Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2004

Wärtsilän Turun tiloihin lisää jatkajia

Merimoottoreita ja voimaloita valmistava Wärtsilä myy Turun tehtaalta vapautuvaa tuotantokalustoaan Salossa toimivalle Leinovalu Oy:lle ja imatralaiselle AA Fabricatingille. Yritykset solmivat keskiviikkona koneita koskevan sopimuksen, jonka lisäksi ostajayritykset vuokraavat tilaa Wärtsilältä ja tarjoavat työtä noin kymmenelle Wärtsilästä irtisanotulle henkilölle. Yritykset eivät julkista kaupan arvoa. Wärtsilän nyt solmimat kaupat ovat jatkoa marraskuun lopussa tehdyille kahdelle vastaavanlaiselle kaupalle, jossa koneita myytiin ja tiloja vuokrattiin raisiolaiselle Konepaja Häkkiselle ja turkulaiselle Ceikolle.
– Leinovalun kanssa aikaan saatu kauppa oli yllätys, mutta nämä muut ovat olleet kuviossa mukana pidempään, Wärtsilän tuotantojohtaja Erik Pettersson kertoo.
Petterssonin mukaan konekauppoja ei ole enää tämän jälkeen odotettavissa. Jäljelle jäävät koneet ja laitteet siirretään Wärtsilän muihin yksiköihin.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Varsinais-Suomen yritysten kasvu maan heikointa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kasvu oli viime vuonna maassamme heikointa. Kasvuprosentti oli vain 2,1, kun koko maan keskiarvo oli 3,6. Varsinais-Suomen yritykset ovat kuitenkin palaamassa voimakkaammalle kasvu-uralle muutaman välivuoden jälkeen. Näin arvioi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston päällikkö Kimmo Puolitaival. Kauppalehti Option keräämien liikevaihtotietojen yhteenveto vuodelta 2003 oli tyly maan kasvukeskukseksi laskettavalle Varsinais-Suomelle, joskin myös Uusimaa jäi alle maan keskiarvon. Kärjessä keikkui Kainuu 7,1 prosentin kasvulla. Kimmo Puolitaival arvioi, että Varsinais-Suomen huonoon menestykseen vaikutti metalli- ja muun teknologiateollisuuden alamäki, joka alkoi jo vuonna 2001. Esimerkiksi matkapuhelintoimialan kasvu takkuili. Puolitaival muistuttaa, että teknologiateollisuuden osuus Varsinais-Suomen teollisuustuotannosta on peräti 80 prosenttia ja koko tuotannosta 31 prosenttia.
– Tämä vuosi näyttää teknologiateollisuuden osalta kuitenkin alueellamme paljon paremmalta. Esimerkiksi kone- ja laitevalmistus on ollut kymmenen prosentin kasvussa viime vuoteen verrattuna.
Alkanut nousu näkyy myös siinä, että Varsinais-Suomi on yritysten määrän nettokasvussa tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä maassamme kolmannella sijalla. Nettoluvulla vertaillaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Myös metalli kärsii heikosta dollarista

Metsäteollisuuden lisäksi etenkin laivanrakennusteollisuus kärsii heikosta dollarista. Vienti vaikeutuu ja kilpailu euroalueen ulkopuolisia yrityksiä vastaan kovenee.
– Etenkin isojen tilausten, kuten laivatilausten valuuttariskit kasvavat, vaikka kurssimuutoksia vastaan aina yritetäänkin suojautua, sanoo tutkija Christer Lindholm Åbo Akademista.
Euron kurssi saavutti toistaiseksi kaikkien aikojen huippulukemansa, 1,3610 dollaria, toissapäivänä eikä mikään viittaa siihen, etteikö uusia ennätyksiä tulisi jo aivan lähitulevaisuudessa. Pitkän ajan vertailussa dollarin kurssi ei silti ole vielä lähelläkään ennen euroa tehtyjä ennätyksiä, eikä dollarin kurssi olisi kuin 4,37 markkaa, jos vielä elettäisiin aikaa ennen EU:n rahaliittoa.
– Mikään ei viittaa siihen, etteikö dollarin alamäki jatkuisi. En kuitenkaan pidä dollarin kurssin nopeaa romahdusta todennäköisenä, sillä monen maan keskuspankissa on iso dollarivaranto. Esimerkiksi Kiinan keskuspankilla on 400 miljardia dollaria valuuttavarannossaan, eikä olisi heidän etujensa mukaista, että dollarin kurssi romahtaisi, Lindholm sanoo.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Teollisuuden luottamus ennallaan

Teollisuuden luottamus pysyi vakaana joulukuussa. Luottamusindikaattorin pisteluku oli viisi eli sama kuin marraskuussakin, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on kaksi. Joulukuun suhdannetiedustelun mukaan tuotanto-odotukset heikkenivät hieman, mutta tuotannon kasvun ennustetaan jatkuvan lähikuukausina. Tilauskannan arvioidaan olevan lähellä normaalia.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Maanjäristys ei horjuta maailmantaloutta

Indonesian rannikon tuntumassa sunnuntaina tapahtunut voimakas maanjäristys vahingoittaa vakavasti ainakin Indonesian, Thaimaan ja Sri Lankan talouksia. Sen sijaan maailmantalous selvinnee järistyksestä lievin vaurioin. Aasian johtavan talousmahdin Japanin pörssi ei järistyksen takia maanantaina edes värähtänyt. Nikkei 225-indeksi hiipui Tokiossa maanantaina vain 0,03 prosenttia. Toimialakohtaiset erot olivat kuitenkin isoja. Suurimpia häviäjiä olivat matkailualan yritykset. Maanantaina thaiviranomaiset arvioivat, että jopa 30 prosenttia maahan ensi vuonna odotetuista matkailijoista peruu matkansa. Matkailun tulevaisuuden kannalta olennainen asia on, kuinka nopeasti länsimaiset turistit uskaltautuvat taas matkustamaan alueelle. Kaikki mahdollisuudet turismin nopealle elpymiselle on olemassa, sillä esimerkiksi Thaimaassa osa rantalomakohteista selviytyi hyökyaalloista lähes vaurioitta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

AMK:n lisätutkinnolle hapan vastaanotto elinkeinoelämältä

Hallituksen suunnitelma luoda ammattikorkeakouluihin (AMK) jatkotutkintojärjestelmä herättää kummastusta eri järjestöissä. Arvio on, että työmarkkinoilla ei ole erityistä kysyntää maisterin kelpoisuuden saaville ammattikorkeakoululaisille.
– Tarve tulee sisältä päin, ei työelämästä, sanoo Akavan koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede.
Hänen mukaansa ammattikorkeakoulututkinnon suorittavista on nykyisellään sen verran ylitarjontaa työmarkkinoilla, että jatkotutkinto loisi tähän massaan vain uuden ryhmän, joka kiilaisi perustutkinnon suorittavien edelle työnhaussa. Ammattikorkeakouluissa on kokeiltu jatkotutkintoja muutaman vuoden ajan. Nyt opetusministeriön virkamiesvalmistelussa olevassa lakiesityksessä jatkotutkinnot halutaan vakinaistaa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Telakkatyöläiset haikailevat muualle

Irtisanomisista ja lomautuksista huolimatta työvoiman ikääntyminen ja nuorten vähentynyt kiinnostus aiheuttavat paineita laivanrakennusalalla. Varsinkin yli 45-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden työntekijöiden pitäminen töissä on haaste suomalaisille telakoille. Vain viidennes yli 45-vuotiaista aikoo Turun telakalla tehdyn tutkimuksen mukaan varmasti jatkaa eläkeikään asti. Alle 30-vuotiaista telakkatyöläisistä noin puolet on harkinnut työpaikan vaihtoa vähintäänkin melko usein.
– Toisaalta myös vahvaa sitoutumista työhön on. Kaksi kolmasosaa alalla työskentelevistä haluaisi kouluttautua lisää ja laajentaa ammattitaitoaan, tutkija Petri Haltia Turun yliopistosta korosti.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Työryhmä helpottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden työnteko-oikeutta

Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden työnteko-oikeutta ollaan helpottamassa. Myös työpaikan etsiminen tutkinnon suorittamisen jälkeen muuttuisi nykyistä sujuvammaksi. Esitykset sisältyvät ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa selvittäneen työryhmän ehdotuksiin. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden työnteko-oikeus rajoittuisi vastedes niin, että työtuntien määrä tasoittuisi keskimäärin 25 tuntiin viikossa lukukauden aikana.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Työttömien määrä väheni marraskuussa

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli marraskuun lopussa 21 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi lokakuusta 300 henkilöllä, mutta työttömien määrä oli 500, eli 2,1 %, viime vuoden marraskuista pienempi. Vuositasolla työttömyyden aleneminen perustui lomautettujen määrän vähentymiseen. Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,6% (9,7 % , 11/2003) ja koko maassa 10,9 % (10,9 % , 11/2003). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan ja eteläisen Pohjanmaan jälkeen.

Marraskuun lopussa oli avoimia työpaikkoja tarjolla 1 500 kappaletta Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa. Kuukauden aikana avoimia työpaikkoja oli noin 3 400 kappaletta, joista oli 2 100 kuukauden aikana ilmoitettuja uusia työpaikkoja, mikä on n. 30 % viimevuotista enemmän. Työvoiman kysyntä oli yleensä viimevuosia vilkkaampaa sekä palvelualojen että teollisuuden tehtävissä; poikkeuksena kaupan alan ja siivouksen tehtävät. Selvä kasvu jatkui metallialan tehtävissä.

Nuorten työttömien määrä aleni lähes kahdeksalla prosentilla verrattaessa vuoden takaisiin lukuihin. Myös naisten työttömyys kääntyi pieneen laskuun, sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuodesta vajaalla seitsemällä prosentilla. Työhallinnon toimenpiteiden kautta työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 6 700 henkilöä eli 5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä muuttui huomattavasti monissa ammattiryhmissä. Työttömyys vähentyi rakennusalalla ja teollisuudessa kun taas yleensä palvelualoilla (hoitoalaa lukuun ottamatta) se pysyi aiemmalla tasolla tai oli kasvussa.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2004

Biotielle tärkeä avaus tulehduslääkkeissä

Turkulainen lääkekehittäjä Biotie Therapies ja lääkejätti Roche ovat solmineet optiosopimuksen Biotien tulehdussairauksien hoitoon tarkoitettuun VAP-1 -pienmolekyylisalpaajaohjelmaan liittyen. Biotien toimitusjohtaja Jari Saarinen arvioi, että mahdollinen lisenssisopimus saattaa aikanaan kohota kymmeniin, ellei satoihin miljooniin euroihin.
– Tämä on meille merkittävä päänavaus tulehduslääkkeiden puolella. Sopimus on verrattavissa Aventis-sopimukseemme, joka toi meille maailmaluokan partnerin, kertoo Saarinen viitaten Biotien ja Aventiksen yhteistyöhön, jossa kehitetään lääkettä veren hyytymishäiriöiden estoon ja hoitoon.
Uuden optiosopimuksen mukaan Roche tarjoaa osaamistaan Biotien pienmolekyylisalpaajakandidaattien kehittämiseen. Biotie ei saanut vielä sopimuksen allekirjoitushetkellä Rochelta rahaa, vaan Roche saa määrätyissä vaiheissa myöhemmin viiden miljoonan euron maksuilla optio-oikeuden lisensoida yksinoikeudella haluamansa lääkekandidaatin maailmanlaajuisesti, pois lukien Japani, Taiwan, Singapore, Uusi Seelanti ja Australia. Biotie myi näitä maita koskevat tulehduslääkkeen kaupalliset oikeudet jo viime vuonna japanilaiselle Seikagulle.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit