MyJobCafe.net

Pakkausalalla ei ole huolta ainakaan siitä, että kysyntä vähenisi. Aasian ja Venäjän nouseva elintaso kasvattaa pakkausten määrää. Samalla myös niin sanotuilla vanhoilla markkinoilla eli Yhdysvalloissa ja Euroopassa kysyntä kasvaa edelleen esimerkiksi pakatun valmisruuan tullessa yhä suositummaksi.
– Pakkausten määrä kasvaa koko ajan, mutta kilpailu markkinaosuuksista on silti kovaa. Tällä alalla pitää olla todella nopea ja kehittää koko ajan uutta, sanoo Euroopan johtaviin pakkausalan yrityksiin kuuluvan Stenqvist-konsernin johtaja, tanskalainen Jörgen Ajslev.
Turkuun hiljattain rantautuneella Stenqvistilla on tuotantoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Itävallassa. Vielä muutama kuukausi sitten tuotantoa oli myös Suomessa Merikarvialla ja pääkonttori sijaitsi Porissa. Yhtiön rakennemuutoksen myötä tuotanto Suomessa ajettiin alas, ja Stenqvist Suomi Oy:n varasto sekä pääkonttori siirrettiin Turkuun.
Turkuun, eikä esimerkiksi Helsinkiin, Stenqvist tuli koska Turku on Ajslevin sanojen mukaan sijainniltaan loistavassa paikassa.
– Säästämme kuljetuskuluissa, kun meidän ei tarvitse Turun satamasta rahdata kaikkea ensin pohjoiseen päin Merikarvialle, ja sitten vasta jakaa asiakkaillemme, jotka ovat enimmäkseen Etelä-Suomessa. Toisaalta Turku on edullisempi paikka pitää varastoa ja toimistoa, kuin vaikkapa Helsinki, Ajslev sanoo.

Lähde: Turun Sanomat 30.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turku aikoo pikavauhtia polkaista käyntiin Itämeren alueiden yhteistoimintoja koordinoivan Itämerikeskuksen. Konsulttiselvityksen mukaan edellytykset ja tarve keskuksen perustamiselle ovat olemassa. Keskuksen on määrä erikoistua kestävään kehitykseen, kaupunki- ja hyvinvointipolitiikkaan sekä vahvistaa Itämeren asemaa talousalueena ja eurooppalaisena alueena. Alkukaavailujen mukaan keskus voisi myös ottaa toimeksiantoja esimerkiksi Suomen valtiolta ja Itämeren kaupunkien liitolta. Tavoitteena on, että vuoden alussa starttaava keskus toiminnallaan kannattaisi itse itsensä. Turun kaupungin tilaaman Itämerikeskus-selvityksen on tehnyt Turun yliopiston Jean Monnet -keskuksen professori Esko Antola. Antolan mukaan Itämeren alue on mielenkiintoinen sekoitus erilaisia talouksia.
– Leningradin ja Kaliningradin alueet sekä Baltia ovat taloudeltaan nopeasti kasvavia. Toisessa päässä Itämerta olevissa EU:n rikkaissa valtioissa ei ole kasvua juuri lainkaan, Antola kuvaa tilannetta.
Antolan mukaan tarkoitus ei ole perustaa Turkuun uutta tutkimuslaitosta, vaan paikka, johon niin kaupungin kuin kansalaisjärjestöjenkin itämerelliset hankkeet voi keskittää.

Lähde: Turun Sanomat 30.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun jatkuvan ensi vuonna ripeästi. Tänä vuonnahan kasvu jää heikoksi metsäteollisuuden työselkkauksen seurauksena. Pääjohtaja Erkki Liikasta huolettaa kuitenkin Suomen taloudessa vientihintojen lasku, joka on menossa alas kokonaisviennin kasvusta huolimatta. Öljyn hinnan nousuakin saa pelätä, mutta siitä ei Liikasen mukaan synny sellaista kriisiä kuin 1970-luvulla. Nykyisin teollisuuden riippuvuus öljystä on vähentynyt. Julkisen talouden rahoitusasema on ollut Suomessa vahva, mutta valtion ylijäämä sulaa veronalennusten ja säästämisen ansiosta. Investoinnit vahvistuvat. Liikasen mielestä näitä rahoja ohjautuu silti liikaa rakentamiseen, kun koneet ja laitteetkin kaipaisivat kovasti satsausta. Samoin tietysti tutkimus- ja tuotekehitystyö. Veturiksi tarvittaisiin myös työntekijöitä. Työpaikkoja on nykyisin yhtä paljon tarjolla kuin juuri ennen lamaa, mutta niihin ei löydy tekijöitä. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan tämän vuoden 8,4 prosentista 8,0 prosenttiin ensi vuonna. Vuonna 2007 olemme ehkä jo 7,8 prosentissa. Työllisyysaste nousee hiipien ensi vuonna 68,3 prosenttiin, mutta jämähtänee siihen seuraavaksi vuodeksi.

Lähde: Turun Sanomat 29.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Suomi on sijoittunut jälleen ykköseksi World Economic Forumin kasvukilpailukykyvertailussa. Kärkisija on Suomelle jo kolmas perättäinen. Suomen vahvuuksia ovat vertailun mukaan muun muassa kansantalouden erinomainen tila, yritysten innovatiivisuus ja alhainen korruptio. Suomen heikkouksia ovat puolestaan korkea verotus ja työmarkkinoita rajoittavat tiukat säännöt. Suomen jälkeen vertailussa toiseksi sijoittui Yhdysvallat ja kolmanneksi Ruotsi. Pohjoismaat sijoittuivat vertailussa hyvin, sillä ne mahtuvat kaikki kärkikymmenikköön.
WEF:n kilpailukykyraportti antaa Suomesta suorastaan ruusuisen kuvan, sillä muuta maailmaa kehotetaan toistuvasti ottamaan mallia Pohjolan pienestä ihmemaasta. Väestön ikääntymiseen varautuminen osoittaa WEF:n mielestä Suomen olevan ”poliittisesti kypsä”, mistä muut maat voisivat ottaa mallia. Samoin raportissa kehutaan laveasanaisesti suomalaisyritysten innovatiivista ja lainkuuliaista liiketoimintaympäristöä. Toisaalta raportissa varoitetaan Suomen Nokia-riippuvuudesta, sillä matkapuhelinjätin menestys nähdään huomattavasti merkittävämmäksi muuttujaksi Suomen taloudessa kuin esimerkiksi inflaatio.

Lähde: Turun Sanomat 29.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turkulaiselle tv-valmistaja Finluxille ei ole löytynyt määräajassa pelastajaa. Turun käräjäoikeuteen ei keskiviikkoon mennessä ollut tullut valitusta viime viikolla aloitetun konkurssiprosessin keskeyttämiseksi. Valituksella ja uusien sijoittajien löytymisellä konkurssi olisi voitu peruuttaa. Pitkään talousvaikeuksissa ja viime vaiheessa yrityssaneerauksessa ollut Finlux haettiin konkurssiin viime viikon tiistaina. Pääosa yhtiön 425 työntekijästä on ollut lomautettuna tammikuusta saakka. Finluxin Pläkkikaupungissa sijaitsevat toimitilat omistaa Turku Science Park. Sen toimitusjohtaja Kari Toivonen sanoo, että toimitilat pysyvät toistaiseksi konkurssipesän hallussa. Jos toiminnalle ei löydy jatkajaa, Science Park ryhtyy etsimään uutta vuokralaista.

Lähde: Turun Sanomat 29.9.2008, siirry lehtiartikkeliin

Stora Enson vyörytys Brasiliassa jatkuu. Maanantaina yhtiö kertoi suunnittelevansa Brasilian eteläosiin tai mahdollisesti Uruguayhin uutta suurta sellutehdasta. Ennen Etelä-Brasilian investointia Stora Enso aikoo kuitenkin laajentaa yhdessä paikallisen selluyhtiön Aracruzin kanssa Veracelin sellutehdasta, joka sijaitsee Bahian maakunnassa 450 kilometriä Rio de Janeirosta pohjoiseen. Hankkeesta kertoi Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä Veracelin tehtaan vihkiäisissä keskiviikkona.
– Olemme hyvin luottavaisia siitä, että voimme rakentaa Veraceliin toisen linjan ja kaksinkertaistaa kapasiteetin, Härmälä sanoi.
Keskiviikkona vihitty Veracelin ykköslinja tuottaa täyteen vauhtiin päästyään yli 900 000 tonnia lyhytkuituista eukalyptussellua vuodessa. Vihkiäisjuhlassa Härmälä kehui, että Etelä-Amerikalla ja erityisesti Brasilialla on avainrooli Stora Enson strategiassa. Brasiliassa on määrä lisätä sekä tuotantoa että vientiä muihin maihin. Härmälä viittasi Stora Enson suunnitelmiin rakentaa mäntyä ja eukalyptusta käyttävä sellujätti Brasilian eteläosiin tai Uruguayhin. Stora Enso tutkii myös mahdollisuuksia aloittaa paperin tai kartongin valmistus Brasiliassa. Se kävisi nopeasti ostamalla alueelta jo toimiva yhtiö.

Lähde: Turun Sanomat 29.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Teollisuuden luottamus säilyi vahvana syyskuussa, vaikka luottamusindikaattori painui edelliskuuta alemmaksi. Osasyy tähän oli varastojen palautuminen normaaleiksi metsäteollisuuden seisokkien jälkeen. Tiistaina julkistetun luottamusindikaattorin mukaan teollisuus odottaa tuotannon kasvavan lähikuukausina.

Palveluyritysten luottamus pysyi ennallaan. Rakentamisessa suhdannetilanne jatkuu hyvänä, vaikka sielläkin tulevaisuutta luottavaa indikaattori notkahti elokuun korkeista lukemista.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kokoama teollisuuden luottamusindikaattori oli syyskuussa 11. Elokuussa se oli 15. Pitkänajan keskiarvo on 2.

Lähde: Turun Sanomat 28.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Yritysneuvonnan tarjoajien suuri määrä on saattanut turkulaiset yrittäjät hämilleen. Vaikka elokuussa toimintansa aloittaneen Potkurin piti koota yritysneuvonta yhden saman katon alle, onkin yritysneuvontaa antavia tahoja nyt yksi aiempaa enemmän eli pelkästään julkisella puolella kolme tahoa. Yritysneuvontaa tarjoavat julkisen sektorin puolella Varsinais-Suomen TE-keskus, Turun seudun kehittämiskeskus TAD Centre ja Potkuri. Lisäksi neuvontaa saa muun muassa yrittäjäjärjestöistä, pankeista, vakuutusyhtiöistä sekä kauppakamarilta.

Kuukausi sitten toimintansa aloittaneen Potkurin piti selkiyttää neuvontajärjestelmää. Sinne oli tarkoitus keskittää kaikki julkisen sektorin ilmainen yritysneuvonta. TE-keskus siirsikin Potkuriin kuusi työntekijäänsä ja antoi kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Potkurin toiminnan aloittamiseen 60 000 euroa. TAD Centre siirsi Potkuriin neljä työntekijäänsä ja rahoitti keskuksen perustamista 30 000 eurolla. TE-keskus on varautunut rahoittamaan Potkuria sen ensimmäisenä toimintavuotena noin 450 000 eurolla ja TAD Centre 220 000 eurolla.

Lähde: Turun Sanomat 28.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Yliopiston Apteekin laajentuminen jatkuu. Yritys aikoo avata vielä tämän vuoden puolella toimipisteen Pietarissa. Yhteensä Yliopiston Apteekilla on jo 21 toimipistettä, joista neljä on Virossa. Turussa 250 vuotta sitten perustettu apteekki on laajentunut yli 1000 henkeä työllistäväksi suuryritykseksi.

– Menestyksemme perustuu taloudelliseen erikoisasemaamme, mutta myös moneen muuhun asiaan, kertoo apteekkari Jari Kokkonen. Kokkonen on myös koko Yliopiston Apteekki -ketjun toimitusjohtaja. Yliopiston Apteekki oli ensimmäinen apteekki, joka rikkoi niin sanotun päivystyskierron ja aloitti pidemmät aukioloajat. Kokkosen mukaan apteekkialaa ravistavat nyt lääkevaihdosta johtuvat katteen vähenemiset ja työvoimapula.

– Toisaalta Suomen väestö vanhenee, joten lääkkeitä tarvitaan tulevaisuudessa varmasti entistäkin enemmän. Koska myyntikatteet pienenevät, täytyy tälläkin alalla silti tehostaa, Kokkonen tuumii.

Yliopiston apteekki on hakenut lisää kasvualustaa Virosta, sillä kotimaassa kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset. Valmistelut Pietarin toimipisteen avaamiseksi ovat myös pitkällä ja toimipiste pyritään avaamaan vielä tämän vuoden puolella.

Lähde: Turun Sanomat 28.9.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu ovat sopineet joustavasta opinto-oikeudesta.Sopimuksen mukaan näiden korkeakoulujen opiskelijat voivat hakea määräaikaista oikeutta suorittaa opintoja toisesta korkeakoulusta. Opiskelija voi sisällyttää opinnot omaan tutkintoonsa.

– Kumpikin korkeakoulu päättää itse periaatteista, joiden perusteella opiskelijoiden hakemuksia puolletaan ja opinto-oikeuksia myönnetään, kertoo Turun AMK:n opintoasiaintoimiston päällikkö Ilkka Lähteenmäki.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistyksen, TUKKO ry:n, puheenjohtajan Mariia Salmisen mukaan JOO-sopimus tuo opiskelijoille aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia rakentaa yksilöllisiä tutkintosisältöjä.

Lähde: Turun Sanomat 28.9.2005, siirry lehtiartikkeliin