Kuukausittaiset arkistot: maaliskuu 2005

Metalliteollisuuden ja rakennustoiminnan työttömyyden lasku nopeaa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 200 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni viime vuoden helmikuusta yli 1 600 henkilöllä eli 6,7 prosentilla. Tämä vähennys oli nopeinta koko maassa. Työttömyyden lasku on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden 2004 kesästä lähtien. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen on metallialalla (-22 %) ja rakennustoiminnassa (-20 %). Vastaavasti uusien työpaikkojen määrä on helmikuun aikana viisinkertaistunut rakennustoiminnassa ja lähes kolminkertaistunut konepaja- ja rakennusmetallityössä. Helmikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,1 % (10,5 %, 2/2004) ja koko maassa 11,4 % (11,7 %, 2/2004)

Helmikuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 4251 kappaletta eli 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti talonrakennustyössä (+ 300), sähkötyössä (+220), konepaja- ja rakennusmetallityössä (+180) sekä myös kaupallisessa työssä (+180). Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana lähes 7 200 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 4 400.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 13 prosentilla 2 500 henkilöön. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on edelleen vaikeaa. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä kasvoikin 9 prosentilla lähes 5 600 henkilöön. Naisten työttömyys väheni neljällä prosentilla. Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa helmikuun lopussa 6 500 henkilöä, eli 7 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Viime vuoden helmikuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut lähes kaikissa pääammattiryhmissä kaupallista työtä sekä hallinto ja toimistotyötä lukuun ottamatta. Erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityön (-600 henkilöä/ -22 %) sekä talonrakennustyön (-350 henkilöä/ -22 %) työttömyys väheni voimakkaasti.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2005

Valtiontalouden alijäämä PT:n huolena

Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa Suomen talouskasvun pysyvän nopeana tänä ja ensi vuonna. PT nosti kuitenkin tiistaina julkistamassaan talousennusteessa esille huolensa valtiontalouden kääntymisestä alijäämäiseksi verotulojen supistumisen vuoksi. Veronalennukset ovat toisaalta kasvattaneet kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää, kuten hallitus toivoikin. Verotulojen menetykset kuitenkin rajoittavat julkisten menojen kasvua ja siten myös mahdollisuuksia palkata väkeä julkiselle sektorille.Kuten muun muassa suuret pankit ja valtiovarainministeriö aiemmin, myös PT näkee viennin vetävän niin hyvin, että Suomen talouskasvu pysyy melko hyvänä. PT arvioi kasvun hidastuvan tänä vuonna vain 0,1 prosenttiyksikköä viime vuodesta ja yltävän 3,6 prosenttiin.

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2005, siirry lehtiartikkeliin

Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan suhteellisen voikakkaasti. PT ennustaa kuluvalle vuodelle 3,6 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen, mikä on selvästi muiden ennustajien viime viikkoina esittämiä arvioita enemmän. Kasvua tukee edelleen kohtuullisella tasolla pysyttelevä yksityinen kulutus ja vienti, joka PT:n mukaan kasvaa tänä vuonna 5 prosentin vauhtia. Vienti kasvaa kaikilla tärkeimmillä teollisuudenaloilla kauppataseen ylijäämää tänä vuonna 0,5 miljardilla eurolla. Ensi vuonna ylijäämä on jo 1,5 miljardilla tuonnin kasvun hidastuessa suhteessa vientiin. Maailmantalouden nopea kasvu on vähitellen hidastumassa. Euroopan talouskasvun nopeutuminen kuitenkin riittää kompensoimaan muualla tapahtuvan kasvun hidastumisen vaikutukset ulkomaankauppaamme.

Työvoiman kysyntä jatkaa viime vuoden lopulla alkanutta kasvuaan. Aikaisempien vuosien tapaan työvoiman kysynnän kasvu on pääasiassa palvelusektorin varassa. Merkittävintä työllisten määrän kasvu on julkisissa ja muissa palveluissa sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, joista jälkimmäisessä näkyy teollisuustuotannon kasvun hyvä kehitys. Myös rakentamisessa työllisyys kääntyy kasvuun erityisesti uuden ydinvoimalan rakennushankkeen vauhdittamana. Työllisyys kasvaa yhteensä 20000 henkilöllä tänä vuonna ja ensi vuonna 17000 henkilöllä. Työvoiman tarjonta myötäilee varsin läheisesti työvoiman kysynnän kehitystä. Työvoiman kysynnän kääntyessä kasvuun viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myös työvoiman tarjonta kääntyi voimakkaaseen nousuun. Tänä vuonna työttömien määrä alenee työllisyyden paranemisen myötä edelleen hieman ja työttömyysaste laskee 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen ennakoidaan supistuvan 8,3 prosenttiin

Palkansaajien ostovoiman kehitys on vakaata, ansiotaso kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Ostovoima pysyy hyvänä, sillä kuluttajahintojen nousu on edelleen hyvin hidasta, tänä vuonna hinnat nousevat vain prosentin. Samaan aikaan kun vientiyrityksillä ja työssäkäyvällä kansalla menee lujaa, valtio köyhtyy. Valtiontalous painuu tänä vuonna 1,2 miljardia alijäämäiseksi muun muassa tuloveron kevennysten sekä pääomatulo- yhteisö ja varallisuusverojen uudistusten vuoksi ja ensi vuonna alijäämä kasvaa 2 miljardiin. PT:n mukaan julkinen talous ei kestä enää merkittäviä veronalennuksia. Nykyisen veropohjan säilyttäminen on välttämätöntä, jotta esimerkiksi kuntatalouden ongelmat saadaan ratkaistua.

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos; Talousennuste 22.3.2005

Turkulainen Neoxen Systems kasvaa nopeasti täsmäkoulutettujen avulla

Turkulainen ohjelmistoyritys Neoxen Systems on kolmessa vuodessa ponnistanut yhden hengen hautomountuvikosta pian 17 hengen kansainväliseksi toimijaksi, jonka liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna huikeat 80 prosenttia, 340 000 euroon. Temppu ei olisi onnistunut ilman Täsmäosaajat-projektia, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja työvoimahallinto. Projektia vetää Turun työvoimatoimiston työnantajapalvelut.

Projektikoordinaattori Annemari Sarénin mukaan täsmäkoulutus on yrityksen tarpeisiin räätälöityä työvoimakoulutusta, jonka suunnitteluun osallistuu myös yritys itse. Koulutus toteutetaan yleensä yhdessä alan oppilaitoksen kanssa. Yritys on tiiviisti mukana suunnittelun lisäksi opiskelijavalinnoissa, koulutuksen toteutuksessa ja opiskelijoiden työhön sijoittamisessa. Koulutuksesta suurin osa tapahtuu yrityksessä.

Neoxen Systems on tyyppiesimerkki siitä, että tekniikan kehittyessä on syntynyt uusia osaamistarpeita, joihin ei ole valmiita koulutusohjelmia. Tämän vuoksi Neoxenillakin oli vaikeuksia löytää tuotantoprosessiinsa sopivia työntekijöitä. Annamari Sarén kertoo, että vuonna 2000 alkaneessa projektissa oli vuoden 2004 loppuun mennessä ollut mukana jo 105 yritystä ja 350 koulutettavaa. Koulutettujen työllistymisprosentti on hulppea 80. Täsmäosaajat-projekti toimii vain Turun seudulla.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Pukkila vähentää Turussa

Keraamisia laattoja valmistava Pukkila vähentää 10 vakanssia Turussa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta. Helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut on saatu yhtiössä päätökseen. Pukkila ilmoittaa, että pyrkimyksenä on minimoida eläkeratkaisuilla ja sisäisillä siirroilla irtisanottujen määrä 4-5:een. Pukkila on osa italialaista Ricchetti Groupia. Pukkilan Turussa sijaitseva tehdas on Pohjoismaiden ainoa kaakelitehdas ja yksi ryhmän viidestätoista eurooppalaisesta tehtaasta. Muut tuotantolaitokset ovat Italiassa, Portugalissa, Saksassa sekä Ruotsissa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Kotimaisen pyörän taluttaa liikkeestä ulos enää joka kolmas ostaja

Kotimainen polkupyörä on jäänyt pyöräkaupassa alakynteen tuonnin rajun kasvun vuoksi. Viime ja edellisvuonna Suomessa myydyistä pyöristä vain noin 30 prosenttia oli kotimaisia. Tuontipyörä ohitti kotimaisen Polkupyöräteollisuusyhdistyksen tilastojen mukaan jo vuonna 1993. Sen jälkeen pyörätuonti on vuosittain kasvanut paria notkahdusvuotta lukuun ottamatta. Viime vuonna Suomessa myytiin yhdistyksen mukaan noin 280 000 polkupyörää.

Alueellisesti kotimainen vaihtoehto laittaa pyöräkaupassa yhä jarruja ulkomaisen serkkunsa menestykselle. Esimerkiksi turkulaisesta Ajopyörästä kerrotaan, että myydyistä pyöristä yli puolet on kotimaista Tunturia. Turkulaiset ovat turkulaisia ja suosivat paikallista, toteaa Ajopyörän kauppias Risto Nummiora. Markkinoiden toinen kotimainen pyörämerkki on Helkama. Nummiora arvioi, että tänä vuonna pyöräkauppa hieman vilkastuu viime vuodesta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Bussiyhtiöt palkittiin maahanmuuttajien työllistämisestä

YK:n rasisminvastaista päivää vietettiin maanantaina Turussa ystävällisessä hengessä: Punainen Risti jakeli Hansakorttelissa ja paikallisissa busseissa kansalaisille ruusuja ja päivän teemakortteja.

Samaan aikaan käynnistyneen rasismin vastaisen viikon alkajaisiksi SPR:n Varsinais-Suomen piiri palkitsi maahanmuuttajamyönteiseen tekoon osallistuneita. Diplomin sai kuudesta paikallisesta linja-autoliikenneyrityksestä koostuva Sopimus Seitsikko, jonka katsottiin esimerkillisellä tavalla edistäneen maahanmuuttajien työllistymistä. Linjaliikenne Muurinen Oy:n, Linjaliikenne V. Nyholm Oy:n, Juha Jalo Oy:n, Lasse Julin Oy:n, Raision linja Oy:n sekä Turun CityBus Oy:n saama palkinto oli lajissaan ensimmäinen.

– Seitsikon palveluksessa on 40-50 maahanmuuttajataustaista bussikuskia. Kyllä he saavat kiitettävät arvosanat. Innokkaita työntekijöitä, ja osaavat tyydyttävästi kieltä. Asiakkaiden antama palautekin on hyvin myönteistä. Asiakaspalvelua ei voi oppia, se tulee luonnostaan tai sitten ei, tietää Turkka Tuomi Linjaliikenne V. Nyholmista. Kuljettajien kouluttamiseksi olemme tehneet yhteistyötä ammatti-instituutin kanssa vuodesta 1999. Turun ammatti-instituutin linja-autonkuljettajakoulutus palkittiinkin kunniamaininnalla hyvästä yhteistyöstä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Autokauppa kokee joutuneensa jyrän alle

Autojen valmistajat ovat koventaneet linjaansa jälleenmyyjiä kohtaan, Autoalan keskusliiton AKL:n puheenjohtaja kauppaneuvos Matti Pörhö arvioi perjantaina Helsingissä valtakunnallisilla autokauppiaspäivillä. Hänen mukaansa useiden jälleenmyyjien kokema kohtelu esimerkiksi takuukysymyksissä hipoo jopa autokauppiaiden oikeustajun rajoja. Vaadittavat investoinnit ovat sitä luokkaa, etteivät ne voi olla vaikuttamatta autokauppiaiden kilpailukykyyn. Kustannukset automerkkien kylttien pitämisestä kauppojen katoilla on ryöstäytymässä käsistä.

Taustalla ovat Euroopan unionin uudet autokauppaa koskevat säännöt, jotka astuvat voimaan lokakuussa. Säännöt muuttavat autojen jälleenmyynnin ehtoja ja rakennetta EU-maissa, ja autovalmistajat kokevat muutokset vaarallisiksi, Pörhö tulkitsi. EU:n tavoitteena on lisätä kilpailua autojen myynnissä. Uudet säännöt antavat jälleenmyyjille mahdollisuuden tarjota palvelujaan missä tahansa ilman alueellisia rajoituksia, eivätkä valmistajat enää voi vaatia jälleenmyyjää rajoittumaan vain yhden merkin myyntiin. Muutoksen odotetaan yhtenäistävän hintoja EU:n alueella ja johtavan vahvojen autokauppaketjujen syntyyn.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Varsinais-Suomeen tuli lisää myymälöitä

Varsinais-Suomen päivittäistavarakaupan myymälöiden määrä lisääntyi viime vuonna kahdellatoista. AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin mukaan myymälöitä oli viime vuonna Varsinais-Suomessa 402, kun vuonna 2003 niitä oli 390. Varsinais-Suomen myymälöiden myynti kasvoi 968 miljoonasta eurosta 1002 miljoonaan euroon. Myynnin osuus koko maan myynnistä oli 8,7 prosenttia.

Ylivoimaisesti suurin myynti oli Uudellamaalla, jonka osuus koko myynnistä oli 25,5 prosenttia. Varsinais-Suomi ohitti viime vuonna niukasti Pirkanmaan, jonka myyntiosuus notkahti 8,5 prosenttiin. Pirkanmaan myymälöiden määrä kasvoi vain kolmella.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Suomi sen kuin porskuttaa

Suomi on selvinnyt euromaista ehkä parhaiten dollarin heikentymisestä. Suomen onneksi markka kytkettiin aikoinaan heikolla kurssilla euroon, minkä ansiosta Suomessa toimivilla yrityksillä on ollut kohtuulliset edellytykset sopeutua euron vahvistumiseen. Vahva euro on toisaalta lisännyt suomalaisten ostovoimaa, sillä tuontitavarat ovat halventuneet. Kotimainen kysyntä onkin pitänyt Suomen pyöriä pyörimässä. Suomi on myös hyötynyt naapurimaa Venäjän vahvasta talouskasvusta. Venäjä on Kiina ohella antanut merkittävästi työtä suomalaiselle vientiteollisuudelle.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »