Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2005

Salosta tuli Nokian väen vähennysten suurin kärsijä

Nokia irtisanoo väkeä multimediayksiköstään ennakoitua vähemmän Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan Salossa Nokia ei onnistunut supistamaan irtisanottavien määrää alunperin arvioidusta lainkaan ja kaupungista on tulossa irtisanomisten suurin kärsijä. Nokian multimediayksikön Suomen henkilöstöä koskevat, tammikuun puolivälissä aloitetut yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. Henkilöstön maksimivähennysmääräksi Suomessa arvioitiin alunperin 250 henkilöä. Hyvin edistyneistä uudelleensijoittamisista johtuen ennakkoilmoitus irtisanomisista on annettu 106 henkilölle, joista 49 toimii Salossa, 31 Oulussa ja loput 26 pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Vähennykset koskevat tutkimus- ja tuotekehitysväkeä. Nokian matkapuhelinyksikön viestintäjohtajan Kari Tuutin mukaan Turusta ei irtisanota yhtään ihmistä. Samalla kun Nokia kertoi tammikuussa väkensä vähentämisestä tutkimus- ja tuotekehityksessä, se ilmoitti palkkaavansa vuoden 2005 aikana enimmillään jopa 200 työntekijää Salon matkapuhelintehtaalle tuotantoon.
-Sinne on jo nyt rekrytoitu useita kymmeniä työntekijöitä ja pyrkimyksenä on edelleen se 200 ihmisen palkkaaminen, Tuutti kertoo.

Lähde: Turun Sanomat 26.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Uusi Porsche-malli tuotantoon Uudenkaupungin autotehtaalle

Valmet Automotive saa syksyllä uuden Porschen kovakattoisen urheiluauton Cayman S -mallin valmistettavakseen.
– Tämä kuuluu 2001 Porschen kanssa tehtyyn sopimukseen, jolloin sovittiin yhteistyön jatkamisesta. Sopimus sisältää myös uudistetun Porsche Boxsterin valmistuksen, joka alkoi viime syksynä, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Tapio Kuisma.
Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto on nykyisellään 80 autoa päivässä ja nousee siitä huomattavasti. Tarkkaa lukumäärä Kuisma ei arvuuttele. Autotehdas kutsuu 250 lomautettua töihin ensi syksynä.
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski sanoo, että uuden mallin tulolla Uudessakaupungissa tehtäväksi on erittäin suuri merkitys.
– Tämä merkitsee 5 prosentin laskua työttömyysasteeseen. Uusi tuotanto käyttää sataman kapasiteettia, kuljetusliikkeet saavat töitä, kulutuskysyntä paranee, kun ihmiset pääsevät töihin, Koski luettelee.

Lähde: Turun Sanomat 24.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

BioTurku ylitti sadan yrityksen rajan

Turku vahvisti asemiaan merkittävänä bio- ja lääkealan keskuksena, kun se ylitti juuri sadan yrityksen ja toimijan maagisen rajan. Turun Biolaakson toimitusjohtajan Kai Lahtosen mukaan Turku on Suomen johtava bioalan keskittymä, sillä kaupungissa on noin puolet Suomen bioalan yrityksistä. Lahtonen aikoo pyydystää seuraavaksi suuria kaloja, kansainvälisiä yrityksiä. Turku pääsee nyt paremmin mukaan kisaan, kun Turun Biolaakson toiminta suuntautuu myös kansainväliseen markkinointiin. Lahtonen on jo itsekin jalkautunut maanittelemaan kansainvälisiä yrityksiä Aurajoen rannoille.
Toimialalle on tullut viime aikoina erityisesti palveluyrityksiä, joita Turun bioalan yrityksistä on yli puolet.
– Erityisosaamiselle on palvelupuolella nyt kysyntää. Käyttöä on varsinkin kansainvälisen liiketoimintaosaamisen konsulteille.

Lähde: Turun Sanomat 23.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyys laski Varsinais-Suomessa muuta Suomea nopeammin

Työttömyys on vähentynyt Varsinais-Suomessa nopeammin kuin muualla maassa. Tammikuun lopussa Varsinais-Suomessa oli 23 100 työtöntä työnhakijaa eli yli viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Alueen työvoimatoimistojen mukaan avoimien työpaikkojen määrä on noussut vuodessa kolmanneksella. Tammikuun lopussa Varsinais-Suomessa oli tarjolla lähes kolmetuhatta työpaikkaa. Uusia avoimia paikkoja oli eniten konepaja- ja rakennusmetallialalla ja kaupallisessa työssä.

Lähde: Turun Sanomat 23.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Palvelualojen työt lisääntyivät Suomessa

Työttömyys helpotti tammikuussa koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Lapin läänin 14 prosentin työttömyysaste oli maan korkein, kun taas matalin oli Etelä-Suomen läänin 8,5 prosenttia. Työllisyys koheni yksityisillä aloilla, mutta julkisen puolen työpaikat vähenivät. Työpaikkojen määrä lisääntyi etenkin palvelualoilla kuten kaupan alalla ja liikenteessä. Sitä vastoin teollisuudessa ja maataloudessa työpaikkojen määrä supistui. Toimialoista korkein työttömyysaste oli rakentamisen 10,7 prosenttia. Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli tammikuussa 65,3 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi vuotta aiempaan verrattuna.

Lähde: Turun Sanomat 23.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työttömyyden lasku maan nopeinta Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli tammikuun lopussa 23 100 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä säilyi joulukuun tasolla, mutta työttömien määrä väheni viime vuoden tammikuusta lähes 1 300 henkilöllä eli 5,2 prosentilla. Tämä vähennys oli nopeinta koko maassa . Työttömyyden väheneminen on ollut erityisen suurta metallialalla ja rakennustoiminnassa, ja lasku on johtuu lähinnä lomautettujen määrän vähenemisestä yli 40 prosentilla. Alueellisesti työttömyys pieneni eniten Salon seutukunnan alueella. Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,4% (10,7 % , 1/2004) ja koko maassa 11,8 % (12,0 % , 1/2004).

Tammikuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työvoimatoimistoissa 2 900 kappaletta eli 33 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä on lisääntynyt erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityössä (+ 300) ja kaupallisessa työssä (+200). Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana lähes 4 900 kappaletta, joista uusia paikkoja oli 3 200.

Parantuneesta työllisyystilanteesta ovat hyötyneet erityisesti nuoret, sillä nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni 12 prosentilla 2 600 henkilöön. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien pääsy takaisin työmarkkinoille on edelleen vaikeaa. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä kasvoikin lähes 10 prosentilla yli 5 600 henkilöön. Naisten työttömyys väheni kahdella prosentilla.

Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä vähenin erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityön (-21 % eli 588 henkilöä) sekä rakennustyön (-19 % eli 334 henkilöä) ammattiryhmissä. Pienempää laskua oli myös sähkötyössä (-7 %), kuljetus ja liikennetyössä (- 3%) sekä palvelutyössä (-2 %). Huomattavaa työttömyyden kasvua ei ollut missään ammattiryhmässä.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2005

Finlux putosi litteiden televisioiden kilvasta

Finluxin hallitus jätti hakemuksen yrityssaneerauksesta Turun käräjäoikeudelle maanantaina. Televisiotehtaan toiminta Turussa on hiipunut jo viime joulukuun puolesta välistä, jolloin lähes koko henkilökunta päätettiin lomauttaa. Nyt lomautuksia on jatkettu maaliskuun loppuun asti. Finluxin toimitusjohtajan Harri Launosen mukaan tehtaan toiminta on käytännössä pysähdyksissä niin kauan kun yrityssaneeraushakemuksesta saadaan päätös. Finluxin palveluksessa on noin 425 ihmistä. Litteiden televisioiden yleistymisestä markkinoilla tuli yksi Finluxin televisiotehtaan kompastuskivistä. Yrityssaneeraushakemuksen perusteluissa yhtiö myöntää, että se ei ole pystynyt reagoimaan riittävästi markkinoiden muutokseen.

Lähde: Turun Sanomat 22.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Tuoli vuokrattavana

Viime vuosina erityisesti kampaamoissa sovelletun ns. vuokratuoliyrittäjyyden suosio on hiipumassa. Vielä 1990-luvun alun laman aikana sekä arvonlisäveron voimaan astumisen jälkeen sopimusyrittäjien määrä oli huimassa kasvussa. Eri aloilla toimivien sopimusyrittäjien määrästä ei ole tarkkoja tilastotietoja. Suomen Hiusyrittäjät ry:n puheenjohtajan Arja Laurilan mukaan asiaa on mahdotonta selvittää, sillä tuoliyrittäjät toimivat usein toiminimillä, jotka luetaan tilastoissa itsenäisiksi yrityksiksi.
Vuokralaisen ja vuokranantajien välille on olemassa alakohtaiset sopimusmallit. Niissä sovitaan erikseen esimerkiksi vuokra-ajan pituudesta, vuokran määrästä, aineista ja tarvikkeista sekä muista kustannuksista. Hierontaterapeutti Heikki Jussilainen on toiminut hierojana pari vuotta. Aluksi hänellä oli vuokrapeti kampaamossa. Myöhemmin hän muutti toisen, jo pitkään samalla alalla toimineen yrittäjän kanssa yhteisiin tiloihin. Muuttamisen pääasialliseksi syyksi hän kertoo sen, että nykyiset tilat ovat paitsi hierojalle myös asiakkaalle sopivammat.
– Systeemi sopii meille molemmille erinomaisesti. Olen vuokralla, mutta vuorottelemme samoissa tiloissa vuoropäivinä. Näin kummallekin jää aikaa myös toisen ammatin harjoittamiseen. Tilat ovat kuitenkin kaiken aikaa tehokäytössä.
Jussilainen ei näe vuokralla olossa oikeastaan mitään huonoja puolia. Yleiset kustannukset jaetaan tasapuolisesti, peti on yhteinen, mutta kummallakin yrittäjällä on esimerkiksi omat aineet ja välineet.

Lähde: Turun Sanomat 22.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Naisyrittäjyysprojekti tarjoaa uusia eväitä

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittama kaksivuotinen projekti tarjoaa käytännönläheistä tietoa liiketoiminnan kehittämiseksi paitsi varsinaissuomalaisille naisyrittäjille myös heidän työntekijöilleen, oman yrityksen perustamista suunnitteleville naisille sekä naisille, jotka työskentelevät puolisoidensa yrityksissä. Projekti pitää sisällään erilaisia orientoitumisvaihtoehtoja lyhytkoulutuksista erikoisammattitutkintoihin asti. Jokainen projektiin osallistuja laatii itselleen ja yritykselleen oman kehittämissuunnitelman, joka räätälöidään yrityskohtaisesti. Verkostoituminen on päivän sana. Naisyrittäjyysprojektin yksi päätavoitteista onkin luoda kattava naisverkosto, joka tukee jaksamista ja sosiaalista toimintaa. Projektin on tarkoitus avata myös uusia näkökulmia yrittämiseen.

Lähde: Turun Sanomat 22.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

Turku ottaa käyttöön siivouksen palvelusetelin

Turun kaupunki ottaa käyttöön siivouksen palveluseteliä, ja omaishoitoa tukeva palveluseteli tuli käyttöön syksyllä. Siivouksen voi saada kuitenkin edullisemmin kotitalousvähennyksellä kuin palvelusetelillä, jos tuntihinta on korkeahko ja asiakkaalla on sen verran tuloja, että verot riittävät vähennyksen tekemiseen. Palveluseteleitä voi saada kaksi kuussa. Niiden kanssa ei saa kotitalousvähennystä. Asiakkaat tilaavat siivouksen itse firmasta, ja työ tehdään sen työvälineillä ja -aineilla. Asiakas maksaa hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Omavastuu siis vaihtelee tuntihinnan mukaan. Jos yksin asuvan tulot ovat yli 910 euroa kuussa, seteliä ei myönnetä. Heille kaupunki voi tarjota palvelua taksalla 21 euroa tunnissa. Yksityiseltä ostamalla ja kotitalousvähennystä käyttämällä nämä asiakkaat pääsevät vielä halvemmalla.
– Edullista se nyt on, käyttää kumpaa vaan, kunhan pääsee yli asenteesta, ettei palveluita voisi ostaa kotiin, sanoo Loisto Kotipalvelusta toimitusjohtaja Matti Nieminen.
Yrittäjä Marjut Pyörre Aapoanni Kotipalvelusta sanoo, että heidän asiakkaistaan vain viitisen prosenttia on vanhuksia; valtaosa on työikäisiä.

Lähde: Turun Sanomat 20.2.2005, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit