Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2004

Korjauksiin kuluu puolet rakennuseuroista

Euroopan teollistuneissa maissa korjausrakentamisen osuus on jo yli puolet kiinteistöjen rakentamisen kustannuksista. Myös Suomessa remontteihin käytetään puolet rakennuseuroista. Korjausrakentaminen on hyvin työvaltainen rakentamisen lohko, jolla on kansantaloudessa vahva merkitys, totesi Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Ukko Laurila valtakunnallisessa asumistutkimusseminaarissa Turussa tiistaina. Rakentamisen realismia on se, että tällä hetkellä yli puolet alan ammattilaisista saa leipänsä remonteista. Korjausrakentaminen työllistää vuosittain noin 100 000 henkilöä, ja kiinteistöt käyttävät remontteihin yli kuusi miljardia euroa. Lähivuosina korjausten piiriin tulevat 1960-1970-luvuilla rakennetut suuret asuntomassat, jolloin vuotuisten korjausten määrä kasvaa 4-5 prosenttia. Jotta remontit tulevaisuudessa onnistuisivat paremmin, on rakennus- ja kiinteistöalan kartutettava osaamistaan kansallisten kehittämisohjelmien avulla. Asumista on kehitettävä asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalalla on viimein panostettava tutkimus- ja kehittämistoimintaan vähintään samalla tavoin kuin teollisuudessa. Alalle on saatava parempaa tutkimustietoa kiinteistöjen käyttäjien tarpeista, Laurila vaati.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Palvelualan luottamus talouteen laskussa

Teollisuusyritysten luottamus talouden tulevaisuuteen on pysynyt marraskuussa jotakuinkin ennallaan, kun taas palvelu- ja rakennusyrityksissä luottamus on painunut laskuun, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusindikaattorista. Teollisuusyritykset uskovat tuotannon kasvavan loppuvuoden aikana, mutta tilauskanta arvioidaan hieman normaalia pienemmäksi. Teollisuusyrityksissä on myös tuotantokapasiteettia vapaana hieman aiempaa yleisemmin. Myös palveluyrityksissä lähikuukausien myynti-odotukset ovat melko myönteiset, mutta suhdannetilannetta luonnehditaan jonkin verran normaalia heikommaksi. Rakentamisen luottamusindikaattori laski hieman. Tilauskanta on normaalia pienempi, mutta henkilöstömäärän odotetaan pysyvän ennallaan.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Schering on tuomassa Turussa kehitetyn lääkkeen markkinoille ensi vuonna

Saksalaisen lääkejätin Scheringin Turkuun tekemät mittavat tuotekehityspanostukset poikivat seuraavan Turussa kehitetyn lääkkeen markkinoille ehkä jo ensi vuonna. Haemme ensi vuonna myyntilupaa vaihdevuosien aikana käytettävälle ”pikku-Mirenalle”. Odotamme saavamme Visanneksi ristimällemme lääkkeelle myyntiluvan joko ensi vuonna tai vuoden 2006 alussa, kertoi Scheringin Suomen toimitusjohtaja Jean-François Grenier. Uusien modernien tutkimus- ja tuotekehitystilojen ansiosta meillä on entistä paremmat mahdollisuudet tehdä korkeatasoista tutkimustyötä Scheringille, totesi Grenier. Näillä investoinneilla haluamme osoittaa, että Schering on tullut tänne jäädäkseen. Leiraksen ostettuaan Schering on vuosina 1997-2003 investoinut Suomeen reilut 100 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhtiö on Suomessa vuosittain 30 miljoonaa euroa. Grenierin mukaan tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien tekoa jatketaan Suomeen entiseen tapaan. Uudet, entistä laajemmat tilat eivät tuo Turkuun uusia tutkimusalan työpaikkoja. Päällimmäinen tehtävämme on säilyttää nykyiset työpaikat, Grenier sanoi.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Teollisuuden luottamus ennallaan

Teollisuusyritysten luottamus talouden tulevaisuuteen on pysynyt tässä kuussa ennallaan. Palvelu- ja rakennusyrityksissä luottamus on sen sijaan painunut laskuun. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattori kertoo, että teollisuusyritykset uskovat tuotannon kasvavan loppuvuoden aikana, mutta tilauskanta arvioidaan hieman normaalia pienemmäksi. Myös palveluyrityksissä lähikuukausien myynti-odotukset ovat melko myönteiset, mutta suhdannetilannetta luonnehditaan jonkin verran normaalia heikommaksi.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Kuluttajien luottamus vahvistui

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut hieman tässä kuussa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan neljännes kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Taloustilanteen huononemiseen uskoo puolestaan runsas viidennes. Lähes puolet uskoo lisäksi, että työttömyys lisääntyy Suomessa seuraavan vuoden aikana.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Hygieniapassi pakolliseksi ensi vuoden alusta

Elintarvikkeiden kanssa ammatikseen työskentelevät tarvitsevat ensi vuoden alusta hygieniaosaamistodistuksen. EU-määräys koskee niitä, jotka käsittelevät työssään pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Passin avulla hygieniaosaamista yhtenäistetään koko unionin alueella. Todistus täytyy olla esimerkiksi ruoanvalmistuksessa ja -jakelussa työskentelevillä, mutta myös esimerkiksi elintarvikkeita esittelevillä konsulenteilla. Hygieniakokeita on järjestetty jo parin vuoden ajan. Uusilta työntekijöiltä passi on vaadittu jo vuoden 2003 alusta, vanhoilla työntekijöillä sama osaaminen on oltava vuoden 2005 alusta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Rautaruukki lopettaa Kaarinan tehtaan

Yt-neuvottelut eivät tuoneet muutosta Rautaruukki-konserniin kuuluva Ruukki Constructionin päätökseen lopettaa tuotannollisen toiminta Kaarinassa. Tehtaan lopettaminen merkitsee 40 työpaikan vähentämistä Kaarinassa. Suomen lisäksi Rautaruukki vähentää 60 työpaikkaa Ruotsissa. Gävlessä loppuu muu toiminta paitsi maalauslinjan ensi kesään mennessä. Sen sijaan Kaarinassa toimiva markkinointi- ja myyntiorganisaatio jatkaa vanhaan malliin. Yksikössä on joitakin kymmeniä työntekijöitä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Konepaja Häkkinen ja Ceiko jatkavat yrittäjinä Wärtsilän tiloissa

Raisiolainen Konepaja Häkkinen ja turkulainen Ceiko ovat tehneet sopimuksen Wärtsilän kanssa töiden jatkamisesta Wärtsilän Turun tehtaassa. Wärtsilä kertoi sopimuksesta perjantaina. Wärtsilä on myynyt Konepaja Häkkiselle ja Ceikolle työstökoneita ja laitteita ja vuokrannut yrityksille tuotantotilojansa. Yritykset jatkavat töitä Wärtsilän tehtaassa välittömästi tehtaan tuotannon loputtua vuodenvaihteen jälkeen. Me halusimme tuotantoomme uuden tukijalan ja oma osaamisemme koneistuksessa sopii tähän saumaan erittäin hyvin, perustelee Konepaja Häkkisen hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Keijo Häkkinen. Häkkinen palkkaa omille palkkalistoilleen reilut 20 Wärtsilän työntekijää, jotka jatkavat suoraan töitään Wärtsilässä. Ceikon osalta on kyse muutamista työntekijöistä. Lisäksi neuvottelemme 1-2 yrityksen kanssa vastaavanlaisista sopimuksista. Nämä merkitsevät onnistuessaan vielä noin parinkymmenen hengen jatkamista työtään Wärtsilän puitteissa, sanoo Wärtsilän tuotantojohtaja Erik Pettersson. Myös nämä sopimukset koitetaan saada tehtyä pikapuoliin, jotta töitä voitaisiin jatkaa ilman keskeytyksiä. Kaiken kaikkiaan on siis kyse noin 50 työntekijästä, jotka jatkaisivat Turussa työtään Wärtsilän moottorituotannossa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Turku aikoo muuttaa siivouksen ja useita muita yksiköitä liikelaitoksiksi

Turun kaupunki aikoo perustaa tekniselle sektorilleen neljä tai viisi uutta liikelaitosta. Liikelaitoksiksi muuttuisivat suunnitelmien mukaan talonrakennuksesta ja remontoinnista vastaava talotoimi, kunnallistekniikka, kaupungin varikko sekä kiinteistöjen hoito. Viime mainittuun kuuluu myös siivousyksikkö, johon paraikaa keskitetään siivoojia muista hallintokunnista. Mahdollisesti liikelaitokseksi muuttuu myös viheryksikkö, kertoo apulaiskaupunginjohtajan nykyinen avustaja Jarkko Virtanen. Virtanen myöntää, että sanalla liikelaitostaminen on vasemmistossa synkkä kaiku. On pelkoja, että liikelaitokseksi muuttaminen johtaa automaattisesti siihen, että liikelaitos yhtiöitetään ja lopulta yksityistetään. Niin ei silti tarvitse olla, hän korostaa.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Kauppa-alusten korkea ikä uhka merityöpaikoille

Suomen laivanpäällystöliitto pitää alusten korkeaa keski-ikää suurena uhkana Suomen merenkululle ja suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen säilymiselle Suomen lipun alla. Suomen kauppalaivaston alusten keski-ikä on tällä hetkellä yli 20 vuotta, kun EU-alueella vastaava keski-ikä on alle 12 vuotta. Turussa torstaina vuosikokoustaan pitänyt Suomen Laivanpäällystöliitto vaatii valtiovallalta varustamoelinkeinon verotuksen muuttamista siten, että se mahdollistaa uusien alusten hankkimisen Suomen lipun alle. Liitto esittää lyhyen aikavälin toimena, että Suomessa mahdollisimman nopeasti otetaan käyttöön vielä 1990-luvulla voimassa ollut alushankintavarausjärjestelmä. Pidemmällä tähtäimellä on muutettava voimassa olevaa tonnistoverolainsäädäntöä siten, että sen käyttöönotto on todellinen vaihtoehto varustamoille.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit