Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2004

Suomen teknologia-osaamisessa puutteita TS 31.1.04

Suomen teknologiaosaamisessa on puutteita, paljastaa VTT:n uusi teknologiabarometri. Suomen kompastuskivinä on barometrin mukaan uuden tiedon soveltamisen, verkottumisen, kansainvälisyyden ja yrittäjyyden vähäisyys. Suomi jääkin barometrin mukaan alkutuottajan rooliin kansainvälisessä tietoyhteiskuntakehityksessä. Kokonaisvertailussa Suomi kuitenkin sijoittui toiseksi. Vertailussa pärjäsi parhaiten Ruotsi. Kolmanneksi sijoittui Yhdysvallat.
Siirry lehtiartikkeliin

Tietotekniikasta ihmisläheisempää TS 31.1.04

Visiot, verkostot, kehittämismahdollisuudet ja asiakastarpeet toistuivat perjantaina Turun pääkirjastossa, jossa esiteltiin Turun uutta tietoyhteiskuntaohjelmaa. Komealta kuulostava ihminen@turku.fi -niminen projekti polkaistiin käyntiin vuodenvaihteessa. Sen tavoitteena on rakentaa Turusta – ei enempää eikä vähempää kuin – ihmisläheinen tietoyhteiskuntakaupunki.
– Vuonna 2006 Turku tunnetaan kansalaislähtöisen, esteettömän tietoyhteiskunnan suomalaisena suunnannäyttäjänä, julisti kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty esitellessään perjantaina projektia.
Tietoyhteiskuntaohjelma ei tässä vaiheessa tarjoa paljonkaan konkreettista. 30-kohtainen ohjelma sisältää lähinnä suosituksia tyyliin ”Kiinteiden yhteyksien hintataso Turussa Suomen halvimmaksi 2004 loppuun mennessä” tai ”Kaupunki sitoutuu kansalaislähtöisen tietoyhteiskuntakehityksen veturiksi laajassa paikallisessa, kansallisessa ja verkostoyhteistyössä”.
Siirry lehtiartikkeliin

Ohjelma ainakin lupaa paljon TS 31.1.04

Viime syyskuussa paketoimansa talouspoliittisen ohjelman tavoitteeksi hallitus ilmoittaa yritteliään yhteiskunnan. Edellytyksenä sille on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus pitkälle. Tärkeimmiksi yritteliään yhteiskunnan kivijaloiksi hallitus nimeää talouden kasvun turvaamisen, kohtuullisen ja vakaa korkotason sekä alhaisen inflaation, koska ne antavat yrityksille mahdollisuuden investoida ja työllistää pitkäjänteisesti. Luvatuista 50 seudullisesta yrityspalvelupisteestä osa jo toimii. Hallitus lupaa kehittää starttirahaa. Ensi vuonna helpotetaan verotusta erityisesti matalan tuottavuuden aloilla työn antamisen ja vastaanottamisen kannustamiseksi.
Siirry lehtiartikkeliin

Teknologiaohjelma yritysten tueksi Satakunnassa TS 30.1.04

Länsisuomalaisia pieniä ja keskikokoisia yrityksiä autetaan EU:n komission rahoittamalla hankkeella pääsemään käsiksi uusimpaan maailmalta löytyvään osaamiseen ja tutkimustietoon ja siirtämään sitä omaan käyttöönsä parantamaan kilpailukykyä ja kasvattamaan liikevaihtoa. Runsaan 400 000 euron hankkeesta vastaa Satakunnassa Satakunnan ammattikorkeakoulu. Länsi-Suomessa ohjelma-alueena on koko Länsi-Suomen allianssiin kuuluva viiden maakunnan alue Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta Pohjanmaalle. Elektroniikkapainotteisiin yritysryhmiin haetaan yrityksiä myös Varsinais-Suomen puolelta.
Siirry lehtiartikkeliin

Finnvera varautuu talouden nousuun TS 30.1.04

Valtion erityisrahoittaja Finnvera uskoo talouden kääntyvän nousuun Varsinais-Suomessa viimeistään kesään mennessä. Finnveran viime vuosi sujui rahamäärällä mitattuna lievässä alamäessä, vaikka rahoitusta saavien uusien yrittäjien lukumäärä kasvoi peräti 58 prosenttia. Oikeastaan kolme vuotta on odoteltu nousua ja nyt kaikki edellytykset sen alkamiselle ovat olemassa. Monet tekijät ovat sellaisessa asennossa, että nousun on pakko alkaa, Finnveran aluejohtaja Markku Laineenoja sanoo. Hänen mukaansa elinkeinoelämää vilkastuttaa esimerkiksi ydinvoimalatyömaa. Ja onhan näitä muitakin. On Kakola, Turun kirjaston ja lääninvankilan rakentaminen. Moottoritietyömaakin tuo talouteen oman lisänsä, kunhan kaikki liito-oravat ehditty haastatella, hän luettelee. Finnvera myönsi viime vuonna koko maassa rahoitusta 770,8 miljoonaa euroa, mikä on sama summa kuin vuotta aiemmin. Rahoituksen avulla syntyi noin 9 700 uutta työpaikkaa. Varsinais-Suomessa rahoitusta myönnettiin 68,9 miljoonaa euroa, missä summassa on laskua edellisvuodesta 5,3 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyi Varsinais-Suomeen 804, kun niitä edellisvuonna oli syntynyt 909.
Siirry lehtiartikkeliin

Wärtsilä lupaa yrittäjiksi ryhtyville starttirahaa TS 29.1.04

Yrittäjyydestä toivotaan vakavasti otettavaa vaihtoehtoa useille Wärtsilän Turun tehtaalta irtisanottaville. Wärtsilästä luvataan, että yrittäjäksi aikoville tarjotaan monenlaista porkkanaa, muun muassa starttirahaa. Summista on turhan aikaista puhua, mutta uskon, että starttiraha on varteenotettava vaihtoehto, sanoo Wärtsilän varatoimitusjohtaja Sven Bertlin. Kynnystä yrittäjäksi yritetään madaltaa aloittamalla myös neuvonta jo nyt, yt-neuvotteluiden alussa. Nyt on oikea aika, kun prosessi on vielä meneillään ja porukka on kasassa, toteaa toimitusjohtaja Kimmo Mäkinen Turun Seudun Uusyrityskeskus ry Generaattorista. Mäkisen mukaan esimerkiksi osuuskuntatoiminta olisi hyvä, pehmeä vaihtoehto yrittäjyydestä kiinnostuneelle, sillä tässä muodossa on mahdollista saada työttömyyskorvausta niiltä päiviltä, joina töitä ei ole. Wärtsilä pohtii yhdessä Turun työvoimatoimiston ja Generaattorin kanssa 480 työntekijänsä mahdollisuuksia tehtaan lopettamisen jälkeen. Yrittäjäksi haluavien seulomista ja alkuun auttamista varten on nyt kehitetty Uusi yritys -niminen toimintamalli.
Siirry lehtiartikkeliin

Teknologiateollisuus vähentää tänäkin vuonna vähintään 5 000 työpaikkaa 29.1.04

Teknologiateollisuudesta katoaa tänäkin vuonna vähintään 5 000 työpaikkaa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää sanoi keskiviikkona Helsingissä. Arvio perustuu alan tuoreeseen suhdannekyselyyn, jonka perusteella taloudessa ei vieläkään ole tapahtunut varsinaista nousukäännettä. Suhdannekyselyn tiedot koottiin Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiltä loka–joulukuussa. Niiden perusteella koko alan tilauskannat nousivat joulukuun lopussa noin 6 prosenttia suuremmiksi kuin vuosi sitten. Syyskuun loppuun verrattuna tilauskanta sen sijaan supistui viitisen prosenttia. Teknologiateollisuuden liikevaihto oli viime vuonna laskussa jo toista vuotta peräkkäin. Ala työllistää nyt Suomessa noin 17 000 työntekijää vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Yhteensä alan yrityksillä on Suomessa reilut 200 000 työntekijää ja ulkomailla 120 000 työntekijää.
Siirry lehtiartikkeliin

Kestävän metsätalouden ohjelmasta töitä 3 000:lle TS 29.1.04

Valtion varoin tuettu kestävän metsätalouden työohjelma tarjoaa yli 3 000 ympärivuotista työpaikkaa metsänomistajille, metsureille, konemiehille sekä töiden suunnittelijoille. Tukirahaa metsänparannustöihin on tälle vuodelle varattuna 63 miljoonaa euroa, mikä on noin viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2003. Viime vuoden työohjelma toteutui metsätalouden kehittämiskeskus Tapion raportin mukaan hyvin. Tavoitteet saavutettiin metsänuudistamisessa, nuorten metsien hoidossa, terveyslannoituksissa sekä metsäteiden rakentamisessa. Energiapuun korjuussa sekä metsäojien kunnostuksessa tavoitteista jäätiin jälkeen. Yksityismetsänomistajista vanhempi väki tekee vielä paljon itse metsänhoitotöitä. Tämä porukka kuitenkin vähenee koko ajan, ja metsiin pitäisi saada lisää työvoimaa, Heikkilä toteaa.
Siirry lehtiartikkeliin

Huoli työpaikoista Turkulainen 29.1.04

Koneteknologiakeskuksesta luodaan vastaiskua Kiina-ilmiölle. Vastauksena on koulutus ja uusi tekniikka. Turku on etsinyt uutta ”keihäänkärkeä” biotekniikasta. Science Parkia on rakennettu hartaudella ja siltä odotetaan paljon. Samaan aikaan Turussa ollaan kuitenkin havahduttu siihen faktaan, että huhut perinteisen teollisuuden kuolemasta ovat kovasti ennenaikaisia, vaikka Wärtsilän dieseltehtaan kohtalo pelottaa. Teollisuudessa on yhä noin 30 000 työpaikkaa Turun työssäkäyntialueella. Jotta työpaikat säilyisivät, koneteknologialle rakennetaan oppimiskeskusta, jota kouluttaisi uusia ammattilaisia ja auttaisi seudun yrityksiä uuden tekniikan käyttöönotossa. Suomalaisen alan teollisuuden on nostettava kilpailukykyä, erityisesti nyt kun EU laajenee, näkee Juho Kesseli, Varsinais-Suomen teknologiateollisuus ry:n asiantuntija.
Siirry lehtiartikkeliin

Johansson varoittaa hidastelun vaarantavan huollon työpaikat TS 28.1.04

Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson ei halua ottaa mitään kantaa keskeneräisiin yt-neuvotteluiden yksityiskohtiin. Käsittelyssä on kymmenen kohdan ohjelma. Hän kuitenkin lisää, että tehtaalla sisällä olevien tilausten toimittaminen aikataulussa perille on tärkeä asia. Johansson muistuttaa, että hidastelemalla työntekijät sahaavat tehtaalle jäävän huoltotoiminnan oksaa. Näissä palveluissa työskentelee pari sataa työntekijää. Johansson sanoo, että huoltotoiminta on keskeisellä sijalla yhtiön strategiassa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa huoltotoiminnan työpaikat voivat Turussakin lisääntyä. Johansson ei lupaa, että Wärtsilä siirtäisi uusia toimintoja Turkuun. Huoltotoiminnan ohella Wärtsilälle jää Turkuun laivoihin kokonaisratkaisuja toimittava yksikkö, joka suunnittelee esimerkiksi laivojen konehuoneita. Yksikössä työskentelee nykyään noin 20 henkeä. Johansson uskoo, että tämä yksikkö voi kasvaa tulevaisuudessa nopeastikin.
Siirry lehtiartikkeliin

« Vanhemmat artikkelit