Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2005

Merenkulkualalle tulossa sukupolvenvaihdos

Merenkulkuala valmistautuu sukupolvenvaihdokseen. Nykyään merillä seilaavista suomalaisista merimiehistä jopa kolmasosan arvioidaan jäävän eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa, joten alalle tarvitaan lisää opiskelijoita ja sitä kautta ammattitaitoista työvoimaa. Lähitulevaisuudessa avautuu tuhansia työpaikkoja.
– Konepäällystöpuolella jo tämän vuosikymmenen aikana lähes puolet vanhasta merenkulkuporukasta lähtee pois, Konepäällystöliiton järjestösihteeri Reima U. Angerman huomauttaa.
Ammattitaitoisesta työvoimasta on päällystöpuolella pulaa jo nyt. Angerman kertoo, että Suomen kauppalaivastossa vajausta on 200:n ja koko Euroopan alueella noin 2 000:n työpaikan verran. Kehno tilanne johtuu hänen mukaansa osin siitä, että alalle ei ole viime vuosina koulutettu, eikä vieläkään kouluteta tarpeeksi väkeä. Myös miehistön puolelle tarvittaisiin lisää ammattiväkeä. Lehtori Kai Raikunen Rauman ammattiopiston Merenkulkualan yksiköstä kertoo, että varsinkin laivasähkömieheksi kouluttautuville on laivoilta luvassa takuuvarma työpaikka. Merenkulkuala pitää yhtenä houkuttimenaan myös alan kansainvälisyyttä. Jos merimiehelle ei ura urkene Suomessa, hän voi hakeutua töihin ulkomaille, vaikkapa Karibian-risteilijälle. Suomalainen merenkulkualan koulutus on pätevä joka puolella maailmaa.

Lähde: Turun Sanomat 20.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Gigantti laajentaa Loimaalle

Loimaalla avataan huhtikuussa uusi sisustukseen ja kodinkoneisiin keskittynyt liikekeskus. Loimaan TV- ja Koneen rakennuttamaan liikekeskukseen sijoittuvat yhteistyökumppaneina brittiläiseen Dixons groupiin kuuluva Gigantti-ketju ja kotimainen Värisilmä-ketju. Gigantti on Pohjoismaiden suurin kodinkoneketju. Suomessa sillä on tällä hetkellä Suomessa 13 isoa ja 2 pientä myymälää. Ketjun tavoitteena on vuoteen 2008 mennessä vahvistaa asemiaan ja täydentää liikepaikkaverkostoa yli kahdellakymmenellä omalla myymälällä ja franchising-myymälällä. Samalla pyritään Suomessa markkinajohtajaksi ja 300 miljoonan euron myyntiin. Sisustus- ja kodinkonekaupan myynti- ja konsultointitehtäviin haetaan rekrytoinnissa 12 työntekijää.

Lähde: Turun Sanomat 19.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turussa 70 prosenttia seudun työpaikoista

Turussa sijaitsee 70 prosenttia seudun työpaikoista. Myös Turun työpaikkaomavaraisuus on maan huippua, runsaat 123 prosenttia. Se tarkoittaa, että Turussa on työpaikkoja enemmän kuin työntekijöitä.

– Ympäristökunnista käydään paljon Turussa töissä. Muissa kaupungeissa työpaikkaomavaraisuus on muutaman prosentin alempana kuin Turussa, tiivistää Turun seudun kehittämiskeskuksen TAD-keskuksen johtaja Ilpo Siro. Turun elinkeinojohtajana toimiva Siro toteaa, että vaikka Turussa on paljon työpaikkoja, niitä tarvitaan silti yhä lisää. Viime vuonna työpaikkojen määrä pysyi Siron arvion mukaan suunnilleen samana kuin edellisvuonna.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Elektroniikka-alan töitä on tarjolla Salossa

Kännykäntekijöitä haetaan jo Lappia myöten.

Salossa kaivataan nyt kipeästi elektroniikka-alan työntekijöitä. Työvoimatoimistossa on avoinna parisataa paikkaa erilaisissa tuotannon tehtävissä. Suurin tarvitsija on Nokia, joka palkkaa kännykkätehtaalleen kaikkiaan 200 vakituista työntekijää. 150 heistä on haussa Salossa, 50 paikkaa on avoinna Turun työvoimatoimistossa. Nokialle pestataan lisää väkeä pitkin kevättä. Luvassa on vakituista vuorotyötä lähinnä kokoonpano- ja pakkaustehtävissä. Ikärajoja ei ole, mutta edellytyksinä ovat tarkkuus ja sorminäppäryys. Työvoimatoimistolle urakka ei ole aivan helppo, sillä Salon seudulla näihin tehtäviin sopiva työvoima on varsin vähissä. Turun työvoimatoimiston tehtävänä on haravoida Turun seudulta 50 sopivaa kännykäntekijää.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Lääkealan kartoitus käyntiin

Tekes on myöntänyt rahoituksen Suomen lääkealan palveluklusterin valmisteluhankkeelle. Suomen lääkeklusterin viime elokuussa perustaman työryhmän työn pohjalta syntyneessä hankkeessa selvitetään maamme lääkekehitystoiminnalle palveluita tarjoavat kotimaiset yritykset ja yliopistoyksiköt. Lisäksi kartoitetaan vastaavantyyppisten palveluyritysten tarjontaa myös lähialueilla, etenkin Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Keväällä valmistuva selvitystyö tähtää palveluyritysten luokitteluun tuotteistuksen ja kaupallistamisen kypsyysvaiheen perusteella.

Palveluiden kehittämisessä nähdään uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Tekesin linjauksissa. Lääkealalla etenkin pienten lääkekehitysyhtiöiden kasvun myötä maahamme on syntynyt alan asiantuntijapalveluverkosto, josta kannattaa kehittää myös vientituotetta. Nyt tehtävän selvityksen perusteella nähdään lääkealan asiantuntijapalvelusektorin kokonaisuus, jossa osa yrityksistä tarvitsee jatkotuotteistusta, kun taas osa on lähempänä kaupallista toimintaa – Suomen ohella myös kansainvälisellä tasolla.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Osaamiskeskuksille 8 miljoonaa euroa

Valtioneuvosto päätti torstaina alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) esittelystä osaamiskeskuksille varatun perusrahoituksen alueellisesta jaosta. Varsinais-Suomen osaamiskeskus saa 725 000 euroa, josta 50 000 euroa varataan lääkeklusterille (Turku, pääkaupunkiseutu, Tampere, Kuopio ja Oulu).

Osaamiskeskusten tavoitteena on alueen yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja uusien yritysten sekä työpaikkojen synnyttäminen. Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen painopistealueita ovat biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, tieto- ja viestintäteknologia, kulttuurituotanto ja digitaalinen sisältötuotanto sekä materiaalien pintatekniikka.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Aurian henkilöstö haluaa muutosturvaa

Auria Oy:n ja Auria Networksin työntekijät ja toimihenkilöt edellyttävät Telia-Soneran Ruotsissa sovitun muutosturvan soveltamista myös Auriassa. Aurian henkilökunnan kokous päätti vaatia lisäksi vakinaisen henkilökunnan työpaikkojen turvaamista siten, että vuokratyövoiman käytöstä luovutaan ja että määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa. Irtisanomisuhan alaiset henkilöt halutaan koulutettaviksi uusiin tehtäviin. Telia-Sonera ilmoitti perjantaina saneerauksesta, joka kohtelee kovimmin sen kokonaan omistamaa turkulaista tytäryhtiötä Auriaa. Auria miettii joka seitsemännen työntekijänsä eli 120 työpaikan tulevaisuutta.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Rautaruukki muuttumassa rakentajaksi ja koneräätäliksi

Rautaruukin muutos rakentajaksi ja liikkuvien koneiden sopimusvalmistajaksi eteni askeleen, kun yhtiö päätti siirtää teräslankojen ja -tankojen valmistuksen uuteen yhtiöön. Rautaruukki, Wärtsilä ja ruotsalainen SKF perustavat teräsputkia, -renkaita, -tankoja ja -lankoja valmistavan yhteisen yhtiön, jonka asiakkaita ovat autoteollisuus, kuulalaakeriteollisuus ja muu konepajateollisuus. Kaikki kolme yhtiötä perustelevat järjestelyä rönsyjen leikkauksella.

Rautaruukin, Wärtsilän ja SKF:n omistaman uuden yhtiön kotipaikaksi tulee Suomi, mutta pääkonttori on Tukholmassa. Uudelta yhtiöltä odotetaan 30-40 miljoonan euron säästöjä tuotantoa, hankintoja ja myyntiä järjestelemällä. Henkilöstömenoista säästöjä voi kertyä 3-5 prosenttia, mikä merkitsisi noin parin sadan työpaikan katoamista. Yhtiön toimitusjohtajana aloittaa Jarmo Tonteri. Hän ei halunnut arvioida tässä vaiheessa, mistä työpaikkoja mahdollisesti karsitaan.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Maahanmuuttajista koulutettiin laillistettuja sairaanhoitajia

Venäläissyntyinen Viktoria Lavanto, Iranista tullut Farkhondeh Mohamadi sekä 11 muuta maahanmuuttajaa saivat torstaina todistukset, joiden myötä heillä on lupa työskennellä laillistettuina sairaanhoitajina Suomessa. Torstai-illan päättäjäisjuhlien päivänsankarit olivat valmiita sairaanhoitajia jo vanhastaan. Mutta koska he ovat lähtöisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta, heidän oli erikseen pätevöidyttävä Suomen työmarkkinoille. Turun ammattikorkeakoulun terveysalan toteuttama, Turun työvoimatoimiston kansainvälisten palveluiden hallinnoima, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama SATU tuli samalla osaltaan helpottamaan sairaanhoitajapulaamme.

Sairaanhoitajien lisäksi Suomessa vallitsee huutava pula farmaseuteista. Vajetta ei pystytä paikkaamaan nykyisillä koulutusmäärillä. Katseet ovatkin kääntyneet maahanmuuttajiin, joilla on farmaseutin tai proviisorin tutkinto kotimaastaan mutta joilla ei ilman muuta ole oikeutta toimia farmaseuttina Suomessa.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei saa kannatusta yliopistosta

Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot eivät saa kannatusta yliopistomaailmasta. Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä esitti tiistaina ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vakinaistamista. Turun yliopiston opetuksesta vastaava rehtori Erno Lehtinen toteaa, että yliopistomaailma ei kannata uudistusta.

– Meidän mielestämme uutta tutkintojärjestelmää ei tarvita ammattikorkeakouluihin. Uudistuksen jälkeen viiden miljoonan asukkaan Suomessa olisi viisikymmentä maisteritutkinnon tasoista opetusta antavaa yksikköä. Maisteritason opetus on erittäin kallista, joten on selvää, että resursseja laadukkaaseen opetukseen ei riitä kaikille.

Lehtinen ei usko, että yliopistot tutkintojärjestelmän uudistuksen jälkeen menettäisivät opiskelijoita.

Lähde: Turun Sanomat 18.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »