Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2005

Sosiaalialan järjestö kaipaa tulospalkkausta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii, että kunnat varaavat budjetteihinsa varat sosiaalialan tulospalkkausjärjestelmän toteuttamiseen. Näin voitaisiin motivoida henkilöstöä, jonka työintoa nakertavat resurssipula sekä tehtävien vaativuuteen nähden alhainen ansiotaso.
Tulospalkkausjärjestelmä on yleisemmin käytössä miesvaltaisilla aloilla. Jos suunta jatkuu nykyisellään, kasvavat mies- ja naisvaltaisten alojen suuret palkkaerot Talentian mukaan entisestään.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Kauppakorkeaan tulee uusi tutkijakoulu

Turun kauppakorkeakouluun perustetaan opetusministeriön päätöksellä uusi tutkijakoulu. Nelivuotinen ”Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu – Graduate School in Future Business Competencies” käynnistyy vuoden 2006 alussa. Tutkijakoulua johtaa tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Nimensä mukaisesti tulevaisuuden liiketoimintaosaamiseen keskittyvän tutkijakoulun toimintaa koordinoivat Turun kauppakorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus sekä Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia, joka koordinoi valtakunnallisesti yliopistojen ja korkeakoulujen tulevaisuudentutkimuksen opetusta.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Logopedian tutkinto ja uusia tutkijakouluja Turun yliopistoon

Turun yliopistossa alkaa elokuussa uutena koulutusohjelmana logopedia. Aineessa voi suorittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon. Kyseessä on Turun yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin yhteistyössä järjestämä verkostokoulutus. Turun yliopisto myös saa ensi vuoden alussa kaksi uutta tutkijakoulua. Tulevat tutkijakoulut ovat professori Osmo Kivisen johtama instituutioiden ja sosiaalisten mekanismien tutkijakoulu sekä professori Jussi-Pekka Taavitsaisen johtama arkeologian valtakunnallinen tutkijakoulu. Opetusministeriön päätöksen mukaan Suomen yliopistoille osoitetaan vuoden 2006 alusta lähtien 39,9 miljoonaa euroa uusien, nelivuotisten tutkijakoulujen aloittamiseen sekä jo olemassa olevien toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen. Turun yliopistossa toimii ensi vuoden alusta lähtien yhteensä 13 tutkijakoulua, joissa on yhteensä 148 tutkijaopiskelijapaikkaa ja kaksi koordinaattoria.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Osa- ja määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät kesäkuussa

Valtakunnallisesti työllisyys parani kesäkuussa, mutta yhä useampi työsuhteista on osa- tai määräaikaisia. Kesäkuussa työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 40 000 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Osa- tai määräaikaisia työsuhteita oli kuitenkin 47 000 enemmän. Palkansaajia oli viime vuotta enemmän, mutta yrittäjiä vähemmän. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin yhteensä 29 000 eli 6 000 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Naisten työllisyys parani miehiä nopeammin, mutta naisia on silti edelleen hiukan enemmän työttömänä kuin miehiä. Naisten työllisyysaste kasvoi 1,6 prosenttia ja miesten 0,3 prosenttia. Työpaikat lisääntyivät etenkin rakentamisessa ja palvelualoilla. Työttömyysaste pysyi käytännössä ennallaan. Se oli nyt 8,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 8,9 prosenttia.
Syntyneiden uusien työpaikkojen määrä jäi pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen toimikauden puolivälissä kesäkuussa selvästi hallituksen tavoitetta pienemmäksi. Työllisten määrä nousi kesäkuussa 39 000 henkeä suuremmaksi kuin kaksi vuotta sitten. Hallitus asetti kesäkuussa 2003 hyväksytyssä hallitusohjelmassa tavoitteekseen 100 000 uuden työpaikan syntymisen vuoteen 2007 mennessä.

Lähde: Turun Sanomat 27.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Valmennuksen kautta töihin

Jokioisilta kotoisin oleva Martti Hakala, 24, on ollut onnekas töiden suhteen. Turun kauppakorkea- koulusta pian kauppatieteiden maisteriksi valmistuva Hakala pääsi mukaan Osuuspankkikeskuksen palkal- liseen esimiesvalmennukseen. Seula oli tiukka, sillä 1 640 hakijasta vain kymmenkunta kelpuutettiin mukaan. Henkilökohtaisesti räätälöityyn valmennukseen kuuluu harjoittelujaksoja eri Osuuspankeissa. Hakalan harjoittelu jatkuu Turun Seudun Osuuspankin jälkeen Harjavallan Osuuspankissa. Ensi keväänä hän on valmis hakemaan esimies- tai asiantuntijatöitä OP-ryhmän sisällä.
– Olen ollut pari kesää pankissa töissä. Olen tehnyt kesätöitä myös leipomossa, tehtaassa ja vaikka missä. Mutta kun tulin ensimmäisen kerran pankkiin töihin, tiesin heti, että valinta on tehty.
Parhaat työmarkkinat kauppatieteilijöille ovat Helsingissä. Hakalalle pääkaupunkiseutu ei ole ykkösvaihtoehto, mutta ei silti mahdoton.
– Tärkeintä on, että töissä on hyvä ilmapiiri. Totta kai palkkakin on tärkeä, ilman sitä ei tule toimeen.

Lähde: Turun Sanomat 27.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Varsinais-Suomen konepajat paiskivat töitä hiki hatussa

Varsinaissuomalaiset konepajat painavat töitä keskellä lomakautta hiki hatussa. Telakoiden hyvä tilanne tuntuu pajoilla ja kaivoskoneita menee maailmalla kaupaksi, mikä tuntuu alihankkijoiden eli konepajojen tilauskannassa. Varsinais-Suomen konepajojen työtilanne jatkunee hyvänä. Olkiluodon ydinvoimalatyömaa tulee antamaan töitä. Tämä on toisaalta ongelma, sillä varsinaissuomalaisetkin konepajat ovat kärsineet työvoiman saatavuudesta.
– Uskon, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaa tulee sitomaan työvoimaa pitkäksi ajaksi, vaikka on puhuttu, että urakoita menee ulkomaille, kertoo Konepaja Laaksonen Oy:n toimitusjohtaja Ari Lindholm.
Vaikka urakoita menee ulkomaisille yhtiöille, varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset konepajat saavat alihankintaurakoita. Työvoiman nihkeä saatavuus voi kuitenkin aiheuttaa tilanteen, jossa pajat joutuvat myymään ei oota. Konepaja Laaksosen palkkalistoilla on jo nyt pahimman työvoimapulan paikkaamiseksi muutama viron- ja venäjänkielinen työmies. Etelä- ja itänaapuriin verrattuna suomalaiset konepajat pystyvät tarjoamaan ainakin kilpailukykyistä palkkaa. – Täytyy muistaa kuitenkin, että Viro on pieni maa, Lindholm toteaa. Konepaja Laaksosen kolmen yrityksen rypäs työllistää 120 henkeä. Työpiikkien aikana henkilöstöä on 140.

Lähde: Turun Sanomat 26.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6 / 2005

Työttömyyden lasku edelleen nopeaa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli kesäkuun lopussa 21 300 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden kesäkuusta 2 100 henkilöllä eli 9,1 prosentilla. Tämä vähennys oli ripeintä koko maassa. Työttömyyden lasku on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 600 henkilöllä samaan tapaan kuin kesäkuussa yleensä tapahtuu: esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita päättyy ja vastavalmistuneet opiskelijat tulevat työmarkkinoille löytämättä heti sopivaa työtä.
Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,3% (9,8 % , 6/2004) ja koko maassa 10,7 % (11,1 % , 6/2004). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan ja eteläisen Pohjanmaan (Vaasan ja Seinäjoen seudut) jälkeen.

Kesäkuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 200 kappaletta eli lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja on 29% enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti tekniikan alan töissä, metallialalla ja sähkötyössä. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna kesäkuun aikana 5 400 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 2 700.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni lähes 20 prosentilla 2 600 henkilöön vuoden takaisesta. Kesäkuun aikana määrä tosin kasvoi 500 henkilöllä kauteen liittyvistä syistä. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on edelleen vaikeaa. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä kasvoikin 3 prosentilla 5 500 henkilöön. Naisten työttömyys kasvoi 8 prosentilla.

Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä lukuun ottamatta monia akateemisia ammatteja. Erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityössä (-480 henkilöä/ -22 %), talonrakennustyössä (-140 henkilöä/ -14 %) sekä hotelli- ja ravintola-alalla työttömyys väheni voimakkaasti.

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa kesäkuun lopussa 5 600 henkilöä, eli 7 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli kesäkuun lopussa 2 400 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 000 henkilöä. Työmarkkinatuella työharjoittelussa oli 600 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 380 henkilöä. Työhallinnon toimenpiteissä on yhteensä 2,4 % työvoimasta.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2005

Itse itsensä työllistäminen

Noin vuosi sitten Sanna Näsälä, 22, kyllästyi nurmikonleikkuuseen ja kiven alla olevien kesätyöpaikkojen metsästämiseen. Hän päätti ottaa ohjat käsiinsä ja perusti kesäisin avoinna olevan sunnuntaikahvilan Sauvossa sijaitsevaan Saustilan Kartanoon, työllistäen täten itse itsensä.
– Ajatus omasta kahvilasta syntyi ihmisten osoittaessa kiinnostusta hankkeeseen kartanon kunnostuksen edetessä, Sanna Näsälä kertoo. Carl Ludvig Engelin suunnittelema, 1810-luvulla rakennettu Saustilan Kartano on ihanteellinen ympäristö rauhalliselle sunnuntaikahvittelulle.
– Parasta täällä on kiireetön tunnelma ja se, että ihmiset rentoutuvat sekä innostuvat usein jopa kertomaan tarinoita. Ja tietenkin se fakta, että saan olla itseni pomo. Sanna avaa kahvilansa ovet vain sunnuntaisin, sillä hän ei usko että kävijöitä riittäisi tarpeeksi muille päiville. Kartanon alkuviikonloppu on omistettu hääjuhlille.
– Kahvilanpidon työaika yhtä sunnuntaita kohden on kaksi päivää, kun otetaan huomioon myös leipomiseen kuluva aika. Sannan työnkuva koostuu leivonnaisten väkertämisen lisäksi siivouksesta – ja tietenkin kahvilan emäntänä toimimisesta. Oman kahvilan pidossa on myös haittapuolensa. Sanna toteaa, että vapaa-aikaa ei viikonloppuina löydy. – Myös arvaamattomuus on kiusallista. En voi ikinä tietää kuinka paljon kävijöitä tulee minäkin päivänä, tai tuleeko ollenkaan, Sanna miettii. Sannan mielestä nuorten aikuisten on erittäin vaikea löytää kunnon kesätöitä, ja alaikäisten miltei mahdotonta. Hän painottaa suhteiden merkitystä työpaikan haussa. Jos tuttujen kautta ei onnistu saamaan tekemistä, on aloitettava aivan pohjalta huonoista hommista. – Mutta jos on puitteita, on luontevaa työllistää itsensä. Lasten vahtiminen ja siivousurakat ovat myös hyviä kohteita omalle yritykselle, tyttö toteaa. – Itse itsensä työllistäminen ei kuitenkaan onnistu kaikilta, eikä se todellakaan ole helpoin vaihtoehto, jos on tottunut säännöllisiin tuntipalkkoihin ja työaikoihin, Sanna huomauttaa.

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Korkeakoulujen viimeiset opiskelijavalinnat selvisivät

Opiskelupaikkaa korkeakoulusta hakeneet huokaisivat perjantaina helpotuksesta, kun viimeisetkin pääsykoetulokset julkaistiin. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Turun kauppakorkeakoulu laittoivat aamulla nimilistat kouluun päässeistä internetiin ja oppilaitosten seinille. Åbo Akademi ja Turun yliopiston muut tiedekunnat julkaisivat tulokset jo aiemmin heinäkuussa. Turun kauppakorkeakouluun pääsi joka kahdeksas hakija. Kouluun haettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteishaulla. Jokainen pyrkijä kävi yhdessä pääsykokeessa ja ilmoitti kolme yliopistoa siinä järjestyksessä, mihin mieluiten haluaisi opiskelemaan.
– Tämä on opiskelijoille parempi systeemi, sillä kaikkien koulujen pääsykokeet ovat aikaisemmin olleet samana päivänä, Turun kauppakorkeakoulun opintoasiain päällikkö Veronika Ståhlberg sanoo.
Yhteisvalinnassa oli mukana yhdeksän oppilaitosta eli kaikki kauppatieteellisen alan korkeakoulut Jyväskylää lukuun ottamatta. Turun kauppakorkeakoulu oli Helsingin jälkeen suosituin hakukohde. Uusi systeemi ei hetkauttanut Turun hakijamäärää. – Ensisijaisesti Turkuun halusi suunnilleen yhtä moni kuin viime vuonnakin kouluun haki, Ståhlberg kertoo. Turun yliopiston hakijamäärä laski viime vuodesta noin kuusi prosenttia. Lääketieteelliseen tiedekuntaan hakijoita oli viitisenkymmentä viime vuotta enemmän, mutta aloituspaikkamäärä pysyi samana. Kasvatustieteiden tiedekunta sen sijaan menetti suosiotaan reippaasti. Hakijamäärä laski 12 prosentilla. Tiedekunta on myös naisvoittoisin, sillä kasvatustieteitä hakee opiskelemaan enää kaksi miestä kymmenestä hakijasta. Åbo Akademissa pääsee ensi syksynä ensimmäisen kerran opiskelemaan logopediaa eli puheopetusta. Oppiaineeseen oli 62 pyrkijää, joista 12 hyväksyttiin opiskelijaksi.

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

Ammattikorkeiden 500 vapaata paikkaa jaossa maanantaina alkavassa täydennyshaussa

Ammattikorkeakouluissa alkaa maanantaina täydennyshaku kevään yhteishaussa vapaiksi jääneiden paikkojen täyttämiseksi. Suunnittelija Merja Leppäniemi Opetushallituksesta kertoo, että vapaita koulutuspaikkoja on arviolta 400-500, ja peruutusten odotetaan kasvattavan määrää vielä parilla sadalla. Opetusministeriön mukaan aloituspaikkoja oli viime vuonna kaikkiaan 24 835. Nyt kevään yhteishaussa hyväksymiskirjeen sai 22 545 hakijaa, ja aloituspaikoista vapaiksi on jäänyt pari prosenttia. Opiskelunsa aloittaneita on yleensä kuitenkin enemmän kuin aloituspaikkoja. Erikois- suunnittelija Tuulikki Koski opetusministeriöstä kertoo, että viime vuonna ammattikorkeissa aloitti noin 26 400 opiskelijaa, mikä oli kuutisen prosenttia enemmän kuin aloituspaikkojen määrä.
– Täyttöaste yleensä on hyvä, ja vain muutamissa koulutusohjelmissa tai -paikoissa jäädään alle suunnitellun, Koski toteaa. Täydennyshaku järjestetään nyt ensimmäistä kertaa yhteisesti kuten kevään yhteishaku. Leppäniemen ja Kosken mukaan keskittämisellä halutaan antaa tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet hakijoille sekä helpottaa ammattikorkeakoulujen hakumenettelyä. Aiemmin ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet täydennyshaun itse.
– Palvelu siis laajenee, kun täydennyshaku on yhteinen ja mahdollista netissä kuten yhteishakukin, Koski tiivistää. Ammatti- korkeakoulujen vapaiden aloituspaikkojen määrä elää koko ajan. Ensisijaisesti peruutus- paikoille otetaan varasijalla olevat, ja täydennyshaulla valitaan opiskelija täysin tyhjäksi jääneille paikoille. – Suurin osa vapaista paikoista on tekniikan ja liikenteen alalla, missä niitä on 67 koulutusohjelmassa. Koko maassa paikkoja on jäljellä 98 koulutusohjelmassa. Enimmillään vapaita paikkoja on joissakin koulutusohjelmissa kymmeniä, mutta toisissa vain muutamia, Leppäniemi kertoo. Suomen 29 ammattikorkeakoulusta 19 on mukana täydennyshaussa. Kymmenen ammattikorkeakoulua jäi pois, koska heillä ei enää ole vapaita paikkoja.
Ajankohtaiset tiedot vapaista paikoista ovat netissä osoitteessa osoitteessa www.koulutusnetti.fi. Myös kevään yhteishaussa ilman paikkaa jääneille on toimitettu postitse luettelo vapaaksi jääneistä paikoista. Hakemuksen voi jättää postitse tai netin kautta osoitteessa www.amkhaku.fi maanantaiaamusta lähtien. Haku kestää kaksi viikkoa, jonka jälkeen oppilaitokset järjestävät valintakokeet 10.-12. elokuuta. Hyväksytyille ilmoitetaan 18. elokuuta mennessä. – Valintakokeisiin ei kutsuta, vaan tilaisuudet ovat kaikille. Hakijan on itse selvitettävä oppilaitokselta milloin valintakoe on. Jos on keväällä jo käynyt samassa valintakokeessa, ja uskoo pisteiden riittävän, voi kevään tuloksia käyttää täydennyshaussakin, Leppäniemi huomauttaa.

Lähde: Turun Sanomat 23.7.2005, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit