Kuukausittaiset arkistot: lokakuu 2004

Ympärivuotiselle matkailulle haetaan lisäpotkua hevosvoimin

Suomen Ratsastajainliiton (SRL) harrastepäällikkö Marian Kivinen uskoo, että hevosmatkailussa piilee merkittäviä mahdollisuuksia kehittää maakunnan ympärivuotista matkailutarjontaa. Hevosmatkailun kehittämisestä lohkeaisi leipää myös monelle muulle yrittäjälle, jos maaseutumatkailun yritykset yhdistäisivät voimansa hevosihmisten kanssa. Tällä hetkellä Lounais-Suomessa sijaitsee 25 Suomen Ratsastajainliiton hyväksymää ratsastuskoulua sekä yhdeksän harrastetallia. Näistä kahdeksan tarjoaa matkailupalveluita kuten retki- ja vaellusratsastusta, islanninhevosratsastusta, ajo-opetusta ja yritysryhmäpalveluita. Hevosmatkailunkin kehittämisessä kyse on tuotteistamisesta: tarjolla täytyisi olla selkeitä kokonaisuuksia, listatuotteita. Paketteja olisi myös helpompi myydä matkatoimistojen kautta, kun nyt vaelluksia ja kursseja räätälöidään pitkälti kysynnän mukaan. Matkailualalla pitkään työskennellyt Pekka Mäkinen myöntää, että hevosmatkailu on haasteen edessä, jotta matkailun parissa työskentelevät päättäjät saadaan näkemään hevosvoimien vetoapu. Mäkisen mukaan Suomesta voi kehkeytyä Euroopan kärkimaa hevosmatkailun saralla, jos alaa kehitetään yhteisvoimin entistä määrätietoisemmin.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Lähtökohtana hyvä liikeidea

Valtakunnalliselle, jo neljättä kertaa peräkkäin myös Turun seudulla järjestettävälle liiketoimintasuunnitelmakilpailulle Venture Cupille on annettu virallinen lähtölaukaus.Yksi viime vuosien paikallisista menestyjistä on toimintaansa pikapuoliin aloitteleva BioCis Pharma Oy. Kaikille avoimessa kilpailussa on kolme eri vaihetta ja jokaisen vaiheen parhaat palkitaan erikseen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpaillaan liikeideoilla, toisessa liiketoimintasuunnitelman luonnoksilla ja kolmannessa vaiheessa itse liiketoimintasuunnitelmilla. Venture Cupin tarkoituksena on kannustaa uusien yritysten syntymistä Suomeen, mutta kilpailun osanottajilta ei silti velvoiteta yrityksen perustamista. Venture Cupin aluekoordinaattorina Turussa toimii Olli Mankonen Turku Science Park Oy:stä. Turku Science Park on yksi neljästä valtakunnallisesta LIKSA- operaattorista, jonka tehtävänä on tukea aloittelevia teknologiayrityksiä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Innostusta yrittäjyyteen

Turun ammattikorkeakoulusta on lyhyessä ajassa muodostunut yksi maakunnallisen kehityksen merkittävistä vaikuttajista ja tukipylväistä. Turun ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 1 400 korkeamman ammatillisen tutkinnon suorittanutta, joista yli tuhat löytää joka vuosi elantonsa Varsinais-Suomesta. Määrä on ratkaisevasti suurempi kuin esimerkiksi kaikilla yliopistoilla yhteensä. Haluamme auttaa näitä nuoria luomalla toimintoja, jotka toisivat lisää työpaikkoja ja mahdollisuuksia olla ja elää täällä. He puolestaan kehittävät omalta osaltaan kaupunkia ja maakuntaa, vakuuttaa elokuun alusta Turun ammattikorkeakoulun vararehtorin pestiin tarttunut Olli Mertanen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla nuorilla on oppilaitokselle annetun velvoitteen mukaan oltava valmiudet toimia myös yrittäjinä. Olli Mertanen kuitenkin korostaa, että he eivät suinkaan ole yrittäjäkouluttaja, vaikka yrittäjyys on asenteissa ja työskentelytavoissa kaiken aikaa läsnä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Työelämään väännettävä radikaaleja uudistuksia

Jo lähivuosina työllisten määrän lasku uhkaa tuottavuutta ja kansantalouden kilpailukykyä. Jos merkittäviä muutoksia työelämässä ja maahanmuuttopolitiikassa ei nyt ajeta läpi, elintasoa joudutaan laskemaan ja kaikkia lakisääteisiä palveluja on jatkossa mahdotonta rahoittaa. Jo ensi vuonna 55 -vuotiaat muodostavat kolmasosan työvoimasta. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja nuorten ikäluokkien pienuus johtavat siihen, että vuodesta 2008 lähtien vain joka toinen työpaikka voidaan täyttää suomalaisella nuorella ja joka toinen jää täyttämättä. Vuosina 2010 – 2015 Suomessa on yhtä paljon väkeä työelämän ulkopuolella kuin työssä, ennakoi professori Juhani Ilmarinen työterveyslaitokselta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Noiro myy Herbinan Bernerille

Kosmetiikkayhtiö Noiro myy Herbina ihonhoito- ja hygieniasarjan Berner Osakeyhtiölle, joka siirtää Herbinan valmistuksen Heinäveden tehtaalleen. Noiro kertoi viime viikolla aloittavansa 65:tä henkilöä koskevat yt-neuvottelut Espoossa ja Turussa Farmoksen tehtaalla. Henkilökunnan vähentämistarpeen taustalla on yhtiön pyrkimys karsia tuotemerkkejään ja keskittyä ydinliiketoimintaansa ja tärkeimpiin tuotemerkkeihinsä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

KPMG: Kiina-ilmiön uhkaa on liioiteltu

Kiina-ilmiön uhkaa eurooppalaiselle teollisuudelle on liioiteltu, käy ilmi KPMG-asiantuntijayhtiön haastattelututkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Euroopassa toimivien teollisuusyritysten lähivuosien investoinneista lähes puolet on suuntautumassa Länsi-Eurooppaan, kun taas Kiinan osuus jää alle viidennekseen. KPMG:n tutkimuksessa haastateltiin elo-syyskuussa 172:n Euroopassa toimivan teollisuusyrityksen johtajistoa. Heidän mukaansa Euroopan valttikortteja ovat muun muassa hyvin koulutetun henkilöstön ja kehittyneiden tuotantotilojen saatavuus. Yritysjohtajat ovat varovaisia investoinneissaan matalapalkkamaihin, sillä niissä muut kustannukset ovat usein korkeita muun muassa korruption, byrokratian, heikosti toimivan infrastruktuurin ja huonojen jakeluverkostojen takia. Pelkästään alhaisiin tuotantokustannuksiin keskittyminen johtaa yritysjohtajien mukaan harhaan, sillä ne muodostavat etenkin korkean jalostusasteen tuotteissa vain pienen osan kokonaiskustannuksista.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Eka kerta ohjaksissa jännitti Elliä

Hieno tunne ajaa kilpaa, kun valmentamallaan hevosella pääsee näyttämään, mitä osataan. Ja vielä hienompaa, kun pärjätään… Eka kerta oli tosi jännittävä. Hevostenhoitajaksi opiskeleva Elli Haulivuori on viehättynyt hevoskilpailun tunnelmaan. Ravikilpailut kuuluvat vahtolaisen Ellin opiskeluohjelmaan. Hän opiskelee kolmatta vuotta Ypäjällä hevosopistossa, suuntautumisvaihtoehtonaan ravivalmennus. Koulu päättyy tammikuussa, mutta työpaikkaa ei sen jälkeen ole vielä katsottuna. Elli ei ole huolissaan työpaikan järjestymisestä: Ypäjältä hevostenhoitajiksi valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, tai jatkaneet kouluttautumista ammattikorkeakoulussa. Ulkomaisiin talleihinkin Ypäjän hevosenhoitajilla on kysyntää. Hevosenhoitajan koulutuksen voi aloittaa joko peruskoulu- tai ylioppilaspohjalta. Meillä on kotona hevosia, enkä tiennyt, mitä muutakaan tekisin, Elli perustelee valintaansa. – Aina olen tykännyt hevosista. Hevosalan koulutukseen ei juuri hakeudutakaan ilman tykkäämistä ja harrastusta. Kokemusta ei vaadita, mutta soveltuvuus testataan.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Rankka työ, tekijöistä pulaa

Jorma Forsberg on toiminut kaksi vuotta kengitysseppänä Hevosopistossa käydyn koulun jälkeen. Hänellä on omakotitalonsa yhteydessä paja, jossa hän takoo hevosenkenkiä. Varsinainen yritys on hänellä pakettiautossa: auton kanssa hän kulkee hevostalleilla kengittämässä, eikä siihen lääkärinlaukun kokoinen kalupakki riitä. Koulussa ei täysinoppineeksi kengityssepäksi opi. Se on kuin ajokortin kanssa; koulun jälkeen on lupa yksin harjoitella. Talleilla kengityssepiltä tunnutaan joskus vaativan eläinlääkärin pätevyyttä, jos hevosen askeleissa on jotain vikaa. Forsberg on tyytyväinen ammatinvalintaansa ja siitä saatuihin tuloihin. Töitä riittää, joskus liiankin kanssa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan todella pulaa kengityssepistä, ja taksatkin korkeammat.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Pätkätyöt yhä yleisiä yliopistoissa

Pätkätöitä tekevien määrä ei ole juurikaan laskenut yliopistoissa. Vaikka valtio on ryhtynyt toimiin määräaikaisuuksien vähentämiseksi, työskentelee yliopistojen tutkijoista ja opettajista 74,1 prosenttia edelleen määräaikaisessa työsuhteessa. Valtiovarainministeriön vuosi sitten antamat ohjeet määräaikaisuuksien vähentämiseksi eivät ole tehonneet yliopistoissa ollenkaan toivotulla tavalla, kritisoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antero Puhakka. Puhakan mukaan yliopistojen määräaikaisuutta selittää ensinnäkin virkarakenne. Osa yliopistojen viroista, kuten assistentit ja yliassistentit, on määritelty säädöstasolla määräaikaisiksi ja osa tehtävistä on luonteeltaan määräaikaisia, esimerkiksi tutkijakoulutettavien tehtävät. Toinen syy on rahoitusperusta.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

Wärtsilä tarjoaa alihankkijoille koneitaan ja tilojaan Turussa

Turun tehtaan toiminnan lopettava Wärtsilä toivoo alihankkijoitaan vuokralaisiksi osaan vapautuvista tehdastiloistaan. Myös tehtaan koneita tarjotaan alihankkijoille. Neuvottelujen tavoitteena on myös, että alihankkijat ottaisivat palvelukseensa noin 30 Wärtsilästä irtisanottua työntekijää. Wärtsilä käy neuvotteluja parhaillaan noin kolmen alihankintayrityksen kanssa koneiden myymisestä ja tilojen vuokraamisesta osittain yrityksille. Wärtsilä ei kerro neuvotteluissa mukana olevien alihankintayritysten nimiä ennen kuin ratkaisuja on syntynyt. Tehtaan tilojen vuokraus alihankkijoille olisi todennäköisesti vain väliaikainen ratkaisu siihen asti kunnes Aurajoen rannassa oleville tiloille ja maa-alueelle löydetään uutta toimintaa. Wärtsilän Turun tehtaan tilauskannassa on jäljellä enää kahdeksan moottorin toimitukset. Niiden arvioidaan valmistuvan ennen joulua. Yhtiö päätti viime talvena, että Turun tehdas suljetaan vuoden vaihteessa ja tuotanto siirretään Italian Triesteen. Huollon palvelukseen Turkuun jää noin 200 ihmistä.

Lähde: Turun Sanomat, siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »