Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2005

Turun logistiikkatarjonta tarjoaa vaihtoehtoa pääkaupunkiseudulle

Turun seudusta pyritään rakentamaan vastapainoa pääkaupunkiseudulle Pohjois-Euroopan tavaravirtojen ohjailussa, varastoinnissa ja korkean teknologian tuotannossa. Logistiikaksi kutsutun elämänalueen avainpaikalle istahtaa huomenna Ari Niemelä. Hän on Turun seudun logistiikkamarkkinointia ohjaavan Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja. Niemelän mukaan seudullisella yhteistyöllä on suuri merkitys vastapainon rakentamisessa. Niemelä kaipaa seutukunnan yhteistyötä myös edunvalvonnassa. Pilotin ja logistiikkahankkeiden kannalta kipeimpiä kysymyksiä ovat liikenneyhteydet. Ykköstehtävänä Niemelällä ja Pilotilla on kuitenkin logistiikkaan nojautuvien yritysten houkuttelu Turun seudulle, lähinnä lentokentän lähialueille. Luvassa on kohdennettua markkinointia ja suoria neuvotteluja yritysten kanssa. Niemelän mukaan logistiikkakilpailussa kylmät ja kovat asiat, kuten kaavoitus, tonttitarjonta ja liikenneyhteydet ovat ykkösenä. Tasapäisessä kilpailutilanteessa ratkaisevina voivat olla kuitenkin pehmeät arvot, kuten kiinteistöjen ja asumisen hinta, työvoiman saanti ja pysyvyys sekä tutkimustoiminta. Niemelä neuvoo katsomaan riittävän kaukaa Turun seudun logistista asemaa. Jos markkina-alueena pidetään Skandinaviaa, Keski-Eurooppaa ja Venäjää, Turku sijoittuu hänen mielestään mukavasti keskelle. Pilotin tavoitteena on ollut luoda 10 000 työpaikkaa logistiikka-alalle vuoteen 2015 mennessä. Niemelä ei halua elämöidä työpaikkaluvuilla, mutta hyväksyy asetetut tavoitteet.

Lähde: Turun Sanomat 31.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työaikojen rajat alkaneet hämärtyä

Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan työajan lyhentämiskokeilut antoivat myönteisiä tuloksia. Työajan lyhentäminen on mahdollista ilman suuria palkkamuutoksia. Kokeilutulosten soveltaminen käytäntöön näyttää silti nykytilanteessa epätodennäköiseltä. Päinvastoin talouden muutoksen myötä ennen niin selvät työajat haurastuvat ja ajatus lyhyestä työajasta karkaa utopiaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Timo Anttila tarkasteli yhteiskuntapolitiikan väitöstutkimuksessaan 1990-luvun lamavuosina toteutettuja työajan lyhentämiskokeiluja. Väitöskirja nimeltä Lyhennetty työaika. Työajan pituuden, ajoituksen ja tempon uudelleenmuotoilua tarkastettiin lauantaina. Kuusi plus kuusi -tunnin työaikakokeiluja oli sekä yrityksissä että kunnissa. Anttilan mukaan yritykset testasivat lyhennettyä työaikaa liiketalouden ehdoilla. Kahdessa kuuden tunnin vuorossa ne pystyivät tehostamaan koneidensa käyttöä ja tuotantoaan. Työntekijöiden palkkataso säilyi. Toisaalta työn intensiivisyys kasvoi ja esimerkiksi tauot vähenivät.

Lähde: Turun Sanomat 30.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Agropolis poimii, jalostaa ja kaupallistaa

Jokioisilla toimiva kehittämisyhtiö Agropolis pyrkii löytämään sopivimmat siemenet kylvöön ja auttaa kasvattamaan ne iduiksi – nimittäin ideansiemenet. Yritystoiminnan ituja syntyy erityisesti tutkijoiden osaamisesta, mutta omaa osaamista vaatii myös jalostuskelpoisten innovaatioiden löytäminen ja jalostaminen tuotteiksi ja palveluiksi. Yhtiön asiantuntemuksen tuella on syntynyt biologisessa kasvinsuojelussa käytettäviä torjuntaeliöitä markkinoiva yritys ja kehitelty elintarvikkeisiin terveydellisiä ainesosia. Agropoliksen hallinnoimissa hankkeissa on selvitelty niin kylätoiminnan tehokkuutta kuin ratkaisuja hevosen lannan aiheuttamien hajuhaittojen pienentämiseksi.
– Agropoliksen tavoitteena on kehittää maaseudun, elintarvikealan ja ympäristöteknologian liiketoimintaa, toimitusjohtaja Jarmo Kallio tiivistää

Lähde: Turun Sanomat 29.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Etujätti lopettaa Länsikeskuksessa

Wihuriin kuuluvan Etujätti-ketjun kauppa Länsikeskuksessa lopettaa kokonaan toimintansa. Kiinteistö-Varman omistamalle liikepaikalle siirtyy Vapaa Valinta. Länsikeskuksen Etujätti on avoinna viimeistä päivää tänään. Liikkeen noin 20 hengen henkilöstöstä toistakymmentä irtisanotaan. Osalle on tarjottu töitä Wihurin Ruokavarastoista tai muista Etujäteistä, joita Turkuun jää vielä kaksi.

Lähde: Turun Sanomat 29.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Pk-yritysten tuotekehittely ontuu, kun patenttitietoja ei osata hyödyntää

– Golfpallojahan hukkuu paljon pusikkoon. Etsimisen helpottamiseksi joku voisi yrittää keksiä vaikkapa viheltävän golfpallon, jos säännöt sellaisen vain sallivat, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa työskentelevä keksintöasiamies Tapio Järvensivu ehdottaa pilke silmäkulmassa.
Nykymaailmassa patentit ovat pääasiassa suuryritysten hakemia, koska suuryritykset pystyvät satsaamaan voimakkaasti tuotekehitystoimintaan. Suomen eturivin patentihakijat ovatkin Nokia ja Metso. Järvensivun mielestä silti myös pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi alkaa panostaa enemmän tuotekehitykseen jo siitä syystä, että tuotekehittelyn tehostaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Järvensivun mukaan pulma on siinä, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät uutuustutkimusten mukaan käytä patenttitietoja hyödykseen. Sen sijaan suuryrityksissä patentti-informaatio on tuotekehittelyssä heti toiseksi käytetyintä ammattikirjaillisuuden jälkeen.
– Olen törmännyt tapauksiin, joissa yritys on käyttänyt tuotteensa suunnittelluun kolme kuukautta, ja kun sitten olemme yhdessä tutustuneet päätteeltä patentteihin, olemme löytäneet vartissa tiedon siitä, että kehitelty tuote on jo patentoitu. Siinä on hakattu paljon aikaa ja rahaa aivan hukkaan.
Järvensivun mukaan patenttitietojen seuraaminen on nykyään vaivatonta: tietokannat löytyvät patentti- ja rekisterihallituksen internet-sivuilta.

Lähde: Turun Sanomat 29.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Opiskeluaikoihin luvassa taipuisat rajat

– Uudistus ei merkitse giljotiinia, vaan se tukee opiskelijoita hankalissa tilanteissa, opetusministeri Tuula Haatainen (sd) vakuutti perjantaina. Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä oli hetkeä aikaisemmin päättänyt yksimielisesti opintojen enimmäisajoista ja opiskelijoiden sosiaalisista eduista. Opiskelun aikarajat ovat viime kevään linjauksista tuntuvasti venyneet. Yliopistoille lakiuudistus tuo sen sijaan tiukat velvoitteet opintojen ohjaukseen.
– Yliopistojen pitää järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä ajassa, Haatainen painotti.
Yliopistolain muutos asettaa ylempää korkeakoulututkintoa suorittavan opintojen tavoiteajaksi viisi vuotta. Opiskelija voi ylittää tämän ajan kahdella vuodella. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavalle ylitysaikaa kolmen vuoden tavoitteesta annetaan yksi vuosi.

Lähde: Turun Sanomat 29.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Nokia palasi takaisin kasvu-uralle

Kännykkäjätti Nokia piti viime vuoden lopussa hurjaa vauhtia. Yhtiön kappalemääräinen matkapuhelinmyynti kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 19 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja liikevaihtokin kääntyi kolmen vuoden takapakin jälkeen jälleen nousuun. Nokia näyttää voittaneen viime vuoden alun vaikeutensa ja pääjohtaja Jorma Ollila julistikin torstaina yhtiön tuloslukuja esitellessään, että Nokia on jälleen mukana pelissä.
– Olemme myynnissä takaisin kasvu-uralla. Liikevaihtomme ja osakekohtainen tuloksemme ylittivät loka-joulukuussa odotuksemme. Puhelinten keskimääräiset myyntihinnat pysyivät vakaina edelliseen neljännekseen nähden ja kannattavuutemme oli odotettua parempi sekä verkoissa että matkapuhelimissa.

Lähde: Turun Sanomat 28.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Huono ruotsin taito heikentää työmahdollisuuksia

Toisen kotimaisen kielen tultua ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi pelätään etenkin ruotsin osaamisen heikkenevän. Työelämässä edellytetään yhä enemmän, että työntekijä osaa ainakin kotimaiset kielet. Etenkin yrityselämässä hyvä kielitaito on monesti työn saamisen tae. Lisäksi viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu kielilain mukaan molempien kotimaisten kielten hallitseminen.
– Työnhakijalle voi käydä hassusti, jos ruotsin opiskeluun ei ole panostettu. Nuorena ei kielten osaamisen tarvetta tiedosteta tarpeeksi, kertoo ylitarkastaja Tarja Jukkala opetushallituksesta.
Peruskoulussa ja lukiossa hankitun kielitaidon merkitys on suuri, sillä korkeakouluissa on vaikea lähteä alkeista liikkeelle. Nuorena on tosin vaikea arvioida, mitä taitoja tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan.

Lähde: Turun Sanomat 28.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Työmarkkinatuen vastikkeeton kesto halutaan rajata 500 päivään

Työttömille maksettavan työmarkkinatuen kestoa vastikkeettomana tukena kaavaillaan rajattavaksi 500 päivään. Samalla uudistetaan valtion ja kuntien vastuita tuen rahoittajina. Torstain Helsingin Sanomien mukaan tukea voisi kahden vuoden työttömyyden jälkeen saada vain osallistumalla tarjottuihin aktiivitoimiin eli työhön tai koulutukseen. Tarjotusta toimesta kieltäytyminen johtaisi työmarkkinatuen epäämiseen. Aktiivitoimien tarjontaa on tarkoitus lisätä niin, että jokaiselle näin pitkään työttömänä olleelle voidaan osoittaa työtä tai koulutusta. Jos työttömyys jatkuisi vielä toimien jälkeenkin tai toimia ei jostain syystä voitaisi järjestää, ketään ei silti pudotettaisi työmarkkinatuelta. Työttömien palvelua ja tukemista aiotaan tehostaa niin, että virta pitkäaikaistyöttömyyteen saataisiin hiljenemään.

Lähde: Turun Sanomat 28.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

Ennätysmäärä yrityksiä aloitti viime vuonna Finnveran tuella

Yrittäjyysusko on vahvistunut Varsinais-Suomessa. Tästä ja myönteisistä odotuksista kertoo se, että rahoituslaitos Finnvera myönsi viime vuonna riskirahaa ennätysmäärälle toimintaansa aloittavia yrityksiä. Rahoitusta sai 3 000 uutta yritystä, joista Varsinais-Suomessa oli peräti 320 yritystä. Yrityksien perustamisinto kasvoi vilkkaana jo toista vuotta peräjälkeen. Edellisvuoteen kasvua tuli 15 prosenttia. Kaksi kolmesta uudesta yrityksestä syntyi palvelualalle.
– Uusia yrityksiä perustetaan kiihtyvää tahtia, kertoo aluejohtaja Markku Laineenoja. Laineenoja arvioi, että ihmisiä vetää yrittäjiksi halu saada yksipuolisen palkkatyön sijaan sisältöä työhön.
Uusien yritysten syntyminen auttoi ennätykseen myös uusien työpaikkojen määrissä. Finnveran rahoittamat hankkeet edesauttoivat noin 1 120 työpaikan syntymiseen Varsinais-Suomeen, mikä tarkoittaa liki 40 prosentin lisäystä. Koko maahan syntyi Finnveran myötävaikutuksella noin 11 500 uutta työpaikkaa. Varsinais-Suomessa rahoitusta myönnettiin noin 98 miljoonalla, kun edellisvuonna summa oli 69 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 64 prosenttia meni teollisuudelle ja 36 prosenttia palvelualoille.

Lähde: Turun Sanomat 27.1.2005, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit