Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2004

Sokeri näyttää suunnan TS 31.7.04

Sokerista on tullut ankara hammassärky Euroopan unionille, jonka sokerintuotantoa uhkaa kaksi asiaa: Maailman kauppajärjestö WTO ja EU:n oma päätös avata sokerimarkkinansa kaikkein kehittymättömimmille kehitysmaille. WTO:n Dohassa käynnistämän kehityskierroksen keskeinen kysymys on maatalouskauppa, jonka vapauttamista varsinkin kehitysmaat ovat ajaneet. Dohan kehityskierroksen keskeisiä tavoitteita ovat maatalouden vientitukien poistaminen, markkinoille pääsyn helpottaminen ja kotimaisten tukiaisten puolittaminen. Sokerista on monimutkaisessa neuvottelutilanteessa tullut arvoaan suurempi asia. Sokerista on muodostunut EU:n maatalouspolitiikassa eräänlainen ennakkotapaus. Sokeri viestii siitä, mitä jatkossa on tulossa muille tuotantomuodoille ja -kasveille. Sokerinviljelyn lopettaminen ei heiluta edes suomalaista maataloutta. Suomelle paljon visaisempi kysymys on esimerkiksi sillä, mitä tapahtuu maidon vientituelle.
Siirry lehtiartikkeliin

Raisiolla on elintarvikkeissa edessään todellinen näytön vuosi TS 31.7.04

Tämä vuosi on Raisiolle varsinainen näytön paikka. Kun kemianteollisuus on myyty ja yhtiö velaton, sen pitäisi pitkän luisun jälkeen saada käännettyä suurin toimialansa Ravinto-Raisio takaisin vakaalle nousu-uralle. Perjantainen osavuosikatsaus esitti jo suotuisia merkkejä. Raisio Yhtymä paransi vuoden alkupuoliskolla tulostaan sekä vuodentakaista että vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.  Vaikka Raision operatiivisen toiminnan tulos on yhä heikko, hyvääkin on. Raision Life Sciences lähes kaksinkertaisti myyntinsä ja paransi kannattavuuttaan. Muun muassa Benecolin ja sitä sisältävän ainesosan myynti oli kasvussa.  Ravinto-Raision tulosta painoi edelleen vastatuuli Ruotsin margariinimarkkinoilla. Mutta jos kertaluonteisia alaskirjauksia ei huomioida, ylsi senkin liiketulos hienoisesti plussalle.
Siirry lehtiartikkeliin

Turun hammaslääkärikoulutus alkaa remontoiduissa tiloissa TS 31.7.04

Turun yliopiston näkökulmasta valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesitys näyttää tyydyttävältä. Määrärahoihin tuli kuluvaan vuoteen verrattuna 3,6 miljoonan euron lisäys. Valtio haluaa ensi vuonna panostaa yliopistojen perusrahoitukseen. Valtiovarainministeriön budjettiesitys turvaa Turun yliopistossa syksyllä alkavat uudet koulutusohjelmat: pitkään väännetyt hammaslääkärien ja diplomi-insinöörien peruskoulutukset. Hammaslääkärikoulutuksessa aloittaa elokuussa 25 opiskelijaa, joille remontoidaan parhaillaan opetustiloja. Myös suomen- ja ruotsinkielisiä puheterapeutteja aletaan kouluttaa yhteistyössä Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston kanssa.
Siirry lehtiartikkeliin

Matkustaja-alukset nettopalkkajärjestelmään TS 31.7.04

Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa tehty 24,5 miljoonan euron lisäpanostus liki kaksinkertaistaa nykyisen varustamotuen. Sen ansiosta Suomen lipun alla seilaavat matkustaja-alukset voivat siirtyä Ruotsin lailla matkustaja-alusten nettopalkkajärjestelmään. Tämä turvaa Suomen lipun alla purjehtivien matkustaja-alusten työpaikat. Ei ole mitään syytä siirtää matkustaja-alusta Ruotsin lipun alle, vaikka vieläkin Ruotsi on palkkakustannuksiltaan ja työehtosopimuksiltaan hieman edullisempi, kertoo Siljan viestintäjohtaja Tuomas Nylund.
Siirry lehtiartikkeliin

Työllisyysrahoista tulossa sopuratkaisu TS 31.7.04

Työllisyysrahoista päästänee jouhevasti yhteisymmärrykseen budjettiriihessä. Valtiovarainministeriö on nipistänyt vain pari miljoonaa euroa työministeriön ehdotuksesta. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä luvataan työvoimapolitiikan toimenpanoon vajaat 1 788 miljoonaa euroa. Summa on laskenut viime vuodesta kuutisen prosenttia, josta noin puolet selittyy työmarkkinatukimenojen laskulla. Työvoimapolitiikassa korostetaan osaamisen kohentamista. Ikääntyvien ja vähän koulutettujen työttömäksi joutumista pyritään ehkäisemään työpaikkakoulutuksella, jota järjestetään yhteishankintoina erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Työttömiä aktivoivien toimien määrää aiotaan lisätä. Vaikeimmin työllistettävien ammattitaitoa parannetaan sisällyttämällä koulutusta tukityöllistämiseen. Lisäksi tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Työttömiä patistellaan myös työmarkkinatuen ehtojen kautta. Valmisteltavan mallin mukaan tukea saavan tulee osallistua aktiivitoimiin, kun hän on ollut tietyn aikaa työttömänä.
Siirry lehtiartikkeliin

Olkiluodon laitostoimittajalta suururakat suomalaisille TS 30.7.04

Olkiluodon ydinvoimalatyömaata käynnistetään edelleen suomalaisten yritysten voimin. Olkiluodon kolmannen reaktorin toimittava ranskalais-saksalainen Arevan ja Siemensin yhteenliittymä on sopinut rakennustyömaan betoniaseman rakentamisesta Lemminkäinen-konserniin kuuluvan Forssan Betonituote Oy:n kanssa. Reaktorilaitoksen pohjalaatan suunnittelutyön sai Finnprima. Laitoksen toimittavassa konsortiossa reaktorin toimittaa Arevan ja Siemensin omistama Framatome ja turbiinin Siemens.  Arevassa tähän mennessä järjestettyjen tarjouskilpailujen katsotaankin todistavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vahvistavan odotuksia, joiden mukaan huomattava osa koko noin kolmen miljardin euron projektista jää Suomeen.
Siirry lehtiartikkeliin

Risteilijän pidentäminen tuo työtä Masan Turun telakalle TS 29.7.04

Kvaerner Masa-Yardsin Turun telakka rakentaa keskiosan pidennyksen Royal Caribbean -varustamon risteilijään. Telakkayhtiö pitää Enchantment of the Seas- aluksen pidennys- ja uudistustyötä merkittävänä aluevaltauksena. Kvaerner Masa-Yardsin toimitusjohtaja Yrjö Julin uskoo, että melko uusiakin risteilijöitä ja matkustaja-aluksia uudistetaan jatkossa nopeaan tahtiin. Masa-Yards aikoo napata näistä markkinoista siivun. Kyseessä eivät ole vain Masa-Yardsin rakentamat alukset, vaan koko maailmanlaajuinen risteily- ja matkustaja-aluslaivasto. Maailman suurimpiin risteilyvarustamoihin kuuluva Masa-Yardsin asiakas on myös innostunut uudistamaan aluksiaan. Keskiviikkona saatu tilaus merkitsee noin 300 miestyövuotta telakalle ja alihankkijoille yhteensä. Masa-Yardsin henkilöstö pitää tilausta hyvänä täydennyksenä työllisyystilanteeseen.
Siirry lehtiartikkeliin

Määräaikaiset tekevät työstä kolmanneksen TS 28.7.04

Määräaikaisen työvoiman osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvoi viime vuonna 28 prosentista 30 prosenttiin. Määräaikaisten osuus työpanoksensa nousi kolmannekseen, vaikka tavoitteeksi on asetettu osuuden vähentäminen. Tehyn ja Superin luottamusmies Mirja Hovirinta näkeekin, ettei sairaanhoitopiiri vähennä pätkätöitä riittävän rivakasti. Hallintoylihoitaja Seija Paateron mukaan sijaisten osuuden kasvu täällä johtuu osittain – ristiriitaista kyllä – vakinaistamisista. Kun joukko työntekijöitä on saanut vakituisen pestin, he uskaltavat lähteä äitiyslomille ja opintovapaille. Kasvua ovat aiheuttaneet myös jononpurkurahoilla teetetty työ, lisääntynyt tutkimustoiminta sekä sattumat. Paateron mukaan olennaisin mittari on, että lyhytaikaisen eli alle kahden viikon sijaistamisen osuus Tyksissä kestää yliopistosairaaloiden vertailun. Lääkärien lyhyet sijaisuudet ovat Tyksissä harvinaisia.
Siirry lehtiartikkeliin

Opiskelijat työllistyvät hyvin ammatillisista oppilaitoksista Länsi-Suomessa TS 27.7.04

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat työllistyvät hyvin Länsi-Suomen läänissä. Lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista sai töitä valmistumisen jälkeen. Varsinkin Varsinais-Suomessa opiskelijoiden työllisyystilanne on hyvä. 70 prosenttia Länsi-Suomen lääninhallituksen kyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista opiskelijoista sai töitä. Parhaiten työllistyttiin luonnonvara-alalta ja sosiaali- ja terveysalalta. Myös kone- ja metallialan, auto- ja kuljetusalan sekä rakennusalan opiskelijat saivat töitä. Nuorille kuitenkin tarjotaan lähinnä tilapäisiä töitä valmistumisen jälkeen. Vakinaisen työpaikan sai kyselyyn vastanneista nuorista vain 15 prosenttia. Tilapäisestä työpaikasta ilmoitti 49,5 prosenttia opiskelijoista. Lähes puolet työtä saaneista nuorista on sijoittunut opiskeluaikaiseen työssäoppimis- tai työharjoittelupaikkaansa.
Siirry lehtiartikkeliin

Työssäkäyvien tutkinto-opiskelua halutaan lisätä tuntuvasti 25.7.04

Opetusministeriössä ja työmarkkinakentällä halutaan, että valtiolta liikenisi ensi vuonna roimasti lisärahaa pelkän peruskoulutuksen varassa olevien aikuisten kouluttamiseen. Tutkintoa vailla olevia, työtätekeviä aikuisia on Suomessa jopa 400 000. Tutkinnon hankkimiseen tähtäävän Noste-ohjelman on tarkoitus kouluttaa 10 000 heistä vuosittain, mutta viime vuoden alussa käynnistyneessä ohjelmassa on aloittanut vasta 4 500 opiskelijaa. Johtaja Marita Savola opetusministeriön aikuiskoulutusyksiköstä pitää kuitenkin alkua kohtuullisen hyvänä. Hän uskoo ohjelman pääsevän kunnolla käyntiin ensi vuonna. Opetusministeriössä ladataan suuria odotuksia kesän budjettiriiheen ja syksyn tuloneuvotteluihin. Työmarkkinajärjestöistä ainakin SAK ja Palvelutyönantajat ovat ministeriön kanssa samoilla linjoilla: ensi vuonna pitäisi kouluttaa 10 000 aikuista. Työssäkäyvistä aikuisista naiset ovat miehiä innokkaammin lähteneet kuluttamaan koulunpenkkiä. Kolme neljästä aloittaneesta on naisia. Vaikka Noste-ohjelman piti alun perin houkutella hankkimaan lähinnä ammatillista perustutkintoa, ammatti- tai erityisammattitutkintoa, on atk-taitojen opettelu innostanut ihmisiä arvioitua enemmän. Liki puolet ohjelman opiskelijoista on ryhtynyt suorittamaan tietokoneen ajokorttia.
Siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit