Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2005

Kuljetusyrittäjät uhkaavat nostaa maksuja syksyllä

Paperiselkkauksen vuoksi työtä vailla olevien kuljetusalan pienyrittäjien kimpussa ovat jo pankit ja rahoituslaitokset. Ne peräävät paitsi osamaksuja kulkuneuvoista myös korkojaan. Rahoitusjärjestelyitä on jouduttu tekemään paljon. Vaikka selkkaus loppuisi piankin, niin alalla työtaistelun jäljet näkyvät vielä vielä syyskuulla. Etujärjestön SKAL:n (Suomen Kuljetus ja Logistiikka) toimitusjohtaja Seppo Sainio sanoo, että tehtaat tarvitsevat uutta tavaraa vasta elo-syyskuussa, koska niiden varastot ovat nyt täynnä.
– Meillä taas lomat on pidetty kuuden viikon aikana, jolloin autot ovat seisseet ja heinäkuussa ovatkin edessä lomautukset, arvioi Sainio. – Hyvät työntekijät saattavat hakeutua muille toimialoille.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että yrittäjät haluavat saada korvauksista menetyksiinsä vaatimalla kuljetusmaksuihin korotuksia syksyllä. SKAL:n laskelmien perusteella alalla kertyy tappiota viikossa 10 miljoonaa euroa.

Lähde: Turun Sanomat 28.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turun elinkeinopoliittiset yhtiöt joutuvat syömään pesämunaansa

Turun kaupungin elinkeinopoliittiset yhtiöt ovat osoittautuneet taloudellisesti haavoittuvammiksi kuin perustamishetkellä ajateltiin. Jos suunta ei käänny, yhtiöihin rahana, omaisuutena ja lainatakauksina sijoitettu noin 50 miljoonan euron potti hupenee pikku hiljaa. Yhtiöitä ei alun alkaenkaan ole perustettu tuottamaan voittoa, vaan edesauttamaan Turun elinkeinoelämän kehittymistä. Tarkoitus oli kuitenkin, että kaupungin antaman alkupääoman tuotto riittäisi kattamaan kulut.Toisin on käynyt. Biolaakso Oy tuotti viime vuonna tappiota 25,6 prosenttia liikevaihdostaan, koko Turku Science Park -konsernikin lähes 20 prosenttia. Parhaiten menee tietoliikennealaan erikoistuneella ICT Turulla. Sen tappio oli kahdeksan prosenttia liikevaihdosta. Kun mukaan otetaan Pilot, neljän yhtiön tappiot nousevat viime vuodelta noin kahteen miljoonaan euroon.

Lähde: Turun Sanomat 27.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Ict-yritysten liikevaihto palautumassa ennätystasolle

Varsinaissuomalaisten ict-yritysten liikevaihto on ollut noususuunnassa vuoden 2 004 alusta lähtien, ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen tekemän tuoreimman suhdannekatsauksen mukaan vuoden 2 000 ennätystaso häämöttää.

Pitkään jatkunut liikevaihdon kasvun hidastuminen on siis tukevasti takanapäin. Tämän vuoden alussa ict-alan kasvuvauhti hieman hiipui, mutta jatkui hyvänä.

Lukujen vertailu on vaikeutunut, sillä lukujen tilastoinnissa on tapahtunut merkittävä muutos. Tuotantolukuja on siirretty Varsinais-Suomesta Uudellemaalle, mikä lohkaisee Varsinais-Suomen tuotantoluvuista pois jopa viisi miljardia euroa.

Varsinaissuomalaisten ict-yritysten suhdannekuva on kuitenkin joka tapauksessa erittäin positiivinen. Palvelu- ja sisällöntuotannossa kasvu jatkuu. Tuotantopuolella, eli lähinnä kännykänvalmistuksessa ja sitä tukevassa tuotannossa, näkymät ovat myös hyvät. Tämä ainakin lyhyellä aikavälillä merkitsee tarvetta lisäväen palkkaamiseen. Ict-alan tuotannossa työskentelee Varsinais-Suomessa noin 7 000 henkeä.

Lähde: Turun Sanomat 23.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Etla ennustaa alle kahden prosentin kasvua

Paperiteollisuuden työkiistan kokonaiskustannukset nousevat taloustutkijoiden arvioiden mukaan runsaaseen prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta tai hieman sen alle, jos työkiista päättyy juhannuksena. Laskennallisesti kuuden viikon työkiistan hinnaksi kansantaloudelle tulisi siten runsaat 1,5 miljardia euroa. Työkiista leikkaa huomattavan osan kokonaistuotannon tämän vuoden kasvusta.

Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen arvioi keskiviikkona, että bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna vain 1,5-2,0 prosenttiin, kun Etla vielä keväällä ennusti kasvuksi 3,0 prosenttia. Ensi vuonna kasvu nousee alemman vertailutason vuoksi vastaavasti aiemmin ennustettua korkeammaksi.

Lähde: Turun Sanomat 23.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

MTK pelkää Varsinais-Suomen menettävän 2 000 työpaikkaa

Keskiviikkona EU-komission julkistama esitys ei miellyttänyt MTK-Varsinais-Suomen väkeä. Jos valkoisen sokerin hintaa 39 prosenttia alennettaisiin esityksen mukaisesti, seuraukset olisivat dramaattiset.

– Esitys merkitsee Suomen sokerituotannon loppua, jos se toteutuu sellaisenaan, järjestön toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanaili.

Myllymäen mukaan Varsinais-Suomesta lähtisi uudistuksen ansiosta yhteensä 2 000 työpaikkaa, joista 1 000 on sokerijuurikkaan viljelijöitä ja 1 000 muualta sokerituotantoketjusta. Lopettamisuhan alla olisivat sekä Salon että Säkylän sokeritehtaat.

Järjestön johtokunta vaatii, että sokerijuurikkaan viljelijöille on turvattava kunnon jatkamismahdollisuudet. Järjestö vaatii muun muassa EU:ta alentamaan sokerin hintaa vain siten, että se täyttäisi Maailman kauppajärjestön WTO:n vaatimat alennukset. Tuotannon leikkaus olisi kohdistettava ylituotantomaihin eikä Suomeen, joka tuottaa tällä sokeria 70 prosenttia omasta sokeristaan.

Lähde: Turun Sanomat 23.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Hyvät ajat palaamassa työmarkkinoille

Varsinais-Suomen työttömyys on ensimmäistä kertaa 15 vuoteen alittanut 20 000 työttömän rajan. Maakunnan työvoimatoimistojen kortistoissa oli toukokuun lopulla yhteensä 19 700 työtöntä työnhakijaa. Nyt ollaan hyvää vauhtia lähestymässä ennen lamaa vallinneita lukuja.

Koko kuluneen vuoden työttömyysluvut ovat kutistumistaan kutistuneet. Lasku on ollut Varsinais-Suomessa erityisen ripeätä, vain Satakunta on kirinyt edelle. Työmarkkinoiden virkistymisestä ovat saaneet nauttia vallankin nuoret. Alle 25-vuotiaita varsinaissuomalaisia oli toukokuun lopussa työtä vailla 2 300 eli 30 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 20-vuotiaiden työttömyys on peräti puolittunut vuodessa.

Uusia työpaikkoja on tarjolla liki 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Varsinkin talonrakennus, metalliala, sähkötyöt ja myyntitehtävät ovat kurssissaan. Myös sosiaali- ja terveysalalta, eritoten sosiaalipuolelta, töitä on entistä helpompi löytää.

Valoisaa kokonaiskuvaa synkistää tuttu pitkäaikaismurhe. Pitkäaikaistyöttömyys on jopa pahentunut. Yli vuodeksi työtä vaille jääneitä oli tämän vuoden toukokuussa 5 500 eli lähes kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Lähde: Turun Sanomat 22.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Päivärahakiistan pelätään siirtävän kaikki reppuhommat pois suomalaisilta

Varsinais-Suomessa vellova päivärahakiista kuumentaa mieliä muun muassa Aker Finnyardsin Turun telakalla. Työntekijöiden mukaan yhä useampi alihankkijayritys on ottanut palvelukseensa ulkomaalaisia, kun suomalaisia ei uskalleta palkata veroepäselvyyksien takia. Turkulaisen Mobimarin varapääluottamusmies Harri Nummelan mukaan ulkomaalaisten määrä telakalla on noussut lyhyessä ajassa 340:sta nykyiseen 550:een.

Myös Turun telakan ammattiosasto on ilmaissut huolensa siitä, että telakoilla on yhä enemmän ammattitaidotonta, ulkomaista väkeä töissä ja että komennustyöpaikat valuvat päivärahariidan takia pois suomalaisilta.

Aker Finnyardsin henkilöstöpäällikkö Arto Helinin mukaan asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

– Meillä on aina ollut vaihtelevia määriä ulkomaalaisia töissä, nyt meillä on myös erittäin suuri laiva tekeillä ja väkeä tarvitaan, hän sanoo. Totta on, että helsinkiläisten komennus tänne oli jo venynyt niin pitkäksi, että tätä päiväraha-asiaa miettiessämme päätimme pitää heidän kanssaan tauon.

Turun telakalla on suurimmillaan ollut töissa noin sata komennusmiestä Helsingistä. Ulkomaalaisten ammattitaitoa Helin ei halua arvostella, taidot vaihtelevat niin suomalaisilla kuin ulkomaalaisillakin. Helinin mukaan Turun telakalla tekee laivoja tällä hetkellä reilut 500 ulkomaalaista. Luku sisältää sekä telakan, että alihankkijoiden työntekijät. Sitä, onko alihankkijoiden käyttämien ulkomaalaisten määrä päivärahakiistan takia noussut, ei Helin osaa sanoa.

Turun telakka työllistää noin 2000 henkeä, mutta alihankkijoiden määrä nostaa lukua huomattavasti.

Lähde: Turun Sanomat 22.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Verohallitus lupaa tarkemmat ohjeet päivärahan maksamiseen

Komennustyöntekijöiden päivärahakiistaan tullee selvennystä lähiaikoina, sillä Verohallitus työstää parhaillaan asiaa koskevia ohjeita. Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula Verohallituksesta sanoo, että tarkoituksena on haarukoida sääntö siihen, missä menee työkomennuksen ja vakituisen työskentelyn välinen raja. Ohjeet halutaan toimittaa verotoimistoille mahdollisimman pian, sillä esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalahanke työllistää runsaasti komennustyöläisiä.

Tähän asti monille on ollut epäselvää, millainen työskentely voidaan lukea työkomennukseksi ja milloin kyseessä on ihmisen varsinainen työpaikka. Työkomennuksesta maksetaan päivärahaa, kun taas varsinaisessa työpaikassa ansaitaan palkkaa.

Lounais-Suomen verovirasto on tulkinnut, että osa komennustyöläisille maksetuista päivärahoista onkin normaalia palkkaa, josta täytyy maksaa ennakonpidätykset.Verohallituksen mukaan tärkein yksittäinen asia, joka vaikuttaa rajanvetoon, on työskentelyajan pituus. Vieläkään ei kuitenkaan ole luvassa mitään yksiselitteistä sääntöä.

Lähde: Turun Sanomat 22.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Tutkimus: Finnvera korjaa markkinapuutteet ja auttaa uusia yrityksiä alkuun

Valtion erityisrahoituslaitosta Finnveraa kehutaan tuoreessa tutkimuksessa hyväksi vakuuksien tarjoajaksi ja riskilainoittajaksi. Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin mukaan mukaan Finnveralla on ollut ratkaiseva merkitys erityisesti yritystoiminnan aloittamisessa, sukupolven- ja omistajavaihdoksissa sekä kasvu- ja kansainvälistymishankkeissa. Jopa joka neljäs vastanneista yrityksistä koki, että yritys olisi jäänyt perustamatta ilman Finnveran osarahoitusta tai ettei yritys enää olisi toiminnassa ilman Finnveraa.

Yli kolmannekselle kasvuyrityksistä Finnveran rahoitus oli mahdollistanut työpaikkojen säilymisen tai uuden työvoiman palkkaamisen. Työpaikkojen säilyttämisessä Finnveran rahoituksella oli suurempi merkitys maaseudulla kuin pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa tai tukialueilla.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että maaseudulla ei kärsitä niinkään rahoituksen saatavuudesta, vaan ideoiden ja markkinoilla olevien mahdollisuuksien havaitsemisen puutteesta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Finnveran neuvonnan ja hankkeiden terävöittämisen rooli korostuu voimakkaasti. Finnveran tulisi keskittyä nykyistä enemmän vaikeampiin ja riskipitoisempiin hankkeisiin, joihin pankeilla ei ole kykyä osallistua yksinään, neuvotaan tutkimuksessa. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi sukupolven- tai omistajanvaihdostilanteet.

Lähde: Turun Sanomat 22.6.2005, siirry lehtiartikkeliin

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5 / 2005

Työttömyyden lasku edelleen nopeaa Varsinais-Suomessa – erityisesti metalliteollisuudessa ja rakennustoiminnassa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli toukokuun lopussa 19 700 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden toukokuusta 2 700 henkilöllä eli 12,0 prosentilla. Tämä vähennys oli Satakunnan jälkeen ripeintä koko maassa. Työttömyyden lasku on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,6% (9,3 % , 5/2004) ja koko maassa 9,8 % (10,6 % , 5/2004).

Toukokuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 900 kappaletta eli viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti talonrakennustyössä, metallialalla, sähkötyössä ja myyntityössä. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna toukokuun aikana 6 600 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3 600, mikä on 29% viime vuotista enemmän.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 30 prosentilla 2 100 henkilöön. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on edelleen vaikeaa, yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä kasvoi 6 prosentilla lähes 5 500 henkilöön. Naisten työttömyys väheni 12 prosentilla.

Viime vuoden toukokuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikissa pääammattiryhmissä. Erityisesti voimakkaasti työttömyys väheni konepaja- ja rakennusmetallityössä sekä talonrakennustyössä.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2005

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »