
– Olemme lähiaikoina pystyneet hankkimaan Helsingin telakalle jo neljä kauppaa ja myös sillä telakalla on luvassa täystyöllisyys vuodelle 2008 saakka, iloitsee Yhdysvalloista tavoitettu Aker Finnyardsin toimitusjohtaja Yrjö Julin.
Julinin mukaan myös tämän aluksen lohkonosia tehtäneen muualla kuin Suomessa, mutta alus tuo myös töitä lohkonvalmistukseen keskittyneille Turun ja Rauman telakoille. Osa töistä menee myös yhteistyökumppaneille. Jos uusi lautta rakennettaisiin vuodessa, töihin tarvittaisiin 1 700 ihmistä. Akerin Suomen telakoiden tilauskirjoissa on tällä hetkellä peräti 16 uutta alusta. Tilauskirjaa vahvistaa seitsemän vanhan aluksen uudistustyöt. Niiden yhteisarvo on 3,3 miljardia euroa.

Lähde: Turun Sanomat 20.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turun telakalla jo enemmän alihankkijoita kuin omaa väkeä

Aker Finnyardsin Turun telakalla työskentelee ensimmäistä kertaa sitten telakan historian enemmän alihankkijoita kuin telakan omia työntekijöitä. Telakan porttien sisällä laivoja rakentaa noin 2 000 akerilaisen lisäksi 2 500 alihankkijoiden, eli niin sanotun verkoston palveluksessa olevaa työntekijää. Rajussa kasvussa on ollut myös ulkomaalaisten työntekijöiden määrä telakalla. Alihankkijoiden listoilla olevista 2 500:sta laivanrakentajasta lähes puolet eli noin 1 100 henkeä on ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten määrää lisää myös telakan kova työntekijätarve. Aker Finnyardsin tilauskanta on jo yli kolme miljardia euroa, mikä lienee jo historiallinen ennätys. Aker Finnyards on rekrytoinut omille listoilleen jatkuvasti lisää väkeä, erityisesti metallimiehiä, mutta painottanut samalla, että palkkaa lähes ainoastaan suomalaisia.

Lähde: Turun Sanomat 20.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Irakilainen korjaaja sai alansa töitä Turusta poikkeuksellisen nopeasti

Al-Kinani on toiminut siivouskoneiden ja -laitteiden korjaajana Turun Huoltoteam Oy:ssa kolmisen vuotta.
– Olen viihtynyt tosi hyvin. Työ on tuttua ja työpaikalla hyvä henki. Suomea vaan pitää opiskella lisää, Al-Kinani sanoo.
Työpaikallaan ”Alluna” tunnettu Al-Kinani, 37, on koulutukseltaan liikunnanopettaja, joka vaihtoi alaa ja ehti yhdeksän vuotta pyörittää omaa korjausfirmaa Bagdadissa.
– Ensimmäinen vuosi Suomessa meni maahan tutustumiseen ja kursseilla käymiseen. Opiskelin etenkin suomea. Minusta on hyvin tärkeää puhua asuinmaansa kieltä hyvin.
Mohammed Al-Kinani pääsi poikkeuksellisen nopeasti kiinni vakituisiin töihin. Pysyvän työpaikan saaminen kestää maahanmuuttajilla keskimäärin 4-6 vuotta siitä, kun he ovat muuttaneet Suomeen. Maahanmuuttajat alkavat kuitenkin työllistyä entistä paremmin Varsinais-Suomessa. Avoimille työmarkkinoille on sijoittunut peräti 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
– Tärkein syy parempaan työllistymiseen on taloudellinen noususuhdanne, selvittää toimialajohtaja Jaana Hernelahti Turun työvoimatoimiston kansainvälisistä palveluista.
Maahanmuuttajat saavat eniten töitä aloilta, joilla on orastava tai jo alkanut työvoimapula. Tällaisia aloja ovat muun muassa konepaja- ja rakennusmetallityö, sähkötyö, talonrakennustyö, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä logistiikka ja kuljetus.
Maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttaa lähinnä kielitaidon puute.
– Suomalainen työnantaja ei tunnu palkkaavan ulkomaalaista ennen kuin tällä on täydellinen kielitaito. Joillakin aloilla suomen osaamista vaaditaan ihan aiheellisesti esimerkiksi työturvallisuuden vuoksi, Hernelahti sanoo.
Kuitenkin myös työnantajien ennakkoluulot estävät maahanmuuttajien pääsemistä töihin.

Lähde: Turun Sanomat 19.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

Lapin tunturi- keskuksissa pulaa kokeista ja tarjoilijoista

Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisista on Lapin tunturikeskuksissa lähes huutava pula, kertoo sanomalehti Lapin Kansa lauantaina. Ongelma on nyt sesongin alkaessa jälleen sama, vaikka henkilökuntaa yritetään rekrytoida ympäri vuoden erilaisilla messuilla ja tempauksilla. Lehden mukaan Ylläksellä ja Levillä on tälläkin hetkellä avoinna 50 hotelli- ja ravintola-alan työpaikkaa. Eniten pulaa on tarjoilijoista ja kokeista.

Lähde: Turun Sanomat 18.12.2005, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit